› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,061 - 5,070 (kaikkiaan 9,803)
1 2 3 … 506 507 508 … 979 980 981

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 5.1.2023, 18:07

    Kyllä ehdottomasti vesistöjen ennallistaminen on tärkeintä. Mutta kyllä se vaikuttaa myös metsiin kun ravintokuormat tulevat sieltä. Eihän vesistö rehevöitä itseään jos ei muualta tule joko humusta tai ravinteita.  Minusta tärkeintä olisi saada loppumaan nuo ojitukset ja ainakin niiden tukeminen yhteiskunnan varoilla. Toinen on nuo turvesoiden perustaminen. Ennen ei yhtään kunnes vanhat on käytetty. Kolmanneksi metsänkasvatukseen tuottatamatomien ojitettujen soiden ojitusten tukkiminen / ennallistaminen. Neljänneksi selkeytysaltaiden pakollinen puhdistaminen muutamien vuosien jälkeen.

    Rukopiikki 5.1.2023, 18:08

    Kun ojitukset ovat vähentyneet mutta likaantuminen on 2000 luvulla pahentunut niin kaikki viittaa siihen että ravinnekuormitus on lisääntynyt. Kiintoainesta tulee vähemmän mutta ravinteita enemmän. Särkeä, lahnaa ja säynävää on niin pirusti vedet täynnä. Sisäinen ravinnekierto ja kuormitus kasvaa ja limakko lisääntyy. Vesistön puhdistaminen on lähes mahdotonta kun sen kerran sotkee.

    Turvetuotannon vesien puhdistus kun alettiin saada kuntoon niin homma ajettiin alas. Lähes kaikki suot ehdittiin jo muuttaa pumppaukseen ja vedet pumpuilla laajoille valutuskentille. Se toimii, mutta metsätalouteen kalleutensa puolesta mahdoton ajatus.

    Turvetuotannon ympäristöluvissa vesien sotkemisesta oli määrätty velvoitemaksut. Metsätalous on saanut kuormittaa ja sotkea vesistöjä ihan ilmaiseksi.

     

    Metsuri motokuski 5.1.2023, 18:12

    Olen kyllä samaa mieltä. Meillä täällä kotona ei yhtään turvesuota. Metsäojituksia satoja kilometrejä. Järvet mutaisia lätäköitä. Ennen kirkkaita hiekkapohjaisia järviä.

    Kurki Kurki 5.1.2023, 18:20

    Kun ojitukset ovat vähentyneet mutta likaantuminen on 2000 luvulla pahentunut niin kaikki viittaa siihen että ravinnekuormitus on lisääntynyt.

    Tästähän on keskusteltu esim Littoisten järven osalta, johon ei tule yhtään ojaa. Miksi se on Suomen huonovointisin järvi?

    Nykyään on enemmän sisäistä kuormitusta ja se kalakanta mikä sotien jälkeen ruokapulassa pyydettiin ja syötiin, vähensi vesien ravinnekuormaa. Nyt sen mittakaavan kalanpyyntiä ei harrasteta. Ja vesistöjen tilaa korjaillaan pyytämällä niistä roskakalaa.

    Rukopiikki 5.1.2023, 18:28

    Se on siellä etelässä eri. Pohjoisen erämaajärviinkin on roskakala vesien sotkeutumisen myötä tullut. Täällä ei ruokapulassa erämaajärviä verkotettu. Jokiin nousi siika ja lohi ja sitä lähti tarpeeksi. Tonkoa pikkupojat onki pitkät pajuvitsat.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 5.1.2023, 18:41

    Tuon Littoisten vastapainoksi löytyy varmasti kymmeniä kristallin kirkkaana pysyneitä järviä. Yksi esimerkki ei kesää tee suuntaan eikä toiseen.

    On tuo Littoinen vähän poikkeava Suomen yleensäkin matalissa järvissä. Keskim. 2m, syvimmillään 3 m. Pienikin näyttäisi olevan, alle 150 ha.

    Jos ottaa 10 ensimmäistä linkkiä suomen vesistöjen tutkimuksista niin samat fraasit toistuu: pääosin tilanne on hyvä, merkittävin ongelma on rehevöityminen, mitä pienempi sen haavoittuvampi,  maankäytön vaikutukset merkittävimpiä jne.

    Aika yhdensuuntaista näyttää olevan, maa-ja metsätalous mainitaan jokaisessa.

    Pauli

    Gla Gla 6.1.2023, 09:31

    Kyllä, täällä korostuu maatalous. Yhdelläkin hyvin tuntemallani järvellä kehitys alkoi ilmeisesti reilut 100 vuotta sitten, kun sen pintaa laskettiin noin metrillä maatalouden tarpeiden takia.

    Tosin jopa Lapissa on käytännössä koskemattomalla alueella järviä, joiden vesi ei ole erityisen kirkasta. Sitten on pehmeäpohjaisia ja -rantaisia, jotka ovat todella kirkkaita. Kuka näistä aina tietää.

    Mutta onhan selvää, että ojituksilla on vaikutusta moneen asiaan. Varsinkin täällä savimaiden läpi virtaavat vesien epäpuhtaudet ovat suurelta osin kolloideja, joten niitä ei saa edes laskeutusaltailla pois. Suodatus taitaa olla ainoa tapa. Ja vaikka metsäojat tulisivatkin kaivukatkojen ja pintavalutusten kautta puhtaana isompiin ojiin ja lopulta jokiin (aivan lounaasssa ei ole edes järviä, Littoistenjärvi harvinainen poikkeus), vaan vedet laskee suoraan mereen. Kuitenkin savimaiden poikki virratessaan luontaisissa uomissa tapahtuu eroosiota. Esim. Turun satamaa pitää jatkuvasti ruopata, jotta laivat mahtuu kulkemaan. Kun ruoppausmassojen meriläjityksestä halutaan eroon, kaupunki keksi rakentaa luonnonläheisen kerrostaloalueen sataman vieressä olevalle rakentamattomalle alueelle saaren rantaan. Louheesta yms. materiaaleista tehtyjen maavallien väliin tuodaan satojen tuhansien kuutioidem ruoppausmassat kuivumaan, jossa ne stabiloidaan sementillä yms. sideaineilla kantavaksi perusmaaksi.

    Enää tuon alueen luonnonläheisyydestä ei ole tietoakaan.

    Ei tällaista ympäristön tuhoamista sentään metsässä tapahdu, mutta kestävyysvaatimuksia koskevat puheet painottuu talousmetsiin.

    Puuki 6.1.2023, 09:44

    Soiden ennallistaminen lisää joksikin aikaa ravinne-ja kiintoainepäästöjä.  Jossain tapauksessa ne voisi toimia ylempien vesien pintavalutuskenttinä.

    Tasaiselle turvemaanotkon reunaan kaivettu lietevarasto-oja toimi hyvin yläpuolisen kunnostusojitusalueen lietteen kerääjänä.  Vesistön ja ojan väliin jäi vielä yli 50 m leveä suodatusalue  tasaiselle maalle.

    Kurki Kurki 6.1.2023, 10:10

    Esim. Turun satamaa pitää jatkuvasti ruopata, jotta laivat mahtuu kulkemaan.

    Tuohan on kaikkien jokien luonnollinen ominaisuus, että jokisuut täyttyvät joen tuomista maamassoista. Joki syövyttää hienojakoisia maita ja hakee uomaa tasaisella maalla koko ajan. Savilietteellä pienten purojen varsilla kevään tulvavesillä on lannoittava ja rehevöittävä vaikutus metsälle ja muulle kasvillisuudelle. Siksihän puronvarret ovat Suomen luonnon helmiä karuihin kankaisiin verrattuna.

    Gla Gla 6.1.2023, 10:17

    Kyllä, mutta siitä aiheutuvat tapahtumat eivät ole luontaista. Se ei aiheuta vaatimuksia kestävyydestä.

Esillä 10 vastausta, 5,061 - 5,070 (kaikkiaan 9,803)
1 2 3 … 506 507 508 … 979 980 981