Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,441 - 4,450 (kaikkiaan 9,714)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    (Synkäksi menee, mutta niin kuuluukin kun 3.ms ja superlama ym. kolkuttaa o:lla)

    Linkki tutkimukseen, missä maine lopullisesti meni, tullee myöhemmin.

    Usein m-asioissa toistettavaa ylisukupolvisuutta voisi soveltaa tässä niin, että sitä seuraava sukupolvi saa, niin halutessaan   ,jättää säästöpuita ja samalla kerätä entiset pois     .Sitä edellinen sp eroaa E.U:sta. Joku s.p. kuittaa sitten ne höttömiljarditkin, kunhan ovat ensin syventäneet taskujaan     .Voilá:

    L.na

    Kurki Kurki

    Sentään saatiin aikaan säästöpuut ja säästöpuut.

    Petkeles voisi katsoa lukijoiden kuvista lahottaja sienestä Keltasarvikan kuvia.

    Suomen lahopuuriippuvaista lajeista 4000…5000 suurimmalle osalle lähes 100%:lle on ollut tähänkin mennessä lahopuuta Suomen metsissä riittävästi ja päälle tulevat vielä sertien määräämät säästöpuuryhmät niin aukoille kuin harvennuksillekin, joilla saadaan talousmetsien jokaiselle hehtaarille lahopuujatkumo. Hakkuissa tulee joka vuosi kymmeniä miljoonia kuutioita kahopuuta metsiin. Uhanalaisia lahopuulajeja on joitain 250, joita tuskin auttaa lahopuun lisäys mitenkään, kun niiden uhanalaisuus todellisuudessa on joko pieni populaatio tai Suomen väärä ilmasto.

    Lukijoiden kuvissa oleva Keltasarvikka on hyvä esimerkki siitä, kuinka tämäkin laji on elinvoimainen kannoissa ja hakkuutähteissä, vaikka on eteläinen laji. Hollannissa näkyy olevan hyvin yleinen, vaikka siellä ei taida olla montakaan metsää.

    Suomessa ei ole merkittävää monimuotoisuuden lajikatoa ja jos nyt joku laji onkin äärimmäisen uhanalainen ja vaarassa kadota, sen todennäköisin syy ei ole Suomen metsissä, vaan ovat pienen populaation lajeta tai erilaisen ilmaston lajeja, jotka ovat pysyvästi vähälukuisia näistä syitä.

    https://luontoportti.com/t/3382/keltasarvikka

    mehtäukko

    AJ:n kommentista voinemme olla kaikki hyvin pitkälti samaa mieltä.!

    Scientist Scientist

    Kaikkihan luonnonsuojelua kannattavat, etenkin kun se ei koske omaa kukkaroa. Minä myös,  varsinkin etelä-Suomessa. Erityisesti jos se toteutetaan vapaaehtoisesti. Ihmettelen miksei kyselyn tulos ollut 100%.

    Perko

    Vähättely yksityisten metsistä vihreiden Ohisalolla on härskiä manipulointia kun puhuu ” meidän pihapuista”.  Pitää puhua 600 000 maanomistajan  ja miljoonista hehtaareista, miljoonista  kuutioista myyntipuuta. Paperimiesten ja muun metsäteollisuuden ansioista uusista tuotteista tuloineen.  Kyse ei ole pihapuista, ” vihreä Akka” valehtelee!

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En ole tällä palstalla vain tutkijan roolissa, vaan ihan kokonaisena kansalaisena. Politiikan pitää toki olla mahdollisuuksien mukaan ”evidence-based” eli pohjautua tieteeseen, kuten komission Timmermanskin muistutti. Tieteestä ei kuitenkaan voi päätellä minkälaista politiikkaa pitää tehdä, vaan päätöksentekoon tulee mukaan muita näkökohtia.

    Globaalissa mittakaavassa puhutaan ihan toisen luokan ongelmista kuin meillä sekä ilmastonmuutoksen että luontokadon suhteen. Voisi esimerkiksi kysyä: tuottaisivatko ennallistamiseen aiotut miljardit paremman hyötysuhteen jossain muualla, EU:n alueen ulkopuolella?

    Politiikkaradio: hallituksen sisäinen metsäsota.

    https://areena.yle.fi/podcastit/1-63411529

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ennallistettava luontotyyppi: puustoiset suot.

    ”Puustoisten soiden levinneisyysalueessa ei ole tapahtunut muutoksia, mutta luontotyypin pinta-ala on pienentynyt ja jäljellä olevien esiintyminen luonnontilaisuus on heikentynyt erityisesti maan etelä- ja keskiosissa. Luontotyypin tilaa ovat heikentäneet erityisesti ojitus metsätalouden tarpeisiin sekä muut metsätaloustoimenpiteet (hakkuut, taimikonhoito, harvennukset ja keinollinen uudistus). Metsätaloustoimenpiteet ovat kohdistuneet myös moniin ojittamattomiin puustoisiin soihin, etenkin korpiin ja runsaspuustoisimpiin rämeisiin. Hakkuiden ympäröimät pienialaiset puustoiset suot ovat muuttuneet pienilmastoltaan. Luontotyypin määrään ja luonnontilaan ovat vaikuttaneet myös pellonraivaus, rakentaminen (mm. tieverkostot), purojen perkaukset ja paikoin myös pohjavedenotto. Luonto- tyypin tila on selvästi parempi Pohjois-Suomessa, jossa ojitukset ja muu maankäyttö on ollut vähäisempää kuin Etelä-Suomessa.

    Nykyisin uudisojitukset ovat käytännössä loppuneet ja osaa ojittamattomista korvista sekä kitu- ja joutomaiden rämeistä turvataan metsälain erityisen tärkeinä elinympäristöinä. Luontotyypin pinta-alan ei enää arvioida vähenevän samassa määrin kuin ennen, mutta edelleen metsätaloustoimet, kunnostus- ja täydennysojitukset sekä muu vesitalouteen vaikuttava maankäyttö uhkaavat heikentää luontotyypin luonnontilaa.”

    https://www.ymparisto.fi/download/esite91D0puustoisetsuot2019pdf/%7B29FF42F3-D480-4355-8B1E-64A1D0159DC6%7D/159150

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Erkki Tomppo: ”Nopein tapa parantaa luonnontilaa EU:n alueella on pysäyttää metsän raivaaminen muuhun maankäyttöön ja käynnistää metsitystoimet varsinkin niissä maissa, joissa metsien osuus maa-alasta on pieni”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/a0dec48c-7488-4074-b38b-8cb4f703cce6

    Puuki

    Hyvä siittä vielä tullee.   Hyötysuhde ennallistamisessa erinomainen 1 : 10 :een.    Sehän on 1000 %.  Wincapitassakin luvattiin vain 400 %:n tuottoja . Tämä on paljon parempi, siinä suhteessa.   Peukutan. (johonkin päin) .

    Ennalistaminen piti muistaakseni ulottua joka alueella ja kohteisiin.  Vanhat ja miksei uudemmatkin rakennusalueet esim. kasvamaan metsää myös.

    MaalaisSeppo

    Katselin Ohisaloa aamutv:ssä. Kyllä on pallo hänellä hukassa tai hyvin piilotettu. Poliittinen agenda liikaa esillä, kun pitäisi ministerinä edustaa koko kansaa.

    Hänen jutustelustaan sai käsityksen, ettei Suomen jo tehdyt toimet vaikuta mitään luonnon tilaan. Kaipaisin senkeämpää otetta ministeritasolla. Eli näkemystä siitä, millaisella kehitysuralla ollaan.

    Osa lajikadosta johtuu ilmastonmuutoksesta. Ko vaikutukseen Suomi ei voi vaikuttaa. Selkeämpi näkemys pitäisi esittää siitä, missä määrin voimme vaikuttaa omaan lajikatoomme eikä vain lätkiä lukemia pöytään lajikadon uhanalaisten lajien määristä.

Esillä 10 vastausta, 4,441 - 4,450 (kaikkiaan 9,714)