› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,041 - 5,050 (kaikkiaan 10,070)
1 2 3 … 504 505 506 … 1 005 1 006 1 007

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras suorittava porras 5.1.2023, 10:30

    Kaikki hukat nurin. Jää turhat parranpärinät pois.

    Scientist Scientist 5.1.2023, 10:44

    Biodiversiteetti on suurinta tropiikissa ja pienenee pääsääntöisesti pohjoiseen mentäessä. Esimerkiksi meillä on vähemmän puulajeja kuin keski-Euroopassa. Onneksi meille ei ole myöskään tuotu uusia puulajeja juurikaan.Ruotsissa on esimerkiksi istutettu paljon kontortamäntyä. Myöskään yksikään puulajeja ei ole tiettävästi hävinnyt täältä jääkauden jälkeen. Uhanalaisin lienee kynäjalava, joka on vuorimännyn ohella ainoa rauhoitettu puulaji Suomessa.

    hemputtaja 5.1.2023, 10:59

    Metsäammattilaisia tuolla niinku vähä moititaan. Onhan tuosta vihjailtu ennenkin, että roistoja, jotka pilaavat Suomen luonnon.

    Huvikseni puolustan. Metsäammattilaisia on tuhansia ja kaikilla on pitkä (vuosien) koulutus ja kokemus metsäluonnon hoidosta. Metsänomistajasta ja  hakkuumiehestä alkaen ymmärtävät metsän ekologiaa merkittävästi paremmin  kuin cityvihreä, risupartainen (ylä- ja alaparta) villasukkahiippari.

    Eivät pidä erityistä melua itsestään. Hiljoikseen puuhailevat Suomen metsissä ja jälki on priimaa.

    Tomperi 5.1.2023, 12:46

    Jos katselee paikannimistöä niin sen perusteella voi kyllä hyvällä syyllä sanoa jot metsälehmus on hävitetty, Ruotsin vallan aikaan hävitettiin etelä suomesta tammi, vaahteran todellista pohjoisrajaa ei tiedetä…. jne  Varmsti yksittäisen puulajin esimerkiksi geneettinen rakenne on muuttunut ja muuttumassa jalostuksen myötä pysyvästi suomessa.  Alkupperiä on siirretty ja siirretään suomen eteläpuolelta ja länsipuolelta…. saopiville lämpösumma alueile, pysyyköhän kaikki ohjetten mukaisena edes… virheitä sattunee kuten harvennushakkuissa.

    Kyllähän se jotakin onnistumisesta kertooa että asiantuntijoiden mukaan suomessa on lähes 2000 lajia sukupuuton partaalla, paikallisesti elikkä suomen alueella, jotkut ainutlaatuisia lajeja kuten Norppa joka ei palaa jos häviää muualla ei ole. Risteytyisikö Laatokan Norpan kanssa?  Tai jos Norpat istuttas poromiesten iloksi Inarin järveen…

    Täytyy seuraavan kerran käydä tutustumassa metsäopetuksen kehtoon kunhan vierailen Helsingissä seuraavan kerran, mitä se opetus on. Julkistahan se on kuka vain voi tutustua.

    Metsuri motokuski 5.1.2023, 12:52

    Ei nämä metsäammattilaiset ole ihan joka paikassa onnistuneet. Satoja järviä pilattu ojituksilla. Eikä muutoksia toiminnassa näy. Lasketusaltaat ovat suuri vitsi kun niitä ei kukaan koskaan tyhjennä. Loppujen lopuksi kiintoaines valuu aina vesistöön. Nyt Keiteleen karttuselän kaloihin on annettu syöntirajoitus suuren elohopeamäärän vuoksi. Valumia tulee edelleen metsistä ja vasta avstusta turvesuolta, jonka maa-alueen vuokrasi kukapa muu kuin kunta.

    Tomperi 5.1.2023, 13:01

    Nuo laskeutusaltaat ovat täysi vitsi, ei ne aineet siihen pysähdy vaikka päivittäin niitä tyhjentäsi, näkihän sen siitä kun ojitettiin ei tummus pysähtynyt ensimmäiseen lampeen, eikä seuraavaan järveen….  rautasulfaatilla pitäsi vedet käsitellä ennen vesistöön pääsyä niin sakat laskeutuisi….  Onko Keiteleellä ollut iloa  suurhankkeesta Keiteleen kanava jonka neuvostokansalaiset rakensi ja suomalaiset veronmaksajat kustansi?

     

    Nostokoukku 5.1.2023, 13:21

    Mielestäni me metsäammattilaiset olemme onnistuneet tosi hyvin. Tehtävän antona on ollut laittaa puu kasvamaan, nopeasti ja paljon. Siihen on tähdännyt koulutus niin yliopistoissa kuin opistoissa sekä yksin sitä tarkoitusperä palveleva tutkimus Luken edeltäjässä Metsäntutkimuslaitoksessakin. Kaikki tämä metsäteollisuuden ehdoilla. Hinta vain on ollut muun luonnon kannalta kova: pilatut vesistöt, luontokato, monimuotoisuuden köyhtyminen, lajien uhanalaistuminen ym. Ja tietenkin vielä puun hinnan pysyminen kymmeniä vuosia halpana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.1.2023, 13:36

    Tomperille ja muille vinkkejä. Massaluennot ja väitöstilaisuudet ovat julkisia, Tulevat väitökset näkee kunkin yliopiston tiedotussivustoilta. Toinen vinkki: Metsätieteen Päivät aina lokakuussa Helsingissä, kaikille avoimet ja ilmaiset, mutta kahvitarjoilujen takia sinne pitää ilmoittautua etukäteen ja ottaa nimilappu mukaan sisään tullessaan.

    Tomperi 5.1.2023, 13:41

    Löytyykö muuten netistä ns koulutusohjelma akateemisesti koulutettaville tulevilla erikoismetsäasiantuntijoille?

    Opetussuunnitelma?

    Visakallo Visakallo 5.1.2023, 13:42

    Tomperi: ”Keiteleen kanava jonka neuvostokansalaiset rakensi ja suomalaiset veronmaksajat kustansi?”

    Venäjä lyhensi ko. kanavaurakalla Neuvostoliiton loppuaikana syntynyttä velkaa Suomelle. Bonuksena tuli vielä, että keskisuomalaiset isännät pääsivät vanhoista Ladoistaan todella hyvällä hinnalla eroon.

Esillä 10 vastausta, 5,041 - 5,050 (kaikkiaan 10,070)
1 2 3 … 504 505 506 … 1 005 1 006 1 007