› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,791 - 4,800 (kaikkiaan 9,734)
1 2 3 … 479 480 481 … 972 973 974

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 15.12.2022, 06:22

    Risuparta voisi itse kertoa, mitä tekemistä ko. esimerkillä on koko aiheen kanssa? Keskustele risuparta asiallisesti, ei sen pitäisi olla ylivoimaisen vaikeaa, – vai onko?

    Puuki 15.12.2022, 08:52

    10 % metsistä pitäisi olla v:een 2035 mennessä suojeltu Suomessa.  Onnistunee melko helposti koska suurin osa on jo suojeltu tuosta määrästä.  Suojeltuja alueita on jo toistakymmentä% ja tiukasti suojeltuja yli puolet siitä määrästä.

    Kurki Kurki 15.12.2022, 10:07

    Talouselämän jutussa 30.9.2022 kirjoitetaan: ”Suomessa tiukasti suojeltua pinta-alaa on metsistä vasta 20 prosenttia.”.

    Ilkka Hämälä on laskenut Suomen metsien tiukasti suojeltuja alueita olevan 20%.

    Linkissä sitten tyrmätään väite, kun ei niitä virallisesti ole suojeltu.

    Erikoisin suojelutilastoja hämärtävä luokka on ”Luontoarvojen suojelua tukevat metsät”. Esimerkki näihin luettavista kohteista löytyy kuvineen täältä ja toinen täältä. Näitä ei tilastoissa lueta ”Suojellut metsät”- luokkaan, mutta ne esitetään kuitenkin ”Metsien suojelu”- tilaston osana. Vaatii sekä tarkkuutta että rehellisyyttä tilastotiedon käyttäjältä.

    Silti päästään 18% suojelualaan.

    Jos tähän vielä lisätään kolmas kategoria, ”Luontoarvojen suojelua tukevat metsät” päästään kokonaislukemaan 18%. Ehkä MetsäGroupin Hämälällä oli mielessä tämä luku, ja Lapin lisänä varmuuden vuoksi vielä pari % päälle? Mutta suojeltuja metsiä ne eivät ole.

    https://metsat.greenpeace.fi/blog/suojeltujen-metsien-maeaeraestae-suomessa

     

    Visakallo Visakallo 15.12.2022, 10:11

    EU:n taksonomian vaatimuksissa on puolestaan, että 30% metsistä jätetään talouskäytön ulkopuolelle. Eipä tarvitse ihmetellä, että vähämetsäisetkin maat heräsivät!

    Kurki Kurki 15.12.2022, 10:38

    Tuohon taksomia tavoitteeseen olisi jo päästykin, jos metsälakiin olisi jäänyt 1..2 milj.ha alan mahdollistavat luontotyyppien suojelupykälät, että ympäristöministeriö olisi ne yksin voinut asetuksillaan toteuttaa korvauksetta.

    mehtäukko 15.12.2022, 10:41

    Se tuo sosialismin kaapu heiluu vaikka millä verukkeella…!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.12.2022, 11:42

    Nyt pitäisi (vaikka Luken) pikaisesti laskea kuinka paljon uusi metsäsertifikaatti (PEFC) levennettyine suojavyöhykkeineen tuo lisää osittain suojeltua alaa. Lisäksi pitäisi saada arvio siitä kuinka paljon on sellaisia korpia jotka voisivat soveltua jatkuvaan kasvatukseen. Entä ovatko itsekseen ennallistumaan jätettävät kosteikot osittaista suojelua? Pinta-alaa löytyy satoja tuhansia hehtaareita helposti! Ennallistettavat suot ovat ainakin luettavissa tähän osittain suojeltujen kategoriaan, koska ne poistuvat lopullisesti talouskäytöstä?

    Luontopaneeli on esittänyt maakunnittain tarvittavat tiukan suojelun alat.

    ”Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja vuoteen 2035 ulottuvasta kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategian luonnoksesta. Strategialla tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämistä kasvuun. Lausuntoja voi antaa 27.1.2023 saakka.” (Metsälehden metsäuutiset)

    Tomperi 17.12.2022, 09:35

    nämä hömpötykset eivät ratkaise mitään… metsistä tulee lajien kannalta tilkkutäkkejä ja monen kajin kohdalla eristyneiden alueieden laji kato jatkuu jos ei muuten niin sattuman ja sukurasituksen myötä.  Jos esim Keskisuomeen halutaan riekkokanta joka säilyy rauhoitettuna niin monenko riekon kokoinen sen populaation pitäisi olla ja kuinka laaja alue sopivaa ympäristöä? Miten riekko löytää sadan hehtaarin alueelle kymmenien kilometrien päästä,….

    Jean S 19.12.2022, 06:25

    Monimuotoisuudesta muuten sen verran, että niissä Annelin linkkaamissa Suoseuran aineistoissa puhuttiin negatiiviseen sävyyn ojitetuista suometsistä siksi, että niissä oli hehtaaria kohti merkittävästi vähemmän lahopuuta kuin kivennäismaalla. Syykin kerrottiin, mutta sellaisella tavalla, että siitä voi hyvin jäädä vähän outoon käsitykseen.

    Suoremmin sanottuna kyse on siitä, että lahopuu on yleensä vanhaa, ja ojittamalla aikaan saadut suopuustot ovat nuoria, siitä, että iso osa soista ei kasva lyhytikäisiä, hyvin lahopuuta tuottavia lehtipuulajeja ihan biologisista syistä ja siitä, että suolla on ylipäätään puustoa per hehtaari vähemmän jolloin ei sitä lahopuutakaan sitten synny yhtä suuria määriä ?

    jees h-valta 19.12.2022, 07:20

    Jean S, olet tasan oikeassa. Senverta on kokemuspohjaa turvemaiden metsien uudistamisesta itelläkin. Siellä ei ole mahdollista kuin joku pystykuiva männyn kelo ja muut ovatkin sitten kasvutavaraa jos ei satu hirvet laiduntamaan. Silloin ainakin hieksetkin puskittuvat eikä tule kuin jonkunlaisia monivänkyröitä ryppäitä.

Esillä 10 vastausta, 4,791 - 4,800 (kaikkiaan 9,734)
1 2 3 … 479 480 481 … 972 973 974