Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 9,714 vastausta, 127 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Rukopiikki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 4,471 - 4,480 (kaikkiaan 9,714)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Reima Muristo

    Mistä tuo miljardi pyörähti?
    Toisaalta Suomalaisten rahaa on jo törsätty peltojen raivaukseen ja metsien ylimitoitettuun ojitukseen, eikä tunnu missään.
    Maatalous on aivan pohjaton Molokin kita, milloinkaan ei tarpeeksi. Tänä vuonna ylimääräistä tukea n. miljardi.

    Tässä sitten se kuprujen kupru by Sipilä.

    https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/70827eb0-6d0f-4da0-a76a-032826f11ada

    Tolopainen Tolopainen

    Suomalainen kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, jos sana ei ole lauseen alussa. Minä ainakin törsään itse omat rahani, en anna hallitukselle.

    Scientist Scientist

    Miljardi pyörähti  komission laskelmista.  Suurin  per bkt kaikisra  eu maista. Suomi voisi hyväksyä eduskunnan enemmistön kannan eikä vain kahden puolueen kannan. Ei hallitusta silti tarvi kaataa

    Muistetaan vaikka miten Stubb ja Rinne teki.

     

     

     

    Puuki

    Suomen osuus ”ennallistamis”kuluista sopisi olla 2 % eikä 12 % kuten nyt on tyrkyllä.   Metsitystä on jo tehty täällä ja jatkuu tulevaisuudessakin.   Monissa muissa maissa on tekemättä.

    Yhteiseen kassaan metsitysrahoja ei ole mistä jakaa , kunkin maan sopii parhaiten  hoitaa  itsenäisesti se puoli.

     

    Kurki Kurki

    Anna Kontula paljasti Alfa.tv haastattelussa puolueen kannan ennallistamiseen.

    Se on hömötianen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Päätöksenteko ennallistamisen tiimoilta kestää vielä pitkään, joten aikalisän aikana ehtii virkamieskoneisto tuottaa tarkemman arvion toimenpiteistä ja kuluista.

    Hesarin viimeisimmässä uutisessa hallituksen kipuilusta kerrottiin, että alueita pitäisi palauttaa 1950-luvun alun tilaan. Ihan tästä ei liene kysymys vaan luontotyyppien tilan ja pinta-alan kohentamisesta.

    1950-luvun alku luonnon ihannetilan referenssinä? Meillä oli perinnebiotooppien tila silloin parempi, kun maatalouden rakennemuutos oli vasta alkamassa. Ojittamattomia soita oli enemmän. Vesien tila oli osittain huonompi (yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet), osittain parempi (soiden valumat). Metsiä oli runsaasti vajaatuottoisessa tilassa; harsintajulkislausumasta oli vasta 5 vuotta aikaa. Hirviä oli vähän ja metsäkanalintuja paljon.

    Timppa

    Lahopuuta oli Etelä-Suomessa vähemmän.  Kerätäänkö nykyiset polttoon?

    Metsissä oli puuta vähemmän .  Kova homma hakata metsistä 30 % puuta  pois.

    Järeätäkin  puuta oli vähemmän.  Kaikki isot puut pinoon.

    Totta on, että niittyjä oli enemmän.  Lehmät kävivät metsälaitumella, millä oli metsiä elvyttävä vaikutus.  Ei kun taas ammut metsään piikiilanka-aitauksiin.

    Kyllä tuo hanke on niin järjertön, ettei siitä mitään kunnollista tule.

    Hanketta ajaa saksalainen Timmerman.  Ehkä ajattelee, että suomalaiseölla metsäteollisuudella on mennyt liian hyvin.

    Kurki Kurki

    Timppa: Totta on, että niittyjä oli enemmän. Lehmät kävivät metsälaitumella, millä oli metsiä elvyttävä vaikutus. Ei kun taas ammut metsään piikiilanka-aitauksiin.

    Näissä perinneympäristöissä on nyt suurin uhanalaisten lajien 652 joukko kaikista uhanalaista 2667. Katso Punainen kirja 2019 sivut 90..92. Kaikki nämä eri perinneympäristöt ja lajit Suomen luonto hävittäisi umpeenkasvattamalla ne. Kaikkiaan umpeenkasvun uhka koskee 700 lajia.

    Perinneympäristöt ovat perinteisen karja- ja niittotalouden muovaamia, yleensä runsaslajisia elinympäristöjä, joita on hoidettu pelkästään niittämällä tai laiduntamalla tai tuomalla karja laiduntamaan heinänkorjuun jälkeen.

    Perinneympäristöjä ovat avoimet kedot, nummet ja erilaiset tuoreet ja kosteat niityt sekä hakamaat ja lehdes-niityt (Lehtomaa ym. 2018).

    Puuki

    Ehkä se 30 % vähennys puun kasvuun on  tarkoitus saada aikaan, kun 30 % piti ensi alkuun ennallistaa . Eikös se niin ollut.  30 % suojeluun.  Siitä tulisi se vuosi -52 vertailuvuodeksi.     Metsälaitumet, metsäluhdat yms. jää kuitenkin suojelematta, tärkeimmät eliöiden uhanalaisuuden kannalta.

    Ammut taisi elvyttää kaikkea metsän kasvua ja samalla lisäsivät juurikääpää kuusikoihin.

    mehtäukko

    Hollantilainen ukko on Timperpanssi, jossa ei olle metsiä paljon mitään?

Esillä 10 vastausta, 4,471 - 4,480 (kaikkiaan 9,714)