Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

no  luontokato liittyy nyt kuudes sukupuuttoon ja siksi luontokato tulee kestämään vielä monta ihmissukupolvea eli 50 000–60 000 v vielä kestää luontokatokin kun katotaan aikaisempia sukupuuttoja.Luonnonosa on nyt ihminen lisänä luonnon omaan elämiseen,koska luonto ei elä vain ihmisen avulla.Suojelumetsän vanhat metsät lahoaa jo kun aikaa menee 500 v ja sitten nousee uutta metsäö.Eli todellisuudessa metsät ei häviä,vaan luonnon oma ohjelma on,että puut elää vain 500 v ja sitten lahopuiden seasta nousee uusi metsä

Ongelmia on aivan varmasti molemmilla puolilla mutta ne eivät vähene keskinäisellä nokittelulla.

Kirjoituksesta puuttuivat kyllä pääosin ne edistysaskeleet joita metsäpuolella on saavutettu. Talousmetsien luonnonhoito mainittiin ja PEFC, mutta niitä pidettiin riittämättöminä. Molempia voidaan kuitenkin aivan hyvin kehittää vaikuttavampaan suuntaan eikä hylätä kokonaan. Kattavat suuret pinta-alat joten potentiaalia on.

Siis vielä.  Tässä pohdintaa.  Miksi niitä vanhoja metsiä tarvitaan?  Suomen metsät ovat selvinneet hyvin vaikka lähes kaikki Etelä-Suomen vanhat metsät oli hakattu.  Ei ole sellaista tieteellistä näyttöä, että tarvitaan 3,13 tai 30 % vanhoja metsiä.  Kyse on politiikasta ei tieteestä.  Pyryn oppi-isät ovat saaneet hyvin  läpi väitteensä, että vanhoja metsiä tarvitaan ylenpalttisesti vaikkeivat pysty millään kestävillä tieteellisillä argumenteilla perustelemaan tätä ismiään.

Nythän meidän vanhat metsät ovat lisääntyneet.   ”Luontokato” pistetetään vanhojen metsien ja lahopuun vähenemisen syyksi vaikka molemmat ovat lisääntyneet takavuosista.  Tämäkin osoittaa, että kyse on politiikasta, jossa valehtelemalla yritetään ajaa omaa agendaa.  Siksi on hyvä tietää esittäjän tausta.  Siis, jos Luke kirjoittaa jotain, niin  tieto on varmasti oikeampaa kuin  jonkin  Luontojärjestön tai Jyväskylän yliopiston.

Sekään, että Ilkka Hanski tutki kaukaisella saarella täpläverkkoperhosia ei todista metsistä tai metsälajeista yhtään mitään.

Timppa: ”Suomen metsät ovat selvinneet hyvin vaikka lähes kaikki Etelä-Suomen vanhat metsät oli hakattu.  Ei ole sellaista tieteellistä näyttöä, että tarvitaan 3,13 tai 30 % vanhoja metsiä.”

Tietenkään ei voida määritellä tarkasti, paljonko vanhoja metsiä pitää olla. Voidaan asettaa tavoitteita aivan kuten liikenteessä, jossa nopeusrajoitus ei ole tae turvallisesta ajonopeudesta, mutta sen ylityksen kieltämisellä vähennetään riskiä. Tavoite on nolla kuolemaa tai vakavaa loukkaantumista, mutta liikennettä ei voi pysäyttää. Päätös on poliittinen, mutta taustalla on tieteellinen tieto liikenteen keskinopeuden muutoksen vaikutuksesta turvallisuuteen.

Yhtä lailla emme voi tarkastella asiaa esittämälläsi tavalla, jossa luonto on selvinnyt tähänkin saakka.

Toki metsien syyttäminen luontokadosta on väärin, koska moni muukin asia siihen vaikuttaa. Esim. kaupunkien varpusparviin pitäisi löytää syy kaupunkien olosuhteista ollakseen uskottava. Mutta kun saman lajin kato koskee kaupunkeja ja metsiä, yksipuolinen metsätalouden syyttäminen ei kuulosta uskottavalta. Lisäksi metsälajien kohdallakaan ei ole analyysiä syistä. On vain yhdistetty metsätalous ja lajikato ilman sen syvällisempää perustelua eli mielestäni kyseessä on arvaus.

Sitä emme tuon tuloksen perusteella tiedä, miten indeksi on kehittynyt. Toki politiikkaan se voisi vaikuttaa ja siihen, miten vastuuta jaetaan.