Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,541 - 4,550 (kaikkiaan 9,738)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Puuki

    Hakkuutähteetkin on arvotavaraa. Ei niitä kannata muutamalla eurolla kuutio myydä.   Biohiili on arvokasta puiden ja kaiken muun kasvatuksessa hyvän ravinteen ja veden pidätysominisuuksiensa vuoksi.   Lannoitusvaikutus jää myös pois hakkuutähtieden keruussa.  Jo sen arvokin jo parin euron/kuutio luokkaa.        Täältä ei varmaan uutisoida mitään, kun ollaan tavan ”maksajan rattailla näissä karkeloissa” vaikka as. tuntemustakin löytyisi myös omasta takaa.

    Kurki Kurki

    joista evoluutio kehittää kestävämmän kannan.

    Joo, voidaan odotella, mutta eivät tarvitse mitään suojelua enempää kuin mitä luonto suojelee.

    Suomen uhanalaisista lajeita 2667 n. 90% n. 2400 lajia ovat jo Suomen luonnon suojelussa hakkuiden ulkopuolella perinneympäristöissä, lehdoissa, kivikoilla, kallioilla, vesissä, soilla, paahderinteillä, harjuilla ja tunturipaljakoilla hyvin pienellä alla 1..3 % maapintalasta pois lukien suot ja vedet.

    Gla Gla

    Yle:

    Erittäin uhanalaiseksi luokiteltua lahokaviosammalta löytyi puunkannosta. 

    Viime vuonna tehdyn luontoselvityksen mukaan lahokaviosammalen itujyväsiä on viime vuosina kartoitettu eri puolilla Suomea.

    Lahokaviosammalta on löytynyt runsaasti muun muassa Vantaalta, Tampereelta ja Kuopiosta. Sitä on löytynyt myös esimerkiksi Helsingissä Pirkkolan liikuntahallin rakennustyömaalta.

    Lahokaviosammalen tunnettujen esiintymien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, ja tunnettu levinneisyysalue on laajentunut huomattavan paljon aiemmin tiedettyä pohjoisemmaksi.

    Saa nähdä, miten tämä monimuotoisuuden parantuminen otetaan vastaan ja mitä se vaikuttaa lahokaviosammaleeseen suhtautumiseen.

    https://yle.fi/a/74-20004229

     

    kaapo123

    No luonto ite tuhosi 5 sukupuuttoa aikoinaan. No eikö se Luonto nytkin tuhoa ite lajeja. Mitenkä se nyt niin oisi,että nyt ihminen yksin oisi syyllinen,kun eihän nyt co2 ole kuin 422ppm ja joskus kauan sitten co2 oli peräti 4000–2000 ppm.Kait ne eläimetkin tekee tuhoja,salamat,joita on vuodessa 3 miljardia,laatat liikkuu,tuulet syntyy auringon energialla,tulivuoret,kuu loittonee maasta 4 cm/ vuosi,meteoriitit tuhonneet metsiä meidänkin aikana,tauteja jyllää luonnossa,myrskyjä on, jne..550 tiedemiestä kertoivat kirjeessä,että luonnonsuojelu ei ole auttanut moninaisuutta luontoon 8.11.2022 MT Metsä Maaseudun Tulevaisuus,jne.

    Kurki Kurki

    Vastuuseen kaikki luonnonsuojelupiirit, jotka saivat kaiken tämän aikaan puutteellisilla tiedoilla. Lahokaviosammalta on vaikea havaita mutta, kun sitä opittiin estimään, sitä onkin vähän joka paikassa. Sille tyypillisiä kasvualustojahan tulee Suomen metsiin kymmeniä miljoonia kuutioita joka vuosi hakkuissa, kantoja ja oksia.

    Vieläkin Laji fi:n tiedoissa se on erittäin uhanalainen ja tietenkin uhanalaisuuden syy on: Lahopuun ja vanhojen metsien väheneminen.

    https://laji.fi/taxon/MX.43478/endangerment

    M – Metsien uudistamis- ja hoitotoimet

    Ml – Lahopuun väheneminen

    Mv – Vanhojen metsien väheneminen

    R – Rakentaminen (maalla)

    Pr – Pellonraivaus

    Lahokaviosammalen löytyminen on pysäyttänyt muutamia rakennushankkeita Uudellamaalla. Vantaalaisesta metsästä löytyi suuri esiintymä, joka sai Lemminkäisen perumaan rakennussuunnitelmansa. Vantaalla ovat seisahtuneet myös Puu-Kivistön ja Lehmustontien asemakaavat, joista Uudenmaan luonnonsuojelupiiri valitti yhdessä Vantaan yhdistyksen kanssa. Piiri sai kumottua hallinto-oikeudessa sammaleen siirtoluvan Espoossa. Kaikkien kolmen tapauksen oikeuskäsittelyt ovat kuitenkin vielä kesken.

    https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1197412

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Co2 oli peräti 4000–2000 ppm

    Sanotaan että jos sisätiloissa CO2 nousee tuonne yli 1000 ppm, niin ihmiselle alkaa tulla oireita. Noissa em. historiallisissa oloissa ei ollut siis ihmisiä. Oletettavasti muilla eliöillä sama että jokin maksimi on. Hapen määrä ilmakehässä on myös tärkeä, koska ennen happea muodostavia kasveja ei ollut otsonikerrosta. Olisiko teoriassa mahdollista, että ilmastonmuutos tuhoaisi kasvien ja levien olot niin heikoiksi, että ihmiskunnalle tulisi alailmakehässä hapen puute?

    Lajien suojelustatus muuttuu tosiaan nihkeästi. Liito-oravaakin on nykyään joka paikassa vaivoiksi asti mutta edelleen siitä panikoidaan.

    Jotenkin sitä toivoisi että uhanalaisten yksittäiset esiintymät eivät olisi ”pyhiä” vaan nähtäisiin iso kuva. Mielestäni iso kuva on sellainen, että luonnonvarojen käytössä pitäisi hieman pakittaa taaksepäin: jättää elinympäristöistä jokin osa käyttämättä ja ennallistaa jokin osa luonnonmukaiseen suuntaan. Silloin tulisivat jotenkin huomioiduiksi nekin lajit joiden yleisyyttä, vaatimuksia tai uhanalaisuutta ei vielä tunneta.

    kaapo123

    No lajeja ei kaikkia tunneta.Uusia lajeja löytyy jatkuvasti

    Scientist Scientist

    Työpaikkailman haitalliseksi tunnettu pitoisuus, hiilidioksidin htp-arvo on 5000 ppm (0,5%). Noin 50000-70000 ppm (5-7%) pitoisuudessa se muuttuu välittömästi vaaralliseksi ja johtaa kuolemaan.

    kaapo123

    No kait huoneessa voi co2 olla 1200 ppm,kun nukutaan ja on useita nukkujia,600–1200ppm.Soija ei kestä enää co2,jos yli 600 ppm,co2 nostaa kasvua luonnossa vain 30 % ,kirja Salonen:Kasviekologia

    mehtäukko

    Kuapo kun on innokas noiden kaasujen ja valojen kanssa pelehtimään, laske nyt kuitenkin huoneessa syntyvä paskan haju ja kaasu johonkin kategoriaan?

Esillä 10 vastausta, 4,541 - 4,550 (kaikkiaan 9,738)