Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,731 - 4,740 (kaikkiaan 9,734)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Visakallo Visakallo

    Reva-Leena tuolla edellä sotki jälleen suojelusta puhuvat, ja me, jotka metsiä oikeasti suojelevat. Metsäähän on vaikea suojella, jos sitä ei ole. Se selittää hyvin pitkälle suojelusta vain puhuvien hyvinkin vähäiset tiedot metsäluonnosta.

    Nyt taitaa taas pitkän, lähes 40 vuoden tauon jälkeen ydinsodan pelko vallata monien nuorempien mielet, ja nämä suojeluasiat ja monimuotoisuudet jäävät vähitellen pelkästään vanhojen kääkättäjien hoidettavaksi.

    Timppa

    Lahottajasienten itiöt lentävät tuulten mukana vaikka kuinka kaukaa.  Niistä ei ole pula.

    Kivihiilikaudella ei ollut lahottajia, joten ilmakehän hiili kerääntyi kivihiiliesiintymiksi.  Nykytilanteessa meillä on liikaa lahottajia.  Ei liian vähän.  Parempi olisi, että lahoamisprosessit hidastuisivat.  Silloin hiiltä poistuisi kätevästi ilmakehästä.

    Kai neulaset ja lehdet kuitenkin hajoavat normaalilla prosessilla ilman mitään lahottajasieniä.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Just. Sulla on joka toinen päivä kosteikkoja ja riista tiheiköitä ja vaikka sun mitä luonnon suojelu ansioita.  Joka toinen päivä se on notta ”ei ole eikä tule jos ei makseta kunnolla”.

    Ydin sodan pelko ynnä sata muuta katastrofia ja sala liittoa, omista peloistasi, ovat mielestäsi voittamassa kiinnostavuudessa nuo suojelu kohkaukset. Mutta sen täytyi tapahtua sinun mukaan jo viimesyksyyn mennessä! Ja sitä edellisenä syksynä.

    Sinulla se suojelutyö on tietenkin pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa. Paitsi ensi viikolla.

    Herran jestas ja Juuan kunta! ☺

    Leena

    (Sori taas Gla, mutta on tuo trollitehtaan väki on välillä aika huvittavaa. Suukot.)

    Gla Gla

    Timppa: ”Kai neulaset ja lehdet kuitenkin hajoavat normaalilla prosessilla ilman mitään lahottajasieniä.”

    Nyt en tiedä, mitä tarkoitat normaalilla prosessilla. Hajoaminenhan ei tapahdu itsestään, vaikka olisi sopivasti lämpöä ja kosteutta. Aina joku hajottaa neulaset, lehdet ja muun orgaanisen aineen. Kun maaperä voi hyvin, prosessi on nopea ja ravinteet kiertää tehokkaasti. Kun se ei toimi esim. tiheän kuusikon kenties happamoituneessa maaperässä huonolaatuisessa karikkeessa, tilanne muuttuu. Jos sienten ja mikrobien elämä vaikeutuu, myös hajotus hidastuu. Se taas heijastuu kaikkeen muuhun elämään.

    Pelkästään sienten rooli maaperässä on niin laaja, ettei me voida määritellä sen tarpeellisia ja vähemmän tarpeellisia osia. Jos hakottajasieni a ei enää viihdy maaperässä, ehkä myöskään puulajin b kanssa symbioosissa elävä sieni c ei viihdy. Sekä noin sata muuta lajia. Siksi sienten ja myös mikrobien merkityksen vähättely on hallitsematon riski.

    Suosittelen kirjaamaan joulupukin listaan kirjan Metsämaa ja sen hoito sekä lukemaan tuon välipäivien aikana.

    Husq165R

    Timppa: ”Luontoarvothan ovat täysin subjektiivisia käsitteitä.  Lahopuun määrä esimerkiksi.  Hyvin ovat metsät pärjänneet ilman sitä.”

    Melko rohkea väite. Ja reipas oikaisu useasti luettuun hokemaan, että puun määrä korreloisi biodiversiteetin kanssa.

    Kurki Kurki

    Siksi sienten ja myös mikrobien merkityksen vähättely on hallitsematon riski.

    Tuskin vähättelyllä mihinkään reaaliseen on vaikutusta. Sienien ja maapohjan eliöiden uhkat tulevat paremminkin muualta kuin metsien käsittelystä esim. ilmansaasteista, kuivuudesta, märkyydestä jne. Lahopuutakin on ollut viimeisten kymmenien vuosien aikana riittävästi Suomen noin 5000 lahopuulajille, joista n. 4750 lajia on elivoimaisia ja silmällä pidettäviä ja loput uhanalaiset ovat lajeja, joidenka uhanalaisuuden syy on jotain muuta kuin lahopuun puute.

    Puuki voisi kyllä siistiä noita linkejään. Ehkä ne silloin osuisivat tarkoitettuun linkkiin paremmin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nämä uhanalaisten tilastot koskevat siis riittävän hyvin tunnettuja lajeja, ei kaikkia lajeja.

    Hajottajien lisäksi metsämaassa ovat tärkeitä mykorritsasienet. Näiden populaation tiedetään olevan yksipuolisempi tuoreella avohakkuualueella kuin puustoisella alueella.

    Joensuussa muuten opiskeltiin metsämaatiedettä.  On kuitenkin vaikea erottaa mikä osa päässä olevalla kovalevyllä piileskelevästä  opitusta on peräisin opinnoista ja mikä on sen jälkeen itse opiskeltua.

    Visakallo Visakallo

    Tietäisikö Leena keinoa, millä nämä kaikkein äänekkäimmät suojelupoliitikot saataisiin innostumaan luonnontieteiden opintojen pariin? Nykyinen tiedon taso kun ei kovin kummoiselta heillä vaikuta. Toki onhan se niinkin, että täydellinen tietämättömyys antaa poliitikon lausuntoihin sitä suurinta varmuutta.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Täytyisi löytää hyvä ope. Vaikka rattorin hitsaaja, joka jaksaa toistaa samaa viestiä ihan hirveen monta kertaa.

    Leena

    Oho. Nyt lähti jo neljäs viesti samalle päivälle. Täytyy himmata, ettei mene tykityksen puolelle.

    Visakallo Visakallo

    Tunteeko Leena jotain oikein  hyvää rattorin hitsaajaa?

Esillä 10 vastausta, 4,731 - 4,740 (kaikkiaan 9,734)