› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,981 - 4,990 (kaikkiaan 9,833)
1 2 3 … 498 499 500 … 982 983 984

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 1.1.2023, 09:48

    motiivina on joku muu kuin kotimaan ja ympäristön etu

    Mikä toimintaohje tästä seuraa niille, joilla motiivina ovat juuri nuo edellä mainitut? Yleensä kritiikkiä tulee nyt liian suurista hakkuista, jotka johtavat siihen että hiilinielu- ja monimuotoisuuslupauksemme eivät täyty. Metsien kasvua lisäävät toimet vaikuttavat liian hitaasti, kun ongelmat ovat edessä nyt.

    Olisiko se kovin haitallista jos metsäteollisuus himmailisi raaka-aineen käytön kasvuvauhtiaan muutaman vuoden ajan, jolloin kasvua lisäävät toimet ehtisivät vaikuttaa täydellä teholla? Silloin hiilinieluvajeesta ei tarvitsisi maksaa. Etelä-Suomeen ehditään perustaa lisää suojelualueita ennen kuin kaikki on parturoitu.

    Jos puupohjaisilla tuotteilla on maailmalla jokin kysyntä, lisähakkuut tehdään jossain muualla kuin meillä. Onko se maailmanloppu Gla?

    KeMeRat 1.1.2023, 09:57

    ”On kaksi näkökulmaa. Toinen on raha, toinen raaka-aineiden saanti. Omistajatasolla metsän pitää tietysti tuottaa rahaa. ”

    Meni nuo loput A4:set vähän hukkaan kun heti alkuun tehdään tällaiset aksioomat (ettei heti menisi vuosi pilalle niin vihjaan, että näkökulmia voi olla muitakin ja omistajatasolla tavoitteen tai tavoitteet määrittänee kukin yksittäinen omistaja).

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.1.2023, 10:13

    If the BII is 90% or more, the area has enough biodiversity to be a resilient and functioning ecosystem.

    The BII is an estimated percentage of the original number of species that remain and their abundance in any given area, despite human impacts.

    https://www.nhm.ac.uk/our-science/data/biodiversity-indicators/global-biodiversity-intactness-index.html

    Tuosta kartasta mustalla merkityillä alueilla (täsmennys: pohjoisella havumetsävyöhykkeellä) olisi potentiaalia toimia puuraaka-aineen käytön kasvun lähteinä. Alueiden hiilinielut kohenisivat samaan tapaan kuin Pohjoismaissa on tapahtunut eikä vielä aiheutettaisi kohtuutonta haittaa monimuotoisuudellekaan.

    Timppa 1.1.2023, 10:29

    Olisiko se kovin haitallista jos metsäteollisuus himmailisi raaka-aineen käytön kasvuvauhtiaan muutaman vuoden ajan, jolloin kasvua lisäävät toimet ehtisivät vaikuttaa täydellä teholla? 

    Ei siitä hiilinieluvajeesta joudu muutenkaan maksamaan.  Niin  epämääräinen se sopimus on.  Kuuntelin kun suomalaine EU:n edustaja puhui siitä.  Maksu on monen neuvottelun takana ja saattaisi Saksakin joutua samala maksumieheksi, joten Ollikainen pullistelee turhaan.

    Mistäs sitten vähennettäisiin?  Harvennuksista, joita tehdään nytkin sellutehtaan verran liian vähän.  Vai uudistushakkuista, joita tarvitaan, jotta metsät uudistuisivat.

    Varmaan joitakin Metsähallituksen ja rahastojen hakkuita voisi myöhentää, mutta teollisuus ostaa sen puun, mitä saa myytyä, joten ostaisivat jotain muuta tilalle.

    Kaikki asialliset hakkuut pitää voida tehdä.  Jos jotain kielletään, niin liian aikaiset uudistushakkuut.

    Gla Gla 1.1.2023, 10:34

    Hakkuiden täytyy olla sopusoinnussa puuston kasvun kanssa. Koska meillä ilmeisesti mennään nyt vähän ylärajoilla, varmaan jotain tarkastelua on syytä tehdä. Ja ympäristön kannalta on toki hyväksi lisätä hakkuita siellä, missä se on mahdollista. Tosin meilläkin täytyy muistaa, että puuston määrä on edellen kasvussa vuosikymmeniä kestäneen tilanteen jälkeenkin, joten yksittäisten vuoden hiilinielutilanteesta en ala stressata.

    Tärkeintä kuitenkin olisi kääntää ajatukset niin, että sellutehdas ei ole paha ja että sellutehdaskin tuottaa uusiutuvista raaka-aineista yhteiskunnan tarvitsemia tuotteita. Puun jalostusarvon nosto ei ole lääke ympäristöasioihin, koska ns. alemman jalostusasteen tuotteitakin tarvitaan.

    Täytyy myös hyväksyä ajatus oikea-aikaisesta metsänhoidosta, jotta puuston kasvu saadaan maksimoitua ja siten myös uusiutuvan raaka-aineen käyttöpotentiaali. Nyt metsään liittyvä ympäristökeskustelu painottuu ihan toisiin asioihin eli siihen, miten metsään ei saisi koskea eli raaka-aineita hyödyntää. Tai siis käyttää mahdollisimman vähän.

     

    Timppa 1.1.2023, 10:36

    Vielä.  Esimerkiksi meillä Yhteismetsän tavoite on lisätä metsän kasvua.  Siis harvennuksilla varmistaa, että metsän kasvukyky säilyy hyvänä.  Uudistushakkuilla nostaa jatkuvasti metsän kasvua, sillä uuden metsän keskikasvu on usein vähintään 50 % enemmän kuin hakattavan.  Miten muuten pitäisi toimia?

    Kyllä tuosta puuhasta rahaakin tulle aika mukavasti.  Perkon epäilyksistä huolimatta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.1.2023, 10:39

    Juuri näin. Eri toimijoiden metsävarajärjestelmistä pystyy kyllä tunnistamaan ja maastokäynnein varmistamaan niitä kohteita joissa hakkuu on kiireellinen. Kun metsänomistus keskittyy suuriin yksiköihin ja omistajat ovat yhä enemmän kaupunkilaisia, tietämys oman metsälön tilanteesta hämärtyy, ja kiireellisiä hoitotöitä ja hakkuita jää yhä enemmän tekemättä tiedon puutteen takia. Metsälöt todennäköisesti jakautuvat jatkuvan toiminnan piirissä oleviin ja hoitamattomiin. Metsäneuvonnalla (mhy:t ja puun ostajat) olisi nyt tekemisen paikka jotta raaka-ainepohja saadaan turvattua.

    Visakallo Visakallo 1.1.2023, 10:43

    Voisihan tutkija sanoa myös: ”On kaksi näkökulmaa. Toinen on raha, toinen tuotteiden saanti. Työntekijätasolla työn pitää tietysti tuottaa rahaa.”

    Taitaa nykyisin olla vähemmän niitä tutkijoita, jotka sanovat sen mitä tuossa edellä. Periaatteessa kysymys on kuitenkin samasta asiasta. Jotkut asiat ovat kulloinkin muodissa, toiset taas eivät.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.1.2023, 10:49

    Timpan metsälölle ohje on varmaan että jatkatte samalla linjalla koska vaikutatte toimivan esimerkillisesti. Sama koskee Visakalloa ja muita tehokkaita puuntuottajia. Ongelmana eivät ole nämä vaan heitteille jätetyt metsälöt joissa on huono alkaa tehdä harvennushakkuita jos uudistamisen jälkeen ei ole tehty mitään. Muuten riittää kun noudattaa metsäsertifioinnin ohjeita (sisältää lakien noudattamisen). Jos on varaa, monimuotoisuuden eteen voi kyllä tehdä enemmänkin kuin serti ja laki vaatii.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 1.1.2023, 10:58

    Kuten timpalla meilläkin on tavoite lisätä metsänkasvua. Tässä oli meidän suvulla saha muutamia kymmeniä vuosia, kunnes hackman kuristi sen 1909. Eli tästä muutaman kilometrin säteellä on aukotettu metsiä yli sata vuotta. Jopa tuoreella kankaalla toisen polven kuusikoiden (kuusta kuusen jälkeen) kasvu on taantunut rajusti ja kirjanpainajatuhoja tulee jatkuvalla syötöllä jo 50 vuotta istutuksesta. Koivikoiden ja männiköiden jälkeen ei ole tullut, vaan kova kasvu jatkuu vielä pitkään.

    Puut tekevät metsän, mutta ne  eivät voi elää ilman symbioosia sienten kanssa, maamikrobit kierrättävät ravinteet kuolleesta kasviaineesta takaisin puiden käyttöön ja petoeläimet estävät kasvinsyöjäkantojen liikakasvun.

    Kun sitä kuusta kasvatetaan sukupolvi toisensa perään, loppuu siitä maaperästä syvälle ulottuva kierrätettävä kasviaines, joka näkyy pintajuurisen kuusen näivettymisenä.

Esillä 10 vastausta, 4,981 - 4,990 (kaikkiaan 9,833)
1 2 3 … 498 499 500 … 982 983 984