› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,771 - 4,780 (kaikkiaan 9,734)
1 2 3 … 477 478 479 … 972 973 974

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 10.12.2022, 15:36

    Itse jättäisin perinneympäristöt pääosin ennallistumaan itsekseen. Arvokkaimpia maisemakohteita, kosteikkoja ja merenrantaniittyjä voisi pitää avoimina. Tämä lähinnä sen takia että ihmiset voisivat nähdä millaista maalla ennen oli.

    Muuttokyyhky muistaakseni ammuttiin sukupuuttoon noin sadassa vuodessa. Ei se kestä aina 60000 vuotta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.12.2022, 14:43

    Kommentti: Matti Heikurainen 11.12.2022 klo 12:28

    Hyvä ja neutraali fakta-artikkeli! Kiitos Hesarille. Kysymys on siitä, että luontoa käytetään sen uusiutumiskyvyn rajoissa, kuten artikkelissa hyvin todettiin. Tämä ei merkitse hyödyntämisen lopettamista tai edes pyrkimistä kohti luonnontilaa, vaan ekosysteemipalveluiden pitkän ajan toimivuuden varmistamista. Ongelma on, ettei luonnon uusiutumiskykyä tutkita riittävästi. Vielä ei voida tieteen perusteella määritellä esim Suomen metsien hyöhyntämisen astetta, joka olisi varovaisuusnäkökohdatkin huomioon ottaen. On kuitenkin selvää, että Suomen havumetsät ovat huomattavan uusiutumiskykyisiä esim sademetsiin tai aavikoitumisuhan piirissä oleviin metsiin verrattuna. Siksi Suomen rooli globaalissa työnjaossa on jatkaa metsien intensiivistä hyödyntämistä, mutta siten, että pysytään suomalaisten metsien uusiutumiskyvyn rajoissa. Tavoite edellyttää talousmetsien luonnonhoidon tehostamista ja suojelun lisäämistä. Toimet tulee harkita viisaasti, jotta suojeluinvestoinnit pysyvät kustannusvaikuttavina. Toimien yhteisvaikutuksena uhanalaisuusindeksi pitää saada käännettyä positiiviseksi. Muuten otamme luonnolta edelleenkin velkaa. Tämä tulisi olla myös Kansallisen Metsästrategian selkeä tavoite.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009234234.html

    Kurki Kurki 11.12.2022, 19:54

    Vastaus tuonne linkin kommenttiin.

    Turpeen ja puun kuutiot eivät ole oikein verrannolliset, sillä turvesuossa vettä noin 90 %. Hyvä vertailutapa olisi kuivapaino/m3.

    Puun kuivapaino vaihtelee 0,4..0,5 tn/m3

    Vetisen turpeen siis tämän 1 mm siivun kuivapaino on <80 kg/m3.

    Jursinturve painaa n.330 kg/m3 50% kosteana ja kuivana 165 kg/m3.

    Metsän kasvu 10 m3/ha sitoo pelkkään biomassan 1,3*10=13 CO2-tonnia per hehtaari.

    Turve sitoo vain 0,5..1,0 CO2-tn/ha Ojasen mukaan ja tuon 80 kg mukaan n. 1,5 tn/ha.

    Turve on rakettitiedettä.

     

    Puuki 11.12.2022, 20:13

    Noin se  suunnilleen on.  Mutta turpeen massa on tod. näk. vähän enemmän kuin vetisen turpeen kuivapaino.  Suo ”kasvaa” vuodessa keskimäärin sen mm:n mutta sammal kasvaa enemmän .

    PS Ojanen on oikiassa. 10 milj. ha ja 5 milj. tn hiiltä…

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.12.2022, 20:28

    Korjattu elävien puiden kokonaisbiomassaksi 12.12.

    Kurki korjasi laskelman kuten vähän odotinkin. Kiitos siitä. Jos arvioisi keskimääräiseksi metsän kasvuksi tuon 10 m3/ha vuodessa (kokopuun massana) niin siitä kertyisi siis luokkaa 13 tn CO2-ekv. ja turpeesta siitä noin kymmenys, esimerkiksi 1,3 CO2-ekv. per ha vuodessa. Metsämaata on viisinkertainen pinta-ala (20 milj. ha metsää/4 milj. ha luonnontilaista suota) joten sidontojen suhde olisi suuruusluokkaa 50.

    Jos kuitenkin huomioi että metsän sidonnasta poistuu runkopuu ja osa hakkuutähteistä mutta luonnonsuolta ei poistu, ero kapenee. Vertailua voi jatkaa huomioimalla muut kasvihuonekaasujen päästöt ja maaperäpäästöt, mutta ei mennä nyt niihin.

    Kurki Kurki 12.12.2022, 22:59

    Juuri näin.

    Luonnon soista 4 milj.ha kannattaisi vielä ottaa ojittamalla metsänkasvatukseen 1….2milj.ha, jos tuhka- ja orgaaniset lannoitukset riittäisivät 150 000 ha/v ja lannoitusvaikutus kestää 40 vuotta. Silloin n. 6,0 milj. ha ojitusalueita voisi olla jatkuvassa lannoituskierrossa ja kasvaisivat hyvin. Korvaisivat muuta metsäkatoa. Kaikki nykyisiä matalaturpeisia ojituksia ei tarvinne kuitenkaan lannoittaa. Niissä ravinteet riittävät.

    https://www.ruokavirasto.fi/kasvit/lannoitevalmisteet/laatuvaatimukset/pakkausmerkinnat/orgaaniset-lannoitteet/

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.12.2022, 05:38

    Uudisojitus on aika pitkälle pannassa samoin energiaturve. Jos voisi käyttää turvetta ja kivihiiltä ei olisi pulaa sähköstä. Vihreä siirtymä maksaa Putinin avustuksella nyt paljon. Ehkä tuo tuhka kannattaisi keskittää niille soille, joista saadaan hyvin lisää kasvutehoa ilman muita lisäinvestointeja.

    kaapo123 13.12.2022, 07:27

    Luontokato tarkottaa sitä,miten luonto itse elää pitkällä ajalla.Kun sukupuutot kestää jopa 60 000 v,niin ei nykyihminen pysty käsittämmän noin pitkää aikaa kuin 60 000 v ja sitä,mitä luonnossa tapahtuu.Eli ensin pitää olla lajit,sitten ympäristö muuttuu ja sitten tulee sukupuutto ja jää jäännös jäljelle ja toipuminen vie pitkän ajan ja sitten lajit runastuvat ja sitten ympäristö muuttuu ja tulee uusi sukupuutto.Eli luonto elää näin,ei sillai,että luonnossa oisi vain lajikatoa.Aikaa menee niin paljon,että nytkin ihminen ei pysty ajattelemaan jotain 1 milj vuotta

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.12.2022, 08:19

    Ehkä kaapo tarkoitat evoluutiota?

    Scientist Scientist 13.12.2022, 08:42

    Jos Suomen soista on runsaat puolet ojitettu, ei niitä enää kannata lisää ojittaa. Käsittääkseni siitä on luovuttu jo 1990- luvulla pääosin. Kunnostusojituksia kyllä tehdään. Mieluimmin pitäisi muuttaa laskentajärjestelmää siten, että se huomioisi myös luonnonsoiden hiilen sidonnan.

Esillä 10 vastausta, 4,771 - 4,780 (kaikkiaan 9,734)
1 2 3 … 477 478 479 … 972 973 974