Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,761 - 4,770 (kaikkiaan 9,734)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Timppa

    Ongelma piilee siinä että hoidettu maisema poikkeaa liikaa luonnontilaisesta. Eliöt eivät löydä siitä asuinpaikkoja eikä ravintoa. Metsäkuva on nuortunut ja siistiytynyt ja kaikenlainen vaihtelu on vähentynyt.

    Olen lähettänyt kuvia 110 vuotta sitten olleen metsäpalon jälkeen kasvaneesta männiköstä.  Aika karua katseltavaa.  Karuja ovat 100-vuotiaat kuusikotkin., joista viimeisiä kaadetaan.

    Ainakin meidän talousmetsissä vaihtelua riittää.  On yhden puulajin metsiä tai sekametsiä.  On nuoria metsiä tai vanhoja.  Aukkoja tai taimikoita.  Lahopuuta pystyssä ja maassa.

    Kyllä talousmetsästä jokainen löytää oman ekolokeron ellei joku vahvempi häädä.

    Jopa ahmakin on havaittu.  Lienee syönyt hirvenvasat, kun  jahdissa oli paljon vasattomia hirvilehmiä.

    Kurki Kurki

    Ongelma piilee siinä että hoidettu maisema poikkeaa liikaa luonnontilaisesta.

    Perinneympäristöissä, joissa maisema on ollut jo pitkään menossa luontaisen umpeenkasvun vuoksi luonnotilan suuntaan ja ihminen taistelee sitä vastaan, on hävinneitä lajeja jo 123  ja uhanalaisia 650.

    Perinneympäsristöissä uhanalaisiakin luontotyyppejä on 40, kun metsissä  kaikki metsätyypit 13 ovat uhanalaisia.

    Suomen uhanalaista 2667 lajista 2300 on jo luonnon armoilla niillä pien alueilla 1..3% metsien pinta-alasta, joita en nyt ala taas luettelemaan. Oletan, että kaikki täällä muistavat ne jo ulkoa.

    Mitä tehdään.

    Annetaanko luonnon hoitoon myös nuo perinneympäristötkin?

     

    Scientist Scientist

    Tiedän kyllä nämä listat. Kriteereistä joilla siihen pääsee olen osin eri mieltä. Ne on luotu alunperin laajemmille luonnontieteellisille alueille ei maakohtaisiksi.

    Laittamallasi listalla on varsinaisia metsälajeja melko vähän. Jos katsot Lintuatlasta, niin noin puolet lajeista on yleistyneitä ja puolet vähentyneitä. Viimeisen sadan vuoden aikana Suomeen on levinnyt enemmän uusia lajeja kuin hävinnyt. Sata vuotta sitten jotkut nyt yleiset lajit olisivat olleet yo luokituksen mukaan uhanalaisia. Kultasirkku on aina ollut hyvin vähälukuinen eikä ole varsinainen metsälaji. Sen sijaan viime vuosikymmeninä tänne on levinnyt taigametsän laji sinipyrstö. Katsoin jostain Erälehdestä 1980luvulta artikkelin  jossa saimaan norpan oli laskettu kuolevan sukupuuttoon v. 2010 mennessä. Nyt kuitenki jo lähes yhtä paljon kuin 1950luvulla eli 400. Huuhkajan väheneminen johtuu pääosin avokaatopaikkojen ja rottien vähenemisestä.

    Kurki Kurki

    Eläimet eivät ole minulla olleet juurikaan mielessä, koska niiden lajimäärä on mitätön. Punaisen kirjan 2019 eläimistä hävinneitä näkyy olevan kultasirkku, vesikko, tammihiiri, tunturipeura, mustarotta, joidenka häviämisella ei ole mitään tekemista metsien käsittelyn tai vanhojen metsien vähenemisen kanssa, joihin nyt ensisijaisesti vertaan hävinneitä ja uhanalaisia lajeja. Maailman kulttasirkkukannan romahtaminen johtuu pääasiassa talvehtimisalueilla Kiinassa tapahtuvasta pyydystämisestä.

    Tomperi

    Pitäisikö olla huolissaan kun moni laji on paikallisesti tai alueellissti lähes hävinnyt, jotka olivat vielä viisikymmentä vuotta sitten ihan yleisiä?

    Montako hevosmuuharaisen valloittamaa puuta tai muurahaispesää palokärki tarvitsee selviytyäkseen talven yli?

    Entäs nämä tiaiset?

    Kuukkeli

    Eikö riekon häviäminen johdu juuri metsätaloudesta?

    Scientist Scientist

    Kultasirkku on lähinnä avomaan laji, joka pesinyt hhl Oulun seudulla. Ilmestyi Suomeen vasta 1920-luvulla, enimmillään oli 200 paria. Muuttaa itään, jossa sen laajamittainen pyynti vähentänyt sitä voimakkaasti. Emme voi juuri vaikuttaa Suomessa sen tilanteeseen. Uhanalaisuslistallaon esim ahma  joka leviää nykyisin keski-Suomeen päin. Havaittu mm täällä Tampereen seudulla. Susi myös ei todellisuudessa ole uhanalainen, nyt noin 10xmäärä 1950- lukuun verrattuna. Vesikon häviäminen johtuu Amerikan vesikosta eli minkistä. Ilmeisesti myös risteytyvät?

    Varpunen on korvautunut alalaji piķkuvarpusella. Lajit risteytyvät.

    Uhanalaisuuslistoilla on mm. äsken länteen levinneitä kaakkoisia lajeja kuten punvarpunen.

    Yleisesti ottaen Suomen linnuista 2/3 on muuttolintuja  jotka viettävät pääosan ajasta muualla. Tällöin ongelmat ovat monin osin maamme ulkopuolella

    Kurki Kurki

    https://laji.fi/taxon/MX.26921

    Riekko ei tietenkään ole hävinnyt. Sen kanta on taantunut. Syyksi laji.ji katsoo vähän humoristisesti ojitukset, turvetuotannon ja ilmaston muutoksen. Ihmetellä kyllä täytyy, ettei ole mainintaa metsien käsittelystä tai vanhojen metsien vähenemisestä.

    kaapo123

    Sukupuutoissa yleensä kuolee paljon ja sukupuutot kestää 60 000 v ja toisinaan pitempäänkin eli lajikato ei tapahdu hetkessä,nyt kuudes sukupuutto voi vielä kestää 50 000 v ja sillai sitä lajikatoa syntyy,mutta aina on jäänyt jäännös ja lajeja on tullut lisää.Puutkin vanhoina kerkiää lahota monta kertaa 60 000 vuoden aikana ja ihmissukupolveja mahtuu sitten paljon ,kun aikaa menee 60 000v.Pitää myös muistaa,että on myös paljon tiedemiehiä,jotka eivät kannata ilmastosta esitettyjä uhkia.Kirja Björn Lomborg:Väärä hälytys–lämpeneminen ei tuhoa meitä,2022 ja Matti Virtanen:Ilmastopaniikki.Paljon on myös fyysikoita,jotka eivät kannata nyt ilmastosta esitettyjä uhkia

    Kurki Kurki

    Kaapo. Koetahan nyt unohtaa nuo pitemmät sukupuuttotrendit ja keksittyä paremminkin tähän nykyaikaan.

    kaapo123

    Kurki,mutta kun se sukupuutto kestää ainakin 60 000 v,niin eihän se lajituho nyt nykyaikana lopu,eihän se luonto elä vain nykyaikaa,vaan onhan tulevatkin päivät tulossa

Esillä 10 vastausta, 4,761 - 4,770 (kaikkiaan 9,734)