Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 4,991 - 5,000 (kaikkiaan 9,836)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Scientist Scientist

    Alemman jalostusarvon tuote kuten Rakennuspuu on pitkäikäistä. Itse olen joskus myynyt puuta Japaniin. Tuskin meni polttopuuksi vaan japanilaisiin taloihin.

    Sellutehtaista keskusteltaessa usein unohtuu  että ne tuottavat huomattavan osan Suomen uusiutuvasta energiasta mustalipeän polton kautta.

    Puuki

    Japanin tukki joka on lyhyempi kuin tavan 43 tukki, oli ainakin vielä joku vuosi sitten ostajan tukkilistalla.  Veivät niistä sahattuja hirsiä japaniin rakennuspuiksi.

    Uudet sellutehtaat käyttää ligniinin arvokkaampiin tuotteisiin nykyään,  ennen se meni e:n tuotantoon mustalipeän mukana.

    Gla Gla

    Vuosi alkoi hyvin. Kävin postilaatikolla toteamassa, ettei lehti ole tänään ilmestynyt. Käpytikka jossain minulle siitä naureskeli, mutten sitä nähnyt. Kun sitten tankkasin lintulaudat kauralla, auringonkukalla ja talipötköllä, ensimmäinen vieras oli hömötiaispariskunta. Tali- ja sinitiaiset tuli perässä.

    Birdlifen 2023 listalla olin silti vasta 8. hömpän nähnyt.

    Timppa

    Oli täällä meidän tilallakin saha, joka aloitti 1891 ja josta tuli tilalle sähköäkin,  Ei se tilallinen ollut kuitenkaan erityisen hyvä nopissa hommissa.  Joskut lankut sinystyivät, joskus saha paloi.  Kaikenlaista harmia.

    Vuokrasi sitten ennen ensimmäistä maailmansotaa sahansa.  Ei sekään mennyt putkeen.  Nimittäin rahanarvon heikkeneminen sodan aikana pudotti vuokran todellisen  arvon kymmenenteen osaan.  Lopullinen niitti sahauksellen oli, kun Stalin alkoi 1928 dumpata vankityövoimalla tuotettua sahatavaraa Eurooppaan.  Suomessa kaatui pienempiä ja suurempia sahoja, pankkeja ja maatiloja.  Silloin  tilalla oli toki uudet uudet omistajat, jotka joutuivat sinnittelemään vuosia, koska tukkipuu ei tehnyt kauppaansa.

    Tuoreelle kankaalle kannattaa minunkin mielestäni saada mäntyä sekaan.  Keväällä testataan uutta mallia, jossa istutetaan kuusta ja mäntyä vuorotellen.

    Puuki

    Tekopökkelöt muuten toimii aukoillakin kun uusi taimikko ehtii kasvaa sen 3-4 m pitkäksi siihen mennessä, kun eurokannot lahoaa.

    Perko

    Kansanradiossa (1.1.-23) sanoi puhuja, lämmityspuukuutio maksaa 90 €. Toinen puhui ”talouspuusta” taimikon hoidossa. Niin,, kuinka olis tuottavinta kasvatella metsää ja saada nopeimmin hyvää tuloa? Puuki jos kehtaisit vertailla 80v  tukkipuihi, onko lepikko sittenkin kannattavin nuorenkoivikon kanssa?

    Taimettumista: ”Joskus toki tulee, jopa liikaakin. Tämän huomaa nopeasti seuratessaan eri typpisiä metsiä.”
    Tuosta pitää ottaa oppia,  korjata olosuhteet muuallekin kasvukelpoiseksi. Mie korjasin, eli laajensin käytännön samaksi kun havaitsin kuviolla reilun lustokasvumuutoksen.  Jätin turhaa kasvua haittaavaa raatamista  pois!

    Jospa nuo linnut näyttäytyy enemmän pihapiirissä kun  havainnoitsijatkin viihtyy iän myötä useimmin ” uunilla”!

    mehtäukko

    ”… onko lepikko sittenkin kannattavin nuorenkoivikon kanssa?..” Sen voi varmaan jokainen ymmärtää, että kun kuitenkaan kaikki nurkat ja nyppylät eivät voi olla täystiheän havupuun peitossa, lepikot ja hieskoivikot ovat parasta ”niille kuuluville” paikoille. Jos vuosi sitten joku laski nna tai korkokoukeroita niille havupuun voitoksi, ne ovat nyt keikahtaneet energian hinnoilla nurin niskoin. Se niistä laskelmien arvoista.

    Puuki

    Leppä ja koivu on hyviä polttopuiksi.  Mutta klapikauppa vaatii rukkasenjälkiä paljon enemmän kuin puun pystykauppa. Siitä se hinta muodostuu.  Leppä kasvaa kotimaisista puulajeista nopeiten ensimmäiset 20 v.   ja samalla lannottaa typellä maata.      Melko vaikea verrata laskien jotain polttopuunkasvatusta tukin kasvatukseen.

    2-jaksonen ko-ku- kasvatus on yksi mahdollisuus käyttää hyväksi lehtipuiden hyvä kasvu .  Tai juurikääpäalueilla pelkkä koivun kasvatus kuusisukupolvien välissä.   Puulajien monimuotoisuusjuttu tulee siinä ohessa otettua huomioon.

    Timppa

    ”… onko lepikko sittenkin kannattavin nuorenkoivikon kanssa?..” 

    Meillä oli n 50 v sitten parin ha:n lehmihaka, joka kasvoi jäseää lepikkoa. Mietittiin, että mitä tehdään.  No, hakattiin aukoksi ja metsuri istutti koivut.  Lepäthän ovat hyviä kasvajia kuten tiedetään.  Aloitin  taistelun niitä vastaan.  Ostettiin sen aikainen raivaussaha ja kun kesäloma alkoi, niin painelin lepikon kimppuun.  Siinä putosi kyllä talvella hankitut kilot.  Monta vuotta sai sahailla, mutta viimein voitin 6-0.

    Paha kyllä sitten metsäalan ammattilaiset eivät osanneet harventaa sitä tarpeeksi rajusti.  Jäi parissa ensimmäisessä harvennuksessa vähän liian tiheäksi eikä järeytynyt niin hyvin, kun oli mahdollista.  On kyllä aika hieno ja ulkonäössä lepikon voittaa.  Vuosikasvussa tuo lepikko olisi ollut kyllä parempi,, jos olisi laskettu vain kuutioita.

    Gla Gla

    Perko: ”Taimettumista: ”Joskus toki tulee, jopa liikaakin. Tämän huomaa nopeasti seuratessaan eri typpisiä metsiä.”
    Tuosta pitää ottaa oppia,  korjata olosuhteet muuallekin kasvukelpoiseksi. Mie korjasin, eli laajensin käytännön samaksi kun havaitsin kuviolla reilun lustokasvumuutoksen.”

    Miten korjaat moreenirinteen koivikossa, jossa aluskasvillisuus on ruohovaltaista, olosuhteet kuusen luontaiselle taimettumiselle edulliseksi?

    Miten tämä näkyy luston paksuudessa? Minkä puulajin lustoista puhut?

Esillä 10 vastausta, 4,991 - 5,000 (kaikkiaan 9,836)