› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,751 - 4,760 (kaikkiaan 9,734)
1 2 3 … 475 476 477 … 972 973 974

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Tomperi 10.12.2022, 09:08

    Harmittaa että ihmiset eivät muista enää millaista oli riekon ääntely ja jäljet keskisessä suomessa vielä -60 luvulla. Kuukkelikin hävisi.  Varmasti  -70 luvulla pystymittaa tehneet törmäsivät jatkuvasti niihin.  Pyykannat romahtivat.  Suokukon jos havaitsee, pitää olla ns bonggari. Isoja yhtenäisiä aloja metsissä joissa ei ole jäniksen polkuja, pelkästään silloin tällöin törmää yksittäisiin jänisten jälkiin. Eihän siellä ole minkäänlaista merkittävää pensaskerrosta…. vain hiilinielu mäntyjä.  Eipä lirrkuttele keltavästäräkki pelloilla, ei kuulu kaikkialla kuovin saatika taivaanvuohen mäkätys.  Nykyään on rensselit ja vehkeet kanalintumetsästykseen, vähän tulee saalista panostukseen verrattuna.  50 ja 60 luvulla vielä metsoja ja teeriä saatiin rihmasilla ja loukkuloilla …. kukaan ei tiedä kuinka paljon niitä todellisuudessa pyydettiin.   Setänikin kolme kerralla…. itse ehdin osallistua kanssa, teeri saaliina.  Tänä päivänä niiltä tanhuvilta ei löydy paikkaa johon langan tai loukun asentaisi luullen saalista saavansa….  jne. On turhaa höpinää ja huonomuistisuutta jos ei ole huomannut valtavaa muutosta lintujen määrissä. Maanisäkkäissä muutokset on huomattu, paitsi esim vesikko ja kukapa kaipaa naalia, hilleri, lepakot jne.  10 % lajeista uhan alaisia, lajeja jotka tulevat häviämään.  Mitä vähemmän lajeja, sitä voimakkaammat ovat heilahtelut lajien välisissä runsauden vaihteluissa.

    Kurki Kurki 10.12.2022, 10:28

    Siihen sitouduttiin periaatetasolla silloin kun biodiversiteettistrategia hyväksyttiin

    Biodiversistategia on sama kuin luonnon monimuotoisuus ja se taas on lajien ja luontotyyppien monimuotoisuutta. Ei silloin kun siitä sovittiin tiedetty komission järjenvastaisista vaatimuksista mitään. Ei kai sellaisiin tarvitse sitoutua jälkeenpäin. Tässäkin osittain hylätyssä luonnonsuojelulaissa luontotyyppien osalta tämä tuli jo esille ja hyvä, että nuo kohdat poistetiin laista.

    Kuten Itävallan maa ja metsätalousminssteri Martin Höbarth sanoo kommission metsien suojelutavoitte 30% ja ennallistaminen ovat absurdia eli järjen vastaista. Itävallasssa ne ei tule toteutumaan.

    ”Laskelmissa ei ole mitään järkeä, koska ennallistamiskeinot ovat niin absurdeja. Komissio käyttää kyseenalaisia indikaattoreita. Niiden pohjalta asetetaan tavoitteita, joita on mahdoton toteuttaa ”, Höbarth moittii.

    Kysyn AJ:lta myös, kun olen sitä tiukannut noilta Luontopaneelin jäseniltäkin, kun tätä luontokatoa hoetaan tosiasiana, että löytääkö hän sille todisteeksi yhtään hävinnyttä lajia Suomen talous- ja kangasmetsien kasvupaikaatyypeiltä M, Mk, Mv, joka olisi hävinnyt metsien hakkuiden tai käsittelyn seurauksena? Minä kävin nuo läpi Punaisesta kirjasta 2019 ja hävinneitä oli n. 50 lajia, joissa on mukana kaikki myös 1800-luvulta ja arvioin 1950-luvulta lähtien hävinneiksi luokitellut lajit, eikä niiden häviämisen syynä ollut talousmetsien käsittely tai vanhojen metsien väheneminen.

    Luonkato on tyhjä käsite niin kauan, kun sille perusteeksi ei löydy liutaa hävinneitä lajeja 1950-luvulta lähtien talousmetsistä ja niihin kuuluvista vanhoista metsistä, joidenka häviämisen syy olisi metsien käsittely tai vanhojen metsien väheneminen.

    Tähän ei siis kuulu ne Suomesta hävinneet lajit, jodenka elinympäristöt ovat jo metsien käsittelyn ulkopuolella esim. lehdot, perinneympäristöt, harjut, kivikot, kalliot, paahderinteet, paloaukeat, rannat, vedet, suot ja tunturipaljakat.

    Timppa 10.12.2022, 10:30

    Luontokatoskeptismi leviää.

    Ainakin täällä Suomessa Suomen metsäluontoa koskien ihan aiheesta.  Kuten epäilemättä on huomattu, meikäläinen on eräs esimerkki.

    Onhan se ihan hullua, kun luontoa ”ennallistetaan”  räjäyttämällä puita.  Minusta räjäyttäjät ja homman tilaajat pitäisi laittaa hoitoon.  Kun ymmärrys on tuota luokkaa, niin ei muussakaan ole mitään järkeä.

    Ilmastonmuutos on tosi asia.  Paljonko siitä on minkä tekijän aiheuttamaa on eri asia.  Ilmastonmuutokseen voimme metsissä vaikuttaa kasvattamalla niitä mahdollisimman tehokkaasti.  Tähänkö kannustetaan.  Ei ainakaan Suomessa.  Parasta metsänhoitoa tuntuu olevan jättää metsät retuperälle lahoamaan ja tuottamaan hiiltä taivalle, kun niiden pitäisi tuottaa rakennustarvikkeita ja energiaa.

    Nykypäivänä monella ei ole mielekästä tekemistä.  Keksitään yhtäkkiä erilaisia sijaistoimintoja, jotta tunnettaisiin itsensä tärkeiksi.  Nyt poppina on ”ennallistaminen”.  Kohta tulee taas joku toinen ismi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.12.2022, 10:44

    En lähde arvioimaan yksittäisiä lajeja kun en ole lajiasiantuntija. Kuten Panu Halme kirjoitti, asiantuntijan pitää tuntea asiantuntemuksensa rajat. Generalistina katselen mieluummin isoa kuvaa, jonka näkee esimerkiksi Metsätieteen päivän 2022 materiaaliin tiivistelmäkirjasta ja videoiduista esitelmistä.

    Perusasia on se että elinympäristöjen ei tule erkaantua liian kauas siitä tilasta jossa metsälajit ovat evoluutionsa aikana kehittyneet. Koskee sekä kasvillisuutta että eläimistöä.

    Timppa 10.12.2022, 11:25

    Minä näen tilanteen sellaisena, että boreaalinen havumetsä on sopeutunut elämään erilaisten katastrofien kanssa.  Myrskyt, metsäpalot, ilmaston vaihtelut, erilaiset säätilat ym ovat pakottaneet havumetsämme sopeutumaan.  Siksi ei ole mitään  pysyvää tilaa, johon metsälajit ovat kehittyneet.   Toisin on jossain sademetsässä, jossa olot ovat saattaneet olla vakaat miljoona vuotta.

    On siis mahdotonta ”määrätä” millainen boreaalisen havumetsän pitäisi olla nyt tai 100 vuoden kuluttua.  Tätähän entistäjät yrittävät, mutta se on täysin mahdotonta.  Oleellista vain on, että metsässä kasvaa tarpeeksi lajeja.  Ne sitten itsenäisesti tai ihmisen avustamana päättävät keskinäisestä järjestyksestään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.12.2022, 12:54

    Petoeläimistä puhuttaessa generalisti tarkoittaa sellaista jolle kelpaa monenlainen saalis.

    Kyllä pohjoinen havumetsä on sopeutunut luontaisiin häiriöihin joita hakkuut matkivat. Ongelma piilee siinä että hoidettu maisema poikkeaa liikaa luonnontilaisesta. Eliöt eivät löydä siitä asuinpaikkoja eikä ravintoa. Metsäkuva on nuortunut ja siistiytynyt ja kaikenlainen vaihtelu on vähentynyt.

    Scientist Scientist 10.12.2022, 13:04

    Jos vertaa nykypäivää 1950-lukuun, on tilanne metsän nisäkkäiden kohdalla selvästi parempi. Runsastuneita ovat hirvi, peurat, metsäkauris, susi, karhu, ilves, ahma, näätä jne. Vähentyneitä metsäjänis, orava ?

    Tomperi 10.12.2022, 13:15

    ”Kyllä pohjoinen havumetsä on sopeutunut luontaisiin häiriöihin joita hakkuut matkivat.”

     

    Sepä se, ilmasto on muuttunut, esimerkiksi kuuset menevät lepotilaan tqlveksi ja mitä tapahtuukaan kun pakkaset lakkaa ja kohta taas pakastaa,,,, samantapanen ongelma kuin poroilla,  lumet jätyy  ja jäätyy eivät löydä jäkälää  vaikka jäkälää ois hangen alla.

     

    Tomperi 10.12.2022, 13:36

    Hyvä Scientist,

     

    ”Uhanalaisia nisäkäslajeja on Suomessa kahdeksan: naali (äärimmäisen uhanalainen), saimaannorppa, ahma, susi ja ripsisiippa  sekä pikkulepakko, liito-orava ja hilleri (vaarantuneita) Silmälläpidettäviksi arvioitiin euroopanmajava, kenttämyyrä, karhu, itämerennorppa ja metsäpeura. Hävinnyt vesikko.
    Äärimmäisen uhanalaiset lintulajit

    • kiljuhanhi
    • punasotka
    • pikku-uikku
    • haarahaukka
    • niittysuohaukka
    • kiljukotka
    • tunturihaukka
    • suokukko
    • pikkusirri
    • rantakurvi
    • heinäkurppa
    • mustatiira
    • turturikyyhky
    • tunturipöllö
    • kuningaskalastaja
    • tunturikiuru
    • vuorihemppo
    • peltosirkku
    • Erittäin uhanalaiset
      • tundrametsähanhi
      • tukkasotka
      • lapasotka
      • haahka
      • viiriäinen
      • mustakurkku-uikku
      • mehiläishaukka
      • arosuohaukka
      • piekana
      • pikkuhuitti
      • nokikana
      • karikukko
      • lapinsirri
      • etelänsuosirri
      • merisirri
      • lampiviklo
      • etelänkiisla
      • pikkutiira
      • selkälokki
      • turkinkyyhky
      • huuhkaja
      • tervapääsky
      • törmäpääsky
      • räystäspääsky
      • lapinkirvinen
      • sitruunavästäräkki
      • ruokosirkkalintu
      • lapinuunilintu
      • hömötiainen
      • pussitiainen
      • kuhankeittäjä
      • varpunen
      • viherpeippo

      Vaarantuneet

      • taigametsähanhi
      • ristisorsa
      • haapana
      • jouhisorsa
      • heinätavi
      • pilkkasiipi
      • pyy
      • riekko
      • sinisuohaukka
      • hiirihaukka
      • maakotka
      • muuttohaukka
      • liejukana
      • keräkurmitsa
      • mustapyrstökuiri
      • vesipääsky
      • riskilä
      • naurulokki
      • harmaalokki
      • merilokki
      • varpuspöllö
      • valkoselkätikka
      • haarapääsky
      • virtavästäräkki
      • koskikara
      • pensastasku
      • sepelrastas
      • pikkukultarinta
      • rastaskerttunen
      • kirjokerttu
      • viiksitimali
      • töyhtötiainen
      • pähkinänakkeli
      • pulmunen
      • pajusirkku

      Silmälläpidettävät

      • alli
      • tukkakoskelo
      • isokoskelo
      • peltopyy
      • silkkiuikku
      • härkälintu
      • kanahaukka
      • pikkutylli
      • kuovi
      • punakuiri
      • jänkäsirriäinen
      • suosirri
      • mustaviklo
      • valkoviklo
      • liro
      • punajalkaviklo
      • taivaanvuohi
      • tunturikihu
      • helmipöllö
      • käenpiika
      • kangaskiuru
      • kiuru
      • västäräkki
      • mustaleppälintu
      • ruokokerttunen
      • pensaskerttu
      • lapintiainen
      • närhi
      • kuukkeli
      • harakka
      • järripeippo
      • punavarpunen
      • lapinsirkku
      • pohjansirkku
    • Kultasirkku hävinnyt
    • ja kasveista löytyy listat jne…. arviot tehty kansainvälisten ohjeitten mukaan jne…

    kyllä google löytää….

     

    Kurki Kurki 10.12.2022, 13:40

    https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu/#/luontotyypit/Nuoret_kuivahkot_kankaat

    Selasin näitä metsien luontotyyppeja. Pääsi nauru, kun avasin yllä olevan linkin kuvineen.

    Nuoret kuivahkot kankaat ovat (EN) erittäin uhanalaisia Etelä-Suomessa ja syyt siihen :

    Suuri merkitys: kuloalueiden väheneminen, lahopuun väheneminen

    Melko suuri merkitys: metsien uudistamis- ja hoitotoimet

    Melko vähäinen merkitys: rehevöittävä laskeuma

    Luojan kiitos, että siellä etelässä ovat kohta hävinneet. Minutkin saisi laittaa yhdeksi uhanalaisuuden syyksi. Ojitus parantaa kummasti luontotyyppiä maapohjan lämmetessä täällä pohjoisemmassa.

    On tämä hullua, että kasvupaikan paraneminen tai parantaminen nähdään luonnolle uhkatekijäksi. Pitääkö alkaa ennallistaa tuoreita kankaita kuivahkon kankaan luokkaan karuutta lisäävillä lannoitteilla. Jos sitä ei vielä ole, sen valmistus pitänee aloittaa kuivahkojen kankaiden pelastamiseksi. Muutenhan tuo ei onnistune.

    Olipa hyvä että tämä luontotyyppien hulluus saatiin pois metsälaista.

    Kyllä siellä 3,0 milj. ha metsien suojelualueilla luulisi näitä karuja kankaita riittävän muutenkin.

Esillä 10 vastausta, 4,751 - 4,760 (kaikkiaan 9,734)
1 2 3 … 475 476 477 … 972 973 974