› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,921 - 4,930 (kaikkiaan 9,822)
1 2 3 … 492 493 494 … 981 982 983

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jean S 29.12.2022, 12:18

    Eteläinen ja lehtimetsäinen saattavat tarkoittaa usein samaa.

    Jos hömötiainen tarvitsee lahoa koivua, niin sitä ei synny, jos ei ole tervettä koivua.

    Esimerkiksi nimimerkki Menninkäinen on esittänyt hiljattain kuvia sinänsä hienosta kuusikosta, jossa koivua saa hakea.

    Lähtisin katsomaan asiaa kahdesta suunnasta:

    1) mitä metsiemme rakenteeseen vaikuttaisi, jos koivutukin hinta olisi yhtä hyvä kuin kuusitukin (Jesse ja Visa kertovat seuraavaksi, että se kasvaa nopeammin ja että sen ei tarvitse sen takia yhtä kallista ollakaan, mutta eivät kaikki ajattele niin pitkälle, ja lisäksi meillä on se olematon sorkkaeläinongelma)

    2) mitä metsiemme rakenteeseen vaikuttaisi, jos aukkoihin istutettaisiin enintään 800-1000 tainta/ha ja loppu otettaisiin luontaisena uudistumisena

    Ja lisäksi voidaan miettiä sitä, että onko tämä lahon lehtipuun puute ohimenevä ongelma.

    suorittava porras suorittava porras 29.12.2022, 12:31

    Järeämpää lehtipuuta olisi ,jos tohdittaisiin raivata ajoissa liiat pois. Ylitiheydessä lahoavaan riukuun ei tintti mahdu pesimään.

    Koivua on joskus runsaasti ylispuuna ensiharvennukseksi merkityillä kuusikkokuvioilla. Niistä saa mukavasti pesäaihioita tiaisille ,kun nappaa rungon viidestä metristä poikki ja tiputtaa latvan sellaiseen paikkaan ,jossa se ei tuhoa ympäröiviä nuoria kuusia. Luonnollisesti latvakin jätetään karsimatta. Nohevimmat voivat käydä akkuporan kanssa porailemassa tekopökkelöön muutaman tuumaisen reiän. Tinttien tulevaisuus on turvattu pitkäksi aikaa, kun näitä värkkäilee puolikin  tusinaa hehtaarille .

    Jean S 29.12.2022, 12:39

    Niissä ensiharvennuskuusikoissa on sitä isompaa koivua yleensä sitä varten, että isännät eivät ole raivanneet uudistusaloja ennen istutusta niinkuin olisi metsänhoito-opin mukaisesti kuulunut, ja puut on säästetty myös taimikonhoidossa ohjeiden vastaisesti. Siis jatkuvaa kasvatusta, hyi hyi hyi…. 😀

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.12.2022, 12:42

    Wikipedia:

    Töyhtötiaisia esiintyy havupuuvaltaisissa metsissä. Suosittuja ovat varsinkin vanhat kalliomänniköt, joissa muuten on niukasti lintuja. Edellytyksenä on pesäpuiksi soveltuvien lahopuiden olemassaolo. Laji karttaa laajoja aukeita eikä muutenkaan juuri liiku kotiuduttuaan kerran johonkin paikkaan.

    Hömötiainen pesii kaikenlaisissa metsissä, mutta se suosii varttuneita havu- ja sekametsiä. Nuoremmat metsätkin kelpaavat sille, kunhan se vain löytää sopivan pökkelön pesäpaikaksi. Hömötiaisen suosimia metsiä ovat korvet, rehevät sekametsät sekä ranta- ja purolehdot.

    *

    Elinympäristön pitää tarjota asunnon lisäksi siis myös ravintoa ja kätköpaikkoja ravinnon talvivarastointia varten. Huomionarvoista: töyhtötiainen tykkää vanhoista kalliomänniköistä, joten hoitamalla niitä peitteisinä ja lahopuuta suosien voitaisiin auttaa töyhtötiaista, myös jättämällä kokonaan hoitamatta sopivia kohtia. Hömötiaiselle kelpaavat liki kaikki elinympäristöt, kunhan löytyy tarvittavat resurssit. Koivun kasvatus on hyvä asia, sekametsäisyys vielä parempi. Hömötiainen saa koverrettua lahoon leppään koivuun verrattuna helpommin pesän – muuhunkin puulajiin kuten tervaleppään jos tikka on ensin rikkonut kuoren.

    suorittava porras suorittava porras 29.12.2022, 13:04

    Totean Jean S:lle ,että isot koivut kuusikkoenskan keskellä voivat olla peräisin ajalta ,jolloin kesähakkuut yleistyivät. Motolla koivutukin tekeminen kesällä oli kielletty , joten puut jäivät odottamaan parempaa korjuuajanohtaa. Jos puita oli vähän , ei niitä myöhemminkään kannattanut käydä erikseen tekemässä. Jäivät käytännössä lahoamasn pystyyn ,kun kukaan ei tohtinut siihen aikaan präyttää järeitä koivuja suoraan kuitukasaan kesähakkuun yhteydessä. Tänä päivänä jo tohditaan. Tukkia ei edelleenkään tiettyyn aikaan kesästä tehdä.

    Gla Gla 29.12.2022, 13:05

    Ihan puukolla olen lahoaviin pökkelöihin koloja kaivertanut, ei sen takia akkuporakonetta metsään tarvitse raahata.

    Hoidettuun ensiharvennuskohteeseen voi hyvin jättää pökkelöitä, niissä paksuus on jo riittävä. Ja kaikilla on taatusti kuvioita, joissa on huonolaatuisia koivuja ihan itsekin tehtäviksi pökkelöaihioiksi. Haapakin saattaa saattaa kelvata.

    suorittava porras suorittava porras 29.12.2022, 13:14

    Paljon jäi minunkin jäljiltäni huonolastuisia kampiakselikoivuja pystyyn tinttien iloksi. Paksuimmilta tosin katkaisin latvan , joka jäi usein karsimatta hankalien oksien ja haarojen takia. Kasvoivat usein ojien varsilla tiukan kuusipuskan keskellä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.12.2022, 13:33

    Mikael Beck esitti perustettavaksi kompensaatiorekisteriä (HS mielipide 28.12.). Voisi olla kokeilun arvoinen idea koska se loisi markkinat ja todentamiseen hiilinieluille ja monimuotoisuushyödyille. Tuin ajatusta kommentissa artikkeliin ”Suomalaisten suhtautuminen metsien suojeluun muuttui” (HS 26.12.).

    Puuki 29.12.2022, 13:54

    Hiilinielun kompensaatiokaupassa lisäys pitää olla selvästi todennettavissa.  Kompensaatiossa erään uutisen mukaan hiilitn:n (CO2?) hinta on ollut vähän yli 10 €/tn (toteutuneissa kaupoissa) .

    ”Monimuotoisuuskompensaatio” voisi olla saman tyylinen myyntiartikkeli hiilipörssin ohessa. Mittayksiköiden laadinta tosin puuttuu vielä.

     

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Scientist Scientist 29.12.2022, 15:35

    Twitterissä oli vähän keskustelua tästä Biodiversity intactness indeksistä (Petja Pelli ym.). Muistutti jotenkin suhtautumista Pisa-tutkimuksen tuloksiin. Kun Suomi oli kärjessä  oltiin täällä sitä mieltä, ettei mittaa oikeita asioita jne. Yleensä vähättelevä. Mutta kun tulokset sitten ovat heikentyneet indeksi näyttääkin olevan oikea ja ollaan kovasti huolissaan.

    Mielenkiintoista että jotkut yliopistoväestäkään eivät tunteneet Bii indeksiä. Sitra on kyllä käyttänyt kiertotalousraportissaan mittarina. Maailman laajuisesti keskiarvo näyttäisi olevan 80% tasoa, kun Suomen tulos oli 96%. Oli jopa parantunut hieman 2% vuodesta 1970.

Esillä 10 vastausta, 4,921 - 4,930 (kaikkiaan 9,822)
1 2 3 … 492 493 494 … 981 982 983