Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 9,899 vastausta, 127 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 päivää, 17 tuntia sitten Makarov toimesta.

Esillä 10 vastausta, 4,521 - 4,530 (kaikkiaan 9,900)

1 2 3 … 452 453 454 … 988 989 990

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 9.11.2022, 08:41

mehtäukko ym. Kun puhutaan lahopuun lisätarpeesta, puhutaan etupäässä pystyssä seisovasta ja maassa makaavasta järeästä runkolahopuusta. Sen lahoaminen kestää pitkään, joten siinä ehtivät pesiä monenlaiset ötökät. Erityisen arvokkaita ovat vanhat järeät lehtipuut, sekä elävänä että kuolleena. Onhan näistä jo puhuttu muutamaan kertaan…

Kurki 9.11.2022, 09:21

Tarvitaan lisää lahopuuta, kunnes ollaan edes paikoin luonnonmetsien lahopuun laadussa ja määrissä. Ei tarvitse olla jokaisella hehtaarilla.

Lisä lahopuulla ei saavuteta mitään, kun nytkin kaikista lahopuulajeista 95% on elinvoimaisia. Ja ne uhanalaiset ovat sitten pienen populaation tai toisenlaisen ilmaston lajeja, joita on mahdoton auttaa runsastumaan. Joka hehtarillehan sääästöpuista tulee joskus lahopuujatkumo.

Esimerkkejä: Sopulinkääpä (pieni populaatio) ja Jauhenaava (Englannissa ja Irlannissa yleinen).

Scientist 9.11.2022, 09:31

Jos hömötiaisia ajatellaan ei tarvita isoja lahopuita vaan melko pieniä pökkelöitä. Esim 10 cm lahokoivu pystyssä on hyvä. On jopa kokeiltu maassa olevien valkolahoisten koivujen kiinnittämistä puihin, käsittääkseni melko hyvin tuloksin. Hömötiainen ei kovin helpolla hyväksy pönttöä.

Mitä itse eu asetukseen tulee, tilanne johtuu paljolti pm Marinin johtamattomuudesta. Nyt puoluetoveritkin ovat olleet äänestämässä hallituksen(Ohisalon) kantaa nurin.

suorittava porras 9.11.2022, 09:59

Edelleen ihmettelen vaatimusta lahopuun lisäämisestä, jos käytetään vertailukohtana ennallistamistavoitteen vuoden 1952 tilannetta. Tuohon aikaan puumassaa oli puolet vähemmän nykytilanteeseen verrattuna eikä pystyyn kuivaneet tai kaatuneet rungot ehtineet edes lahota ennen päätymistä polttopuupinoon.

Paras ja nopein tapa lisätä lahopuuta metsään on tehdä aukko järeään kuusikkoon. Päältä lähtee 400-500 mottia käyttöpuuta ja pelkästään kannoista syntyy 150 mottia lahoavaa puuainesta. Tämän lisäksi lahoavaa tavaraa syntyy lakimääräisistä säästöpuista. Mitä paremmin metsä kasvaa ,sitä enemmän lahopuutakin syntyy. Tämä tuntuu valitettavasti olevan luontoaktivistien päässä ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää.

.. .ja se hömötiainen arkana lintuna joutuu väistymään ärhäkkäämpien kumppaniensa tali-ja sinitiaisten tieltä. Vahvempi määrää tahdin. Se on luonnon laki.

tamperelainen 9.11.2022, 10:17

Luontoon liittyvä tiede on valitettavasti usein ideologisuuden saastuttamaa.Vihervasemmisto ja sitä lähella olevat lukuisat järjestöt ovat olleet aktiivisia yliopistovakansseja täytettäessä.Tästä taas seuraa,että tutkimusapurahoja ja tutkijan vakansseja saavat oikean näkökulman omaavat henkilöt.Paha merkki mädännäisyydestä on,että tutkijoiden kesken ei käydä mitäään keskustelua,väittelyä luontokadosta tai lahopuun tarpeellisesta määrästä tai yleensä lahopuuefekteistä.Ei luonto prosseissa mikäään voi olla niin yksiselitteistä.Vastaväitteitä esittävät vain maallikot,jotka tuomitaan denialisteiksi vaikka oikeampi nimitys olisi realisti.Raivokkaimmin luontokadon puolesta taistelee nuoriso,jonka luontotietämys saatu usein kännykän näytöltä ratikassa Manerheimintiellä kivitalojen keskellä.Kyllä kansaa on helppo ”naruttaa”

tamperelainen 9.11.2022, 10:32

lahopuusta

Itse 40-luvulla syntyneenä olen nähnyt matsät jo 50-70-luvuilla.Silloin metsissä ei ollut lahopuuta,kaikki vähänkin myyntiin kelpaaton puu kerättiin polttooon,jopa isommat oksat.Hevonen ja reki toi talvella puut monien kilometrien takaa.Miten silloin luonto selvisi?

A.Jalkanen 9.11.2022, 10:42

Oikea elinympäristön vertailukohta on sellainen olosuhde, jossa kyseinen laji on elänyt suurimman osan lajinkehitystään. Toki ilmastonmuutos ja muu ympäristömuutos ja niistä hyötyvien lajien kilpailu vaikuttavat onnistumiseemme metsälajien elvyttämisessä, mutta jotain osuutta metsänhoidon käytännöilläkin varmasti on.

Scientist muistutti hömötiaispökkelöistä. Niiden hankkiminen on helppoa ja halpaa verrattuna kääpien tarvitsemaan resurssiin. Tekopökkelöt ja sekametsäisyys kuuluvat jo normaaliin hyvän metsänhoidon käytäntöönkin. Tintti tarvitsee asunnon lisäksi ravintoa, ja sen tarjoaminen saattaa tarvita ainakin vanhoja puuyksilöitä ellei vanhoja metsiä.

Kurjen toivomiin lajikohtaisiin arvioihin toistan vain sen entisen huomioni, että uhanalaislajilistaa tulisi minunkin mielestäni perata ja lajitella ryhmiin. Toivottavasti Suomen Ympäristökeskuksessa otetaan tämä huomioon ennallistamissuunnitelmissa.

Uhanalaistieteen sisäisiin ristivetoihin en osaa kommentoida. Se on hyvä että mm. metsäsertifioinnin kehitysaskeleet saavat tukea tieteestä.

Puuki 9.11.2022, 16:53

Tintit ei pääse jaolle, kun närhet valtaa ruokinta-automaatin jatkuvasti. Mikä neuvoksi ? Oliko luontoiltavastaavia yms. linjoilla jotta ratkeisi kiperä kysymys ?

Metsuri motokuski 9.11.2022, 17:29

Ammu närhet ja harakat pois niin taas on jaettavaa. Meillä vielä kummatkin mahtuvat samalle ruokinnalle. Tosin ruuan menekki on melkoinen tällä hetkellä.

arto 9.11.2022, 18:28

Puhuvat että hömötiainen on vähentynyt. Meillä niitä paljon isoja parvia metsissä . Samoin lapintiaista näkynyt parvissa kivasti.