› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,581 - 4,590 (kaikkiaan 9,738)
1 2 3 … 458 459 460 … 972 973 974

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • kaapo123 23.11.2022, 07:03

    Jos tutkitte ensinmäisen sukupuuton kertomuksia ja sitten toisen ja sitten kolmannen ja sitten neljäs ja sitten viides sukupuutto,huomaatte että välissä on pitkiä aikoja eli sillon välissä synty uusia lajeja ja  sukupuutot ovat tapahtneet  sillai,että on aikaa kulunut kun sukupuutto kulkee loppuun eli näin käy nyttkin,kuudes sukupuutto vie oman ajan ja siiten tulee uusia lajeja.Tämä on normaalia luonnon omaa kiertoa eikä syy ole yksin ihmisen.

    kaapo123 23.11.2022, 07:27

    Esim. Eli ordovikaudella oli ensimmäinen sukupuutto 440 milj vuotta sitten,mutta sitten menikin aikaa toiseen  sukupuuttoon devonikaudella 360 milj v sitten eli jos lajit oisi kaikki kuolleet ordovikaudella,niin mistä oisi ollut lajeja toiseen sukupuuttoon,mutta ordovikaudella sukupuutto käsitti yli 70 % lajeista ja loput alko lisääntymään kun mentiin kohti toista  sukupuuttoa.Kuudes sukupuutto alko haloseenikaudella 11560 v sitten ilmaston lämpenemisen takia

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.11.2022, 12:11

    Seppo Vuokko kirjoittaa jälleen hyvin Maaseudun Tulevaisuudessa otsikolla ”Linnut kertovat metsän tilasta”. 70 vuoden tarkastelujakson aikana suurempi osa metsässä pesivien lintujen lajistosta (58) on runsastunut kuin mitä on vähentynyt (17). Hömötiaisen kohdalla Seppo nostaa esiin kilpailun ja saalistuksen, eli täälläkin esillä olleet sini- ja talitiaisen, käpytikan sekä lentävät saalistajat (varpuspöllö ja varpushaukka).

    Teeren kohdalla hieman epäilen tilastoa, jos väitetään sen yksilömäärän kasvaneen 1950-luvulta.

    Gla Gla 23.11.2022, 13:01

    Koitin luontoradion asiantuntijoilta kysyä, paljonko muuttomatkojen tappiot vaikuttaa lintukantoihimme. Eivät katsoneen vastaamisen arvoiseksi tuota kysymystä.

    Petkeles Petkeles 23.11.2022, 13:13

    On ikuinen mysteeri, miksi näihin kysymyksiin ei vastata. Toisaalta ei jokainen rivi voita lotossa.

    kaapo123 23.11.2022, 15:24

    No jos on ollut sukupuuttoja,niin aina sukupuuton jälkeen tulee uudet lajit,muutenhan tulevaisuudessa ei syntyisi sukupuuttoja eli täytyy muodostua lajistoa sukupuuton jälkeen jotta uusi sukupuutto oisi mahdollinen

    Visakallo Visakallo 23.11.2022, 15:48

    Petkeles: ”On ikuinen mysteeri, miksi näihin kysymyksiin ei vastata. Toisaalta ei jokainen rivi voita lotossa.”

    Onko tämä ymmärrettävä niin, että luontokatouutisointi ei yleensäkään perustu faktoihin vaan oletuksiin?

    Timppa 23.11.2022, 16:41

    Minusta tuntuu, että lintujen asuinpaikat ovat muuttuneet.  Asustavat nuorissa metsissä.  Kun  metsät ovat ikääntyneet, niin niissä on vähän asukkeja.  Joskus keväällä olen kunnellut kun hyönteissyöjälinnut ovat palanneet ja visertävät jossain vehmaassa puron varressa.  Vieressä oleva päätehakkuikäinen metsä on aivan hiljainen.

    Hirvipassitkin olivat yleensä varttuneissa metsissä ja aiemmin näki niissä tiasparvia.  Usein myös pyrstötiaisia.  Nehän lienevät lisääntyneen, mutta ovat meidän metsistä hävinneet.   Ainoa tiaisparvi, jonka vähään aikaan olen nähnyt, oli aukossa, joka kasvoi parimetristä taimikkoa.  Seassa oli jopa töyhtötiainen.

    Tietysti asutuksen lähellä on enemmän tiaisia talviruokinnan ansiosta.  Varmuudella voi sanoa, että sepelkyyhky ja joutsen ovat lisääntyneet.   Kanalintuja on kyllä vähemmän kuin 1950-luvulla.

    Selvää on, että miljardim3 puuta vaikuttaa moneen asiaan, mutta sehän tarkoittaa vain paluuta lähemmäs luonnontilaisuutta.

    Scientist Scientist 23.11.2022, 17:57

    Mielenkiintoinen tulokaslaji itä-Lapin metsiin levittäytynyt sinipyrstö. Ensimmäinen havainto 1949 ja nyt jo elinvoimainen, joskin pieni kanta. Taigametsien laji.

    Seppo Vuokon vertailu osoittaa, että myös metsälintujen kohdalla on havaittavissa ns. Rosling-efekti. Eli ihmiset olettavat uutisten perusteella tilanteen olevan huonompi kuin se todellisuudessa on. Johtopäätökset tehty lähinnä hömötiaisen ja metsäkanalintujen perusteella.

    Kurki Kurki 23.11.2022, 18:18

    Teeriä oli viime vuonna täällä päin näihin aikoihin 100 yksilön parvia. On näkynyt teeriparvia tänäkin syksynä, tosin ei niin suuria. Metsojakin nähty. Kaksi onnistunutta kanalinnun pesintää tuli kesän saldoksi.

Esillä 10 vastausta, 4,581 - 4,590 (kaikkiaan 9,738)
1 2 3 … 458 459 460 … 972 973 974