Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,531 - 4,540 (kaikkiaan 9,738)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Timppa

    Tämä ”Luontouskonto” on hupaisaa.  Muslimit aloittavat puheensa yleensä ”Allah Akbar”.   Katselin välikysymyskeskustelua.  Melkein kaikki aloittivat puheensa ”luontoa pitää suojella” tai .. ennallistaa  tai jotain muuta vastaavaa.  Hömötiaisten vähenemisestä en kuullut yhdenkään kansanedustajan valittavan, mikä on heille kunniaksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timppa on jälleen kynäillyt hyvää juttua Hesariin.

    Rane

    Muutama kirjoittaja on huomauttanut tuosta ettei 50-luvulla ollut lahopuuta metsissä koska ne korjattiin polttopuuksi.Tästä vuosittaisesta miljardin ennallistamispotista tulisikin maksaa korvausta tuulenkaatojen ja pystyyn kuivuneiden runkojen korjuusta.Ehkä tästä hyvä tulee…

    Timppa

    Enempi olet Anneli tainnut ahkeroida.   Heli Saavalaisen jutun kommenteissa on tällä kertaa ”metsäpuolue” vahvoilla.

    Rukopiikki

    Täällä on tullut esille asia että monet harvinaiset lajit olisivat siksi harvalukuisia että ovat levinneisyytensä ääriajoilla. Luonnon kannalta ääripopulaatiot saattava olla juuri arvokkaimpia. Lajit kehittyvät ja niistä ehkä lajiutuu uusia. Ne saattavat myös kestää äärioloja paremmin. Kun tuodaan vaikkapa amerikasta puulaji suomeen niin pyritään usein löytämään siementä sen pohjoisimmista esiintymistä. Ja jos vaikkapa joku tuho tuhoaa lajin sen pääesiintymisalueella niin se voi jossain reuna-aluilla säästyä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Totta! Ääripopulaatiotkin kuuluvat lajin monimuotoisuuteen. Suojelutiede on monimutkaista.

    Puuki

    Onhan se joskus noinkin. Mutta ei välttämättä. Esim. jokin laji voi olla muualla hyvin yleinen ja laajalle levinnyt  ja Suomessa harvinainen tai jopa muuttolajina ilmaston muutoksen avittamana tullut.

    Metsäniittyjen , laidunmaiden, metsäluhtien ja paisterinteiden lajit (+ pienialaisten lehtojen) on uhanalaisimpia tai  uhanalasia lajeja on niissä paljon.  Miten niiden suojelu  hoituu nykyaikana ?

    Kurki Kurki

    Luonnon kannalta ääripopulaatiot saattava olla juuri arvokkaimpia.

    Aivan. Toisenlaisessa ilmastossa tällainen laji on elinvoimainen eikä tarvitse suojelua. Metsiä voi hakata eikä lajia tarvitse huomioida mitenkään. Suomessa nämä lajit ovat vähälukuisia ja uhanalaisia, kun Suomen luonto ei sovi niille ja sen vuoksi sitten vaaditaan metsien suojelua aina vain enemmän ja enemmän sitä mukaa, kun niitä uusia Suomesta löydetään. Kuulostaako reilulta? Vaikea lisäksi suojella, kun voivat helposti hävitä.

    Rukopiikki

    Niin mutta leviäähän ne lajit uusille alueille, maailman sivu tehneet. Ja saattaa toisaalta hävitä. Ne äärirajoilla menestyvät yksilöthän ovat lajinsa parhaimmistoa joista evoluutio kehittää kestävämmän kannan.

    mehtäukko

    ”Biohiilen raaka-aineena käytetään kasviperäistä biomassaa, tällä hetkellä lähinnä neitseellistä puuainesta. GRK:n suunnitelmissa on alkuun käyttää esimerkiksi metsiin jääviä hakkuutähteitä, ei siis esimerkiksi perinteistä energiapuuta eikä kuitupuuta.

    Tähteiden korjuuta metsistä on jo viritelty yhdessä myhistyksen…”

    – uutiset ja plokit-osastolta uutisoidaan. Niinköhän kaiken höyräkän keskellä vielä hakkuutähteet keräytyvät biohiileksi? Ravinnepoistumat? Korjuuvauriot, kun urien latvusmatto poistuu? Ilmaiseksiko?

    Kun jos suojeluun/museointiin uhrataan pinta-aloja ja jos hakkuut vähenevät, tuon haaveen saa haudata vaikka suohon.

Esillä 10 vastausta, 4,531 - 4,540 (kaikkiaan 9,738)