Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,971 - 4,980 (kaikkiaan 9,829)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Metsuri motokuski

    Tekopesä tutkimuksessa taisi suurimmat pesätuhot tehdä harakka, varis, närhi ja supikoira. Järjestystä en muista. Minkki oli myös aika korkealla. Tietenkin alueella olevat lajikannan suuruus määrittää tietenkin myös tuhoojan yksilön.

    Timppa

    Minulla oli varpuspöllön pönttö.  Näätä oli murtautunut sisään katon vähän jo kulahtaneet vesivanerin läpi.  Oliko siellä ollut asukkaita vai halusiko näätä vain mukavan kortteerin.  Sitä en tiedä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    https://areena.yle.fi/1-50506803

    Kolopesijät TV1 la 31.12.22 klo 18:45.

    R.Ranta R.Ranta

    Tekopökkelöt ovat hyödyksi kolopesijöille vasta sitten, kun ne ovat hyvin peitteisessä metsässä. Niitä kannattais jättää jättöpuutiheikköihin.

    Tässä on melkein puolen hehtaarin nyrmikkoalue ja siinä oli mäntyjä, jotka ovat ikäviä ja työläitä roskaajia murmikkoalueella. Tein niistä pökkelöitä ”toteemipaaluiksi” puolenkymmentä vuotta sitten ja niihin erilaisia kotejaa sahaamalla ja kairaamalla kolopesijöille. Se, että paikka on suojainen on aivan ratkaiseva tekijä. Turvallisuus on näille pikkulinnuille a ja o. Se näkee jo niiden jatkuvasti pälyilevästä käyttäytymisestä.

     

     

    Gla Gla

    Minä teen pökkelöitä siinä vaiheessa, kun rungon järeys sen mahdollistaa. En vasta päätehakkuulla. Mistä muuten kolopesijät paikkansa talousmetsissä löytää, jossa taimikkovaiheesta alkaen raivataan huonot puuyksilöt pois. Eräs Pöllö-nimimerkkiä käyttäväkin valitteli aikanaan, miten vaikea on saada harvennushakkuissa jäämään vain tukkikelpoisia puita. Hakkaajat kun jättävät huonompiakin, jos se sopii runkolukuun tai pohjapinta-alaan. On siinä linnuilla ihmettelemistä.

    jees h-valta

    Kyllähän esim. hyvän kuusiryhmän keskelle jäävä koivu on hyödyllistä katkaista korkealta jo siitäkin syystä ettei turhaan rymytä herkän kuusikon kasvua pilaamassa. Ja silloin todella loistava kolopesijän koti tulossa.

    Heimo Toivonen

    Kovin on pitkä ketju ja kaiken viisauden hakeminen siitä kestäisi ikuisuuden. Ennallistaminen kait merkitsee paluuta entiseen mutta onko se mitenkään järkevää tai edes mahdollista. Tulee mieleen vaikkapa vanhan auton entisöinti. Siitä saa kovalla työllä ja suurella rahalla alkuperäistä vastaavan, mutta vähemmällä saa pakasta vedetyn uuden ja paljon paremman. Metsä on kuitenkin ikiliikkuja. Jos se vaikka palaa tai hakataan maan tasalle niin mitä tulee tilalle ellei tehdä yhtään mitään. Tietysti uusi metsä ja luonnollisen kilpailun mukaan sellainen, missä lajit kasvavat parhaiten niille soveltuville paikoille. Muut lajit, ihminen kukaan lukien käyttävät metsää omaan tarkoitukseensa sopivalla tavalla. Metsänomistaja on tässä metsätaloussysteemissä käytännössä yhteiskunnan sitoma haltija ja toisaalta erilaisten idealistien syntipukki ja likasanko. Puun myynnistä saatava raha valuu suurelta osin koneurakoitsijoiden ja erilaisten verojen piikkiin. Omistaja/haltijalle jää uudistusvelvoite ja vuosikymmenien ajaksi kulut niskaan rahaa tuottamattomasta taimikon hoidosta. Olen neuvonut idealisteja kuten moni muukin hankkimaan itselleen metsää, vaikkapa hakkuuaukkoa ja sitten toteuttamaan unelmaansa. On helpompaa vääntää jargonia kivihiilellä lämmitetyssä betonibunkkerissa yhteiskunnan kustantamana kuin tarttua härkää sarvista ja alkaa muovata luontoa haluamallaan tavalla.

    Gla Gla

    On kaksi näkökulmaa. Toinen on raha, toinen raaka-aineiden saanti. Omistajatasolla metsän pitää tietysti tuottaa rahaa. Tätä metsätaloutta paheksuvien on helppo kritisoida. Ahneet metsänomistajat jne. Logiikka tosin pettää siinä vaiheessa, kun kerrotaan teollisuuden pakottavan tuottamaan halpaa massapuuta kalliin tukkipuun sijaan. Ei takerruta kuitenkaan tähän.

    Yhteiskunnan näkökulmasta metsä tuottaa uusiutuvaa raaka-ainetta moneen käyttöön. Tätä tarvitsee myös kivihiililämmitteisessä betonibunkkerissa asuva. Tosin kivihiiltä syrjäyttää jatkuvasti puuperäinen materiaali kaukolämmön tuotossa.

    Edelleenkään en voi käsittää, miksi julkisessa keskustelussa raaka-aineiden saatavuus on niin vaikea asia. Ikäänkuin raaka-aineet olisivat taivaasta tipahtava itsestäänselvyys. Kun lisäksi kysyn kritiikin esittäjältä ratkaisua saatavuuteen, suu poikkeuksetta sulkeutuu. Mielipide metsätaloudesta ei kuitenkaan muutu.

    Mikä saa ihmisen taistelemaan näin vahvasti itseään vastaan? Onko kyse ymmärtämättömyydestä, jossa haluaa asettua luontojärjestön puolelle ja ylipäätään pitää etäisyyttä metsätalouteen ja -teollisuuteen, vai onko kyse tietoisesta pyrkimyksestä vaikuttaa yhteiskunnan asioihin tavalla, jossa motiivina on joku muu kuin kotimaan ja ympäristön etu.

    Timppa

    MInun mielestäni metsänomistukseen ja -mistajiin suhtaudutaan nykyisellä negatiivisella tavalla lähinnä kateudesta johtuen.  Toisilla on sellaista, jota minulla ei ole.  Tämä pasistaa noista Hedarissa käymistäni keskusteluista aika usein läpi tai on suoraan sanottukin.  Siis ahneet metsänomistajat.  Kateus on sitten helppo kääriä luonnonsuojelun kaapuun.  Negatiivinen tunne muutetaan sellaiseksi, että ollaankin hyväntekijöitä,

    Husq165R

    Idealistitutkijat saattaisivat mielellään ottaa vastaan pakasta vedetyn ”uuden” metsän, valmiiksi vanhakin saattaisi kelvata. Paikkaamaan vaikka sitten monimuotoisuusvajetta, hiilen sidontaan tms. Eivät vaan poloiset taida tietää mistä valmiin metsän saisi.

    HT:n mainitsema omistajuus on jo aika moneen kertaan mainittu pointti. Nuo samat vihervasemmistolaiset tutkijat saisi nyt aluksi ostaa kaikki suomen metsät niin loppuisi se ohjeistaminen hiilistä ja biodiversiteeteistä vähäksi aikaa. Siitäpä muovaisivat mieleisensä.

    Tutkijoiden motiivi tutkimuksilleen on kateus.

Esillä 10 vastausta, 4,971 - 4,980 (kaikkiaan 9,829)