› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,031 - 5,040 (kaikkiaan 9,839)
1 2 3 … 503 504 505 … 982 983 984

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki Kurki 4.1.2023, 15:23

    Otsikko ” Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään” ei pidä missään mielessä paikkaansa.

    Suomen luonnon monimuotoisuus-indeksi 96% on maailman toiseksi paras.

    Luontojärjestöt paniikkiin. Suomen uhanalaisia lajeja aletaan tuottaa kasvattamoissa ja siirtämään metsiin.

    Luke on aloittanut uhanalaisten kääpien siirtoistutukset.

    Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten uhanalaisten kääpälajien siirtoistutukset onnistuvat Suomen ja Ruotsin metsissä. Sitä varten on valittu seitsemän uhanalaista kääpää, joiden kasvatusta tutkitaan laboratoriossa ja metsässä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/74e88102-20fa-41d6-9238-9e6e66ef697f

    Gla Gla 4.1.2023, 20:05

    Olipahan harvinaisen tervehenkinen juttu hömötiaisesta. Vain muutama meteorologi yms.  asiantuntija tietävät tieteelliseen tietoon perustuen metsätalouden syylliseksi. Se, ettei tällaista tieteellistä tietoa ole, ei haittaa ollenkaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.1.2023, 22:50

    Oli jälleen hyvä keskustelu Hesarissa.

    Se että tuolla tai täällä ei tiedetä tieteestä, ei tarkoita ettei hömötiaisen ja metsätalouden suhdetta olisi muualla tutkittu. Se että metsätiaisiin voivat vaikuttaa myös kilpailevat lajit ja ilmaston muuttuminen, ei tee merkityksettömiksi metsänhoidon vaikutuksia.

    Kyllä ne ongelmat ja korjaavat toimet tiedetään. Hömötiainen ja töyhtötiainen eivät ole vanhojen metsien lintuja, mutta eivät myöskään liian siistien talousmetsien, vaan jotain siltä väliltä.

    Olen varmaan menossa tammikuussa ennallistamisseminaariin, jossa on paikalla metsäbiologeja. Koetan siellä saada selville sen kuuluisan norjalaistutkimuksen, jossa puhutaan hirvistä ja hömötiaisista. Lisäksi koetan saada selville lisää tietoa BII-indeksin ennusteista.

    Tomperi 4.1.2023, 22:59

    Akateeeminen metsäopiskelu sisältää pelkästään puuntuotannon, onko näin?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.1.2023, 23:03

    No meillä metsäopinnot Joensuussa alkoivat kasvifysiologian ja lajintuntemuksen tenteillä. Sitten myöhemmin voi hieman erikoistua, metsänhoidon sijasta muun muassa suunnitteluun, monikäyttöön, teknologiaan tai ekonomiaan.

    Tomperi 4.1.2023, 23:15

    Ekologia ja ympäristötieetet olivat esimerkiksi täysin poissa. Nyt ymmärrän.

     

    Äkkiseltään kuvittelisi että olis ns poikkitieteellinen koulutusohjelma.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.1.2023, 23:37

    Onhan se poikkitieteellinen. Mitä muuta on metsänhoito kuin ekologiaa? Sitä paitsi valmistumisen jälkeenkin opitaan uutta.

    Mitähän Tomperi koetat sanoa, sitäkö että monimuotoisuuden köyhtyminen johtuu siitä että metsänhoitajille ei opeteta tarpeeksi ekologiaa? En tiedä mitä nykyisin opetetaan mutta kyllä yliopistojen tuotokset ainakin työmarkkinoille kelpaavat, ulkomaisia opiskelijoitakin on tiedekunnissa, ja niiden tutkimus on korkeatasoista. Helsingin yliopiston metsä- ja suoekologia on maailman tasollakin huippuyksikkö. Joensuulla on omat huiput, mm. ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja biotalous.

    Tomperi 5.1.2023, 08:00

    Monimuotisuus on huono termi, se on liian monimuotoinen, siihen liittyy myös yhden lajin geneettinen monimuotoisuus. Monimuotoisuuden vähenemisellä käsittääkseni tarkoitetaan lajikatoa ja lajien määrän vähenemistä.  Uden lajin syntyminen tuppovvaa olemaan varsin hidasta. Ehkä uusia lajeja saataisiin aikaiseksi jos ei tarpeettomasti rajoitettaisi geeimanipulaatioita.  Ehkä tuosta Coronasta voisi puhua uutena lajina tai ei ehkä sittenkään koska suuremmin siitä ei olla iloittu jos se onkin ihmisen luoma, ei edes kiinnalaiset tunnusta kehu että  onnistumisen alku luonnon monipuolisuuden turvaamisessa….

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.1.2023, 10:27

    Lue Juha Kauppisen kirja Monimuotoisuus. Kyllä siihen kuuluu kaikki vaihtelu elonkirjossa: elinympäristöt, lajit, yksilöiden väliset erot.

    Hyvä esimerkki lajin sisäisen vaihtelun tarpeellisuudesta on Ruotsin sadan sisäsiittoisen suden elinkelvoton populaatio. Tarvittaisiin uutta verta Suomesta. Susille pitäisi järjestää turvavyöhyke Meri-Lappiin tai siirtää susia meiltä Ruotsiin tainnutettuina.

    Tomperi 5.1.2023, 10:29

    Ajattelu toiminta puheet erilaisia metsänhoitajilla kuin ympäristötieteilijöillä biolegeilla ekologeilla…. mutta niinhän se on, kenen leipää syöt sen lauluja laulelet.

Esillä 10 vastausta, 5,031 - 5,040 (kaikkiaan 9,839)
1 2 3 … 503 504 505 … 982 983 984