Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Uhanalaisten lajien listoilta pitäisi erotella ne lajit joista meidän pitää olla huolissaan. Näitä olisivat esimerkiksi lajit joiden kuuluisi olla meillä yleisiä mutta eivät ole, erotukseksi satunnaisista kulkijoista ja ilmastonmuutoksen tuomista uutuuksista. Automaattisesti vähäpätöisiä eivät ole kuitenkaan sellaiset, joiden elinympäristö tai resurssi on kutistunut pieneksi tai joiden populaatiot ovat joutuneet erilleen eikä geenivaihtoa enää pääse tapahtumaan. Esimerkkinä lehtojen lajit Etelä-Suomessa kun lehdot on raivattu pelloiksi.

(Flunssa vaivaa – ei pysty nukkumaan.)

No Luojan luonto on elänyt syntymästään saakka sillai,että syntyy muutoksia luontoon ja ihminen ei yksin tee muutoksia luontoon.Todellisuudessa lämmöt nostaa auringon toiminta ja ihminen ei liikuttele pallossa olevia laattoja eikä saa ihminen tuulia aikaan.Lajeihin tulee uusia osia,kun ympäristö muuttuu ja lajien ruokavalio muuttuu.Jne.Esim bakteereja ja viruksia elää jäässäkin.Ravintoloissa jääpaloissa voi olla bakteereja enemmän kuin ravintolan vessassa. Jne.

Väitätkö käpysonni,että Suomen metsä luonto voi hyvin?

Aloituksessa risuparta väittää, että ”Valtava määrä lajeja on uhanalaisia.”

Tuohan on vale.

Suomen metsäluonto lajien suhteen voi erittäin hyvin.

Punaisen kirjan 2019 mukaan Suomen arvioituja lajeja oli n. 22418 ja niistä uhanalaisia lajeja vain 2667 eli vain 11,9% kaikista lajeista ja näistä uhanalaisia metsälajeja vain 833 , joista talousmetsissä ja niihin kuuluvissa vanhoissa metsissä vain  297 ks Punainen kirja sivu 42, joihin ei kuulu lehdot (45,3%), harjut (9%), paahderinteet (7%) eikä paloalueet (3%), jotka jo ovat metsien käsittelyn ulkopuolella ja suojeluksessa sekä hyvin pieni alaisia kohteita, jotka eivät rajoita mitenkään metsien käyttöä.

Siis uhanalaisuus kohdistuu näihin vain n. 300 lajiin, joista suurin osa on lahopuulajeja. Onko tämä valtava?

Lahopuulajeja arvioiduista on 4000..5000 ja niistä vain n, 250 on uhanalaisia, niin onko tuo muutama prosentti valtava?

Nuo loput uhanalaiset 2367 (2667-300) ovat jo luonnon hellässä huomassa hakkuiden ulkopuolella ja luonnon itsensä suojelussa kuten  lehdot, harjut, paahderinteet, kalliot, kivikot, rannat, vedet, suot ja tunturipaljakat. Perinneympäristöissä on 652 lajia ks. Punainen kirja 2019 sivu 92, joita uhkaa vielä Suomen luonto itse umpeenkasvulla ja ihmisten tehtäväksi on jäänyt taistella luontoa vastaan ettei kaikki nämä lajit katoaisi. Kaikkiaan umpeenkasvun ja Suomen luonnon uhan alla on n. 700 uhanalaista lajia.

Lisäksi kun tietää, että näistä n. 300 metsäjajista suurin osa on vielä pienen populaation tai toisen ilmaston lajeja, joille ei oikein voi tehdä mitään, että runsastuisivat niin, mitä jää jäljelle risuparta.

Jääkö valtava joukko uhanalaisia lajeja?

Miksi risuparta sinä valehtelet?

Glalla jälleen hyvä kysymys. Osa tutkijoista on sillä kannalla että kyllä hömötiaisen ahdingon syyt tiedetään: se ”tavallinen epäilty” eli metsätalous. Kysymys kuuluu: mitä ja kuinka paljon tarvitaan tilanteen korjaussarjaksi, kun metsätaloudessa ei kuitenkaan haluta palata 1700-luvulle?

Glalla jälleen hyvä kysymys. Osa tutkijoista on sillä kannalla että kyllä hömötiaisen ahdingon syyt tiedetään: se ”tavallinen epäilty” eli metsätalous. Kysymys kuuluu: mitä ja kuinka paljon tarvitaan tilanteen korjaussarjaksi, kun metsätaloudessa ei kuitenkaan haluta palata 1700-luvulle?

Meillä on vielä muutama kuvio, joita ei käsitelty ainakaan 60 vuoteen.  Ei niilläkään oli hömppien kaipaamia pieniläpimittaisia koivupökkelöitä.  Koivupökkelöitäkin on, mutta vain paksuja usein pakurikäävän katkomia, joten hömpille ei niistä ole apua.

Lapsuudessa metsissä oli tosi runsaasti lahokoivuja.  Olen miettinyt, että liittyivätkö ne   jotenkin 1800-luvun kaskikauteen.