› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,591 - 4,600 (kaikkiaan 9,738)
1 2 3 … 459 460 461 … 972 973 974

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 23.11.2022, 18:31

    Metsoja näkee täälläpäin runsaasti. Ne näkyvät olevan paikkauskollisia, vaikka hakkuut ovat muuttaneet maisemia monet kerrat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.11.2022, 19:38

    MT kun on vappaasti luettavissa tänään ja huomenna, niin näkyy myös Seppo Vuokon ansiokas artikkeli kaikille.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/3bfe88c6-45a3-427b-af67-d8c55186019e

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 23.11.2022, 19:46

    On noita metsojen elinympäristöjä kai tutkittu. Mutta sanoohan sen maalaisjärkikin, että pesimään ne noilla kulmilla innostuu Ponsseista, jos tarpeeksi usein pääsevät niitä näkemään.

    Suomen tasolla tilastot voi olla sitten vähän muuta.

    Leena

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.11.2022, 20:31

    https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species&species=MX.26928&year=2021&birdAssociationArea=ML.1112

    Vieritä alaspäin ja kts. kuva winter/talvi alkaen vuodesta 1956.

    Visakallo Visakallo 24.11.2022, 06:16

    ”Tietokannan sisältöön tehdään ajoittain tarkistuksia ja korjauksia, ja siksi verkkosivuilla näytettävät taulukot ja kartat on tarkoitettu ainoastaan henkilökohtaiseen käyttöön eikä niihin saa viitata julkaisuissa. Lähes poikkeuksetta harvinaisimpien lajien havainnot ovat tarkastamattomia.”

    Kuinka paljon niitä metsoja sitten pitäisi Suomessa olla? Pitääkö metsokantakin ennallistaa sinne 50-luvulle? Metso on Suomessa elinvoimainen laji, jonka kanta on pysynyt vuosikymmenet melko tasaisena. Sitä käsitystä, että metso tarvitsisi vanhoja metsiä, on jouduttu tarkistamaan. Metso viihtyy hyvin myös nuorissa metsissä. Metso tarvitsee melko laajoja vaihtelevia, mutta yhtenäisiä metsäalueita, jotka ovat rakentamisen myötä vähentyneet. Siten voidaan sanoa, ettei metsänhoito sinällään uhkaa Suomen metsokantaa.

    kaapo123 24.11.2022, 07:48

    Miksi pitää ennallistaa kun sukupuutot ei voi syntä,jos ei oisi lajeja ja jos ei ympäristöt muuttuisi.Luonto uusii lajeja vaikka kuinka ennallistetaan.Lisääntyhän ne ihmisetkin ja sitten myös vähenevät,nyt on 8 miljardia ihmistä,mutta väestönkasvu vähenee jossain vaiheessa omalla ajallaan.Väestöä on ollut nyt 107 miljardia ihmisen ajan    :Ravinto kun ei riitä,väestö alkaa laskemaan

    Gla Gla 24.11.2022, 08:37

    Yle uutisoi iäkkäiden kuusikoiden riskeistä:

    https://yle.fi/a/74-20005738

    Tässäkään yhteydessä ei käsitelty iäkkäiden kuusikoiden ja luontoväen näkemysten välistä yhteyttä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.11.2022, 09:12

    Kuusikoiden hyönteistuhoriskit ja vanhojen metsien suojelu Etelä-Suomessa on vielä ratkaisematon ristiriita. Tosin on suunnitelluilla suojelualueilla muutakin puuta kuin kuusta, mutta jos metsätuho riehuu suojelualueella, nykyisten säännösten mukaan sille ei tehdä mitään, ja riski kuoriaisten leviämiselle suojelualueen ulkopuolelle on silloin suuri. Kun kuoriaiskanta kasvaa riittävän suureksi, se pystyy iskeytymään myös elinvoimaisiin kuusiin ja sen luontaiset viholliset eivät pysty pysäyttämään epidemiaa.

    Mitä metsoon tulee, tuo tilasto alkaen 1950-luvulta herättää kysymyksiä. Se tiedetään että Etelä-Suomen metsien rakenne oli jo tuolloin nuorehko, kaskikauden jälkeen ehkä enemmän teertä suosiva. Pohjois-Suomessa vanhoja metsiä oli paljon. Metso oli kuitenkin vielä useimmilla alueilla etelässäkin yleinen. Sotien aikana 1940-luvulla se pääsi rauhassa lisääntymään kun metsästäjillä oli muuta tekemistä. Joillakin yksittäisillä alueilla kuten Kanta-Hämeessä metsoa ei ollut 1950-luvullakaan paljon.

    Mitä lintulaskennan tilaston luotettavuuteen tulee, noita raakahavaintoja ei voi käyttää suoraan kannan vahvuuden mittareina, koska havaintoja on saatettu tehdä eri määrältä linjoja eri vuosina. Se on kuitenkin suuntaa antava: kun lintukantojen romahdus on noin suuri, se ei selity menetelmällä kuin vain hyvin pieneltä osin. Koko maan tilasto on luotettavampi kuin yksittäisten lintuyhdistysten tilastot.

    En osaa sanoa paljonko metsoja pitäisi olla. Mielestäni saisi olla enemmän, mutta se on selvää että se ei kuulu uhanalaisiin. Tilasto kertoo tarinaa muutoksista, mutta se ei kerro mistä muutokset johtuvat. Kuten joku filosofi on sanonut: ”siitä miten asiat ovat ei voi päätellä miten niiden pitäisi olla”.

    Jos vilkaisette teertä: koko maan suuntaus on sama kuin metsolla, mutta esimerkiksi Kuusamon tai Päijät-Hämeen lintukerhon alueella teertä on ollut lähes koko ajan ilahduttavan paljon. Tilanne ei ole lainkaan niin synkkä kuin metson kohdalla.

    Tilastosta löytyvät myös muut keskustelussa olleet lajit, esimerkiksi lisääntyneet lajit laulujoutsen, valkoposkihanhi, käpytikka ja sinitiainen sekä vähentyneet kuten hömötiainen.

     

    Veli-Jussi Jalkanen 24.11.2022, 09:12

    Ennallistaminen esitetyssä muodossa on humpuukia.

    Järkevää ennallistamista olisi istuttaa Suomessa ja maailmalla metsä takaisin hävitetyille paikoille. Lähes käyttämättömiä ns. laitumia on maailmassa pilvin pimein. Suomessakin erilaisia laita-alueita ja peltoheittoja satoja tuhansia hehetaareita. Myös pusikoituneet hylätyt pellot tulisi heti perata, ojittaa, mätästää ja iastuttaa kunnon taimille.

    Monin paikoin hirviongelma pitäisi ensi hoitaa pois.

    Ei ole mitään järkeä, että joitakin päkättäjiä varten pidetään laajat alat autiona. Jos niihin joku taimi eksyykin, päkättäjät syövät ne heti pois.

    Tuntuu, että maalaisjärki on vaihtunut uustyperyyteen ja uusavuttomuuteen.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 24.11.2022, 09:41

    Tuohon metsittämiseen on tainnut olla  joku hanke menossa pari vuotta. Lauri.

    Tukiin ja perusteisiin voi tutustua:

    mmm.fi/metsat/metsatalous/metsat-ja-ilmastonmuutos/joutoalueiden-metsitys

    Pinta-aloihin voi tutustua:

    mmm.fi/documents/1410837/22015134/Arvio+joutoalueiden+metsityspotentiaalista+24_04_2020.pdf/a34c023e-4dd6-e40d-bc57-2bf8d5a4f2a2/Arvio+joutoalueiden+metsityspotentiaalista+24_04_2020.pdf

     

Esillä 10 vastausta, 4,591 - 4,600 (kaikkiaan 9,738)
1 2 3 … 459 460 461 … 972 973 974