Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,381 - 4,390 (kaikkiaan 9,714)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    PK:ssa herätyyys.

    Scientist Scientist

    Saksassa on raivattu paljon enemmän peltoa kuin Suomessa. Samoin siellä on muutettu luontaisia lehtimetsiä paljon kuusikoiksi, jotka usein voivat huonosti. Eivät pellot sinne ole luonnostaan putkahtaneet. Saksassa on vähän malmikaivoksia,  mutta runsaasti kivi ja ruskohiilikaivoksia.

    Puuki

    Ei viheriäillä ole faktat metsäasioissa sinne päinkään todellisuuden kanssa.

    Se on pelkkää politikointia. Edellä  3 kommentissa (Rane 8.53 taaksepäin siitä) tiivistyy hyvin kerrottuna mitä se tarkoittaa .

    Saksassa ja muulla Keski-ja E-Euroopassa on isot ongelmat myös kuusikoiden kuivuuden ja ötökkätuhojen kanssa, kun ilmasto on muuttunut jo ja muuttunee lisää kuivemmaksi.  Metsien terveydensuojelu vaatisi lehtipuusekoituksen saamista metsiin puhtaiden kuusikoiden sijaan.   Suomessa samoin, mutta täällä osa porukasta on niin tietämätöntä, että kuvittelee jk:n oleva siihen ratkaisu.  Luullaan myös metsien museoinnin lisäävän hiilinielua ja parantavan hiilitasetta. Väärin meni myös ne luulot.

    Gla Gla

    Ranen linkin juttu ei ehkä ole ongelma. Tuo kylä on ollut olemassa satoja vuosia, joten siinä ei ole luontoa ennallistettavaksi. Ihan sama, vaikka tehdään siitä avolouhos. Lisäksi ennallistamisasetus ei ota kantaa siihen, mitä louhoksen ruskohiilelle tapahtuu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Em. MaasTullin linkissä hyvää yhteenvetoa otsikolla:
    Metsäkeskustelu kaipaa kokonaisvaltaista näkemystä ja faktoja asenteiden sijaan

    ”Olemattoman vähän on saanut huomiota se, että esitys annetussa muodossaan jakaa ennallistamistoimet kahteen linjaan.

    Perinteinen ennallistaminen koskee vain EU:n luontodirektiivin mukaisia alueita. Suomen metsissä näitä ovat muun muassa lehdot, eräät harjumetsät, luonnonmetsät sekä monenlaiset suot. Näillä alueilla ennallistaminen tarkoittaisi aktiivisia toimia, kuten lehtojen kuusettumisen estämistä tai soiden vettämistä.

    Sen sijaan lopulla alalla, siis ehdottomalla valtaosalla metsistä, edellytettäisiin melko vähäisiä muutoksia nykykäytäntöihin. Varsinaisen perinteisen ennallistamisen sijaan tarkoitus olisi seurata metsiä kuudella indikaattorilla, joita ovat muun muassa lahopuun määrä, metsien kytkeytyneisyys sekä eri-ikäisrakenteisten metsien osuus.

    Seuranta ei tarkoita metsien talouskäytön loppumista, vaan sen sijaan kyseessä on jo nyt käytössä olevien luonnonhoitotoimien terävöittäminen. Kestävyyshaasteiden vuoksi suuntaus on muutenkin kohti kunnianhimoisempaa luonnonhoitoa – siis jätetään muun muassa aiempaa enemmän ja monipuolisemmin säästöpuita sekä huolehditaan riittävästä maisematason peitteisyydestä.”

    Juha-Pekka Hotanen kirjoitti äskettäin Luken blogissaan, että soiden tila on parantunut ja että niillä on kohtalaisen vähän uhanalaisia lajeja. Jatko riippuu ilmastonmuutoksesta, joka kohtelee erityyppisiä soita eri tavoin: jos muistan oikein niin aapasuot voivat kuivua ja keidassuot kasvaa entistä nopeammin turvetta.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Kut. huomaamme, eu:n valtaa S:ssa tarvitaan, niin ennallistamisissa kuin mo-muotoisuuksissakin. Maalaisliittolaisin voimin mitään ei tapahdu, tai tapahtuu väärään suuntaan.

    Lee

    Gla Gla

    ”Näillä alueilla ennallistaminen tarkoittaisi aktiivisia toimia, kuten lehtojen kuusettumisen estämistä”

    Eli kehitys pitää pysäyttää siihen, mikä on jonkun mielestä oikeaa luontoa.

    Eiköhän aleta ennallistaa vanhoja metsiäkin nuoremmiksi, epäilläänhän hiilen sidonnan taantumistakin metsien vanhenemisesta johtuvaksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kertauksen vuoksi EU:n luontodirektiivin luontotyypit. Aivan oikein, kuten MT:n yliön kirjoituksessa todettiin, tämä lista ei kata aivan kaikkia metsiä. Ryhmän ”puustoiset suot” pinta-alaa on meillä kyllä suomaana erittäin paljon. Luontotyyppien uhanalaisuuskartoitus sen sijaan kyllä kattaa sitten loput metsät.

    Metsäluontotyyppien elvytys tapahtuisi siis pääasiassa talousmetsien luonnonhoidon keinoin ja direktiiviluontotyyppien elvytys ennallistamisen keinoin. Tämä selventää tilannetta hiukan metsien osalta. Vesistöjen kohdalla huomataan, että direktiivilista kattaa suurimman osa sisävesistämme, joten siellä tilanne saattaa olla hankalampi.

    Tavallisen metsänomistajan osuus talkoisiin täyttyisi siis aika pitkälle laadultaan ja määrältään hyvällä talousmetsien luonnonhoidolla (ml. metsien kytkeytyneisyyden huomioiminen) ja sopivissa kohteissa jatkuvapeitteisen kasvatuksen harjoittamisella. Isoimmaksi kysymysmerkiksi jäävät nuo puustoiset suot miten niitä kohdellaan; hyväkasvuisten ojitettujen suometsien ennallistamiseen pitäisi riittää jatkuvapeitteinen kasvatus silloin kun se toimii.

    Jos sitten kellä on noita muita pienialaisia direktiiviluontotyyppejä, niin pääsee harjoittamaan kunnianhimoisempaa ennallistamista.

    https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyypit/Luontotyyppien_esittelyt

    Puuki

    Soiden ”vettäminen” on iso urakka ja aiheuttaa väärin toteutettuna paljon lisää ravinnepäästöjä vesistöihin.   Siihen pitäisi ottaa as-tuntijat tekemään (mm. MG:llä on kokemusta ojien ravinnepäästöjen vähentämisestä ”luomukeinoin” ) eikä päästää lsl:n ennallistamisfirman porukkaa  kaivinkoneineen töihin.

    Maiseman peitteisyydestä (/tarvittaessa sen avonaisuudesta)   on Suomesssa osattu pääsääntösesti huolehtia  hyvin jo ainakin n. 40 vuoden ajan , kun maisemasuunnittelu  on ollut esim. metsäopetuksessa mukana.

    Säästöpuita on lisätty jatkuvatsi sertiohjeisiin ja kohta varmaan vähintään  50 % pitää puista täällä jättää  joka paikassa pystyyn , että suurin osa eurooppalaisista vihriäistä olisi tyytyväisiä.

    Muutamilla mailla on tarkoitus tehdä Suomesta villieläinreservaatti, kun oma alueen metsät on pääosin tuhottu aikoja sitten.   Ei muuten voi ymmärtää näitä ylimitoitettuja suojeluvaatimuksia jotka kohdistuu enimmäkseen juuri tänne.

     

     

    Rane

    ”Ihan sama, vaikka tehdään siitä avolouhos.”

    OK.Saksassa on esim moottoriteitä (tod vanhentunut luku) 12800 km,Suomessa alle 1000 km.

    Teollisuusalueiden ja asutuksen alle jääneiden alueiden pinta-ala on valtava (en löytänyt lukuja) verrattuna suomeen.Se että meillä pitäisi ennallistaa enemmän kuin saksassa voi perustua vain johonkin likaisenvihreään kähmintään.

Esillä 10 vastausta, 4,381 - 4,390 (kaikkiaan 9,714)