Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Päättäjät päättää ja päättäjät vaihtuu tasaisin välein. Tulevaisuudessa Turussakin voi päättäjissä olla enemmistö rahapiiperoita joihin metsäteollisuuden trollit pystyvät vaikuttamaan. Silloin vahva suojelustatus on paikallaan.

Luonto viimekädessä suojelee metsiä niiden suojelijoilta.

Puuki:  Metsäniityt ja rantaluhdathan ne eniten suojelua tarvitsisi. Ne kasvaa tai ovat jo kasvaneet umpeen. Yleinen vanhojen metsien suojelun lisääminen ei niiden uhanalisia lajeja pelasta .

Suomen luonto on suurin yksittäinen uhkatekijä 2667 uhanaliselle lajille. Yksistään 700 lajia on vaarassa hävitä umpeenkasvamisen vuoksi. Lukuun pitää vielä lisätä kaikki ne lajit, jotka ovat erilaisen ilmaston lajeja kuin mitä Suomen iilmasto ja ovat siellä elinvoimaisia, mutta Suomessa elää kituuttaa elinympäristönsä äärilaidalla häviämisen partaalla sekä pienen populaation lajit, joiden ainoa uhka hävitä on juuri se pieni populaatio. Perinneympäristöissä, jotka ovat alueita pienviljelykulttuurin katoamisesta, uhanalaisia lajeja on 650 kpl.

Ks.Linkin Suomen Punainen kirja 2019 sivulta 90 eteenpäin.

file:///C:/Users/Eero/Downloads/Suomen%20lajien%20uhanalaisuus%20-%20Punainen%20kirja%202019-40.pdf

No Hämälän pitäisi avata lukunsa, ei tuohon muuten voi ottaa kantaa. On ehkä arvioinut mukaan metsänomistajien hiljaisen suojelun alueita.

No Piia Elonen, HS,18.12 kertoo syyt,miksi nyt varsinkin männyt ovat hidastaneet kasvua HS:Näistä syistä  metsien kasvu hidastunut Suomessa. Syyt ova:6kuivuusjaksot, ikä jo 61-80 v männyllä, tuhot,lumituhot,tuholaiset,kukinta,siementuotanto,,nopean kasvun ikävaihe ohitettu eli kasvaa nopeesti,ikä 21–40 v,liian tiheät metsät eli neulaset ei riitä yhteyttämään kasvua,valoa vähä,kuivuus,kesän lämmöt, jne,hakkuita paljon,jne.Eli ei kait se ihmisen syytä ole,kun männyllä on ikää 61–80v ja kasvaa sitten hitaasti.Ja kun luonto ite kasvattaa mäntyä tiheässä,niin neulamassa ei anna sitten kasvua ja ei kait ihminen ole luontoon laittanut tuholaisia,jne.