Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,721 - 4,730 (kaikkiaan 9,734)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Tolopainen Tolopainen

    Tämä nyt on varmaankin sitä hiipivää sosialismia. Suomi on sitoutunut johonkin plää plää suojeluun ja se edellyttää, että 30% metsomaisuudesta sosialisoidaan. Ensin pitäisi jättää sertissä 7.5% suojeluun, koska jokin puunostofirma kuulemma maksaa sitten enempi puusta. Onpas hauska laskelma, tehty oikein tyhmiä alkuasukkaita varten. Kuuluu  sarjaan nettihuijaukset.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olen sitkeästi Hesarin kommenttipalstalla koettanut tuoda esiin sitä, että metsänomistajat ovat jo tehneet paljon monimuotoisuuden eteen. Myös sitä, että he ovat suojelulle myönteisiä, jos se perustuu vapaaehtoisuuteen. Emme ole näistä asioista samaa mieltä, mutta jos edes suurin osa olisi, niin voitaisiin edetä rintamassa eteenpäin.

    Vaikka ilmastonmuutos ja luontokato ei näy konkreettisesti omassa elämässä, niihin voi silti uskoa. Uskovathan ihmiset moneen muuhunkin näkymättömään ideaan. Yritetään mekin olla uskottavia. Tehdään jotain ylimääräistäkin, vapaaehtoisesti, ilman että lainsäätäjän tarvitsee kaikkea alkaa päsmäröidä. Vastuu on meidän: viljellä ja varjella.

    Kurki Kurki

    No ei löytynyt risuparralta kunnon vastausta. Kerro mitä ovat merkittävät luontoarvot Etelä-Suomen talousmetsissä ja miksi ne ovat uhattuna. Vai onko se tyhjä mielikuva?

    Anna edes yksi esimerkki, että niitä pitää talousmetsistä lisää suojella.

     

    Visakallo Visakallo

    Minusta on alkanut viime aikoina vahvasti tuntua siltä, että näissä suojeluvaatimuksissa suojellaan enemmänkin näitä suojelijoita itseään  kuin niitä metsiä. Aika kaukana todellisuudesta kun näkyy heidän juttunsa monesti liikkuvan.

    Kurki Kurki

    Tämä nyt on varmaankin sitä hiipivää sosialismia. Suomi on sitoutunut johonkin plää plää suojeluun ja se edellyttää, että 30% metsomaisuudesta sosialisoidaan.

    Kuten jo kerrran olen tämän tänne postannut.

    Itävallan maa- ja metsätalousministeri sanoo, että komission esitys metsien ennallistamisesta on absurdi ja järjetön. Eikä tule tapahtumaan Itävallassa. Siksi en usko että Suomessakaan, jos Suomi ei sitä halua. Suomessa kyllä tuntuu halukkuutta riittävän enempäänkin kuin 30% suojeluun.

    ”Laskelmissa ei ole mitään järkeä, koska ennallistamiskeinot ovat niin absurdeja. Komissio käyttää kyseenalaisia indikaattoreita. Niiden pohjalta asetetaan tavoitteita, joita on mahdoton toteuttaa ”, Höbarth moittii.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/2e749da8-2fa0-49fd-88f3-0912788b3f78

     

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    ”…että näissä suojeluvaatimuksissa suojellaan enemmänkin näitä suojelijoita itseään  kuin niitä metsiä…”

    Hyvä. Ennenkuin Virtsis pyörität itsesi kiihkoon tästäaiheesta, muistutan mitä kirjoitit alle viikko sitten.

    3.12. 2022 (Me keskustelemme taas)

    ”Kyllähän noin suureen porukkaan suojelumyönteisiäkin mahtuu. Minäkin kuulun siihen joukkoon.”

    Leena

    (Sori Gla! Näihin ei saanut kai vastata, mutta lipsahti nyt sitten. Suukkoja kuitenkin!)

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mitkä ovat ne luontoarvot joita pitää suojella ja lisätä? Kai ne voi lukea monestakin dokumentista, vaikka biodiversiteettistrategiasta. Turha lienee tässä luetella enää sadannetta kertaa.

    https://www.metsakeskus.fi/fi/hankkeet/monimetsa

    Timppa

    Luontoarvothan ovat täysin subjektiivisia käsitteitä.  Lahopuun määrä esimerkiksi.  Hyvin ovat metsät pärjänneet ilman sitä.  Ja metsänhoitajiksi valmistuttu vaikkei asiasta juuri mitään opetettu.

    Puuki

    Jk-metsiä tulee lisää 3,5 % metsäpinta-alasta vesistöjen rannoille , kun uudet sertisäännöt nyt tulee voimaan.     PEFC-sertiin tulee min. 10 kpl  >15 rk-lpm:n puuta/ha ja 10 kpl lahopuuta/eurokantoa rk-lpm > 20 cm/ha .    Melkonen lisäys jos ei ole ollut kellä jo käytössäkin ennestään.  Lahopuuta varsinkin siis lisätään.  Mutta eihän nuo tietty mitään , kun joidenkin toisten metsien suojelijoiden mielestä mikään ei riitä.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se että minä en muista mitä opetettiin melkein 40 vuotta sitten ei tarkoita ettei opetettu. Tutkimus on myös edennyt tänä aikana nimenomaan monimuotoisuuskysymyksissä.

    Aloittaessani opinnot kohkattiin monikäytöstä ja ilmansaasteista. Ei monimuotoisuudesta eikä ilmastonmuutoksesta. Lajien uhanalaistuminen ei ollut päällimmäisenä agendalla.

    Metsä kasvaa edelleen ihan hyvin, ellei sitten viimeaikaisen kasvun taantuman takana ole piileviä syitä, mutta en usko näin olevan. Jos lahottajien monimuotoisuus hupenee liikaa ja ravinteet eivät enää kierrä, sitten ollaan nopeasti ongelmissa.

Esillä 10 vastausta, 4,721 - 4,730 (kaikkiaan 9,734)