› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,081 - 5,090 (kaikkiaan 9,802)
1 2 3 … 508 509 510 … 979 980 981

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 8.1.2023, 18:50

    Jotenkin toivoton näkymä, Nostokoukku. No entäs FSC? Jotenkin näkisin kuitenkin, että meidän pienten ja repaleisten metsätilojen pikkunurkkien (5 % pinta-alasta jokaiselta) rauhoittamisen sijaan suojelu hoidettaisiin mieluummin laajempia aluekokonaisuuksia perustamalla. Sen lisäksi uuden PEFC:n laajat suojakaistat sekä lahopuun, peitteisyyden ja kytkeytyneisyyden yleinen lisääminen ovat hyödyllisiä.

    Timppa 8.1.2023, 18:58

    Kuka ne metsät omisti Nostokoukku?

    Puuki 8.1.2023, 18:59

    On niillä lahopuilla, säästöpuuryhmillä  yms. oma tärkeä paikkansa metsässä vaikka sitä ei aina heti huomaa.  Esim. kasvulle tärkeät mykorritsasienet levittäytyy hakkuuaukolle usein juuri säästöpuuryhmien  kautta.   Pystylahopuut on tärkeitä pikkulintujen ruoka-ja pesäpaikkoja. Linnut syövät sitten haitallisia ötököitä.   Vesiensuojelun tärkeyden ymmärtää kai jokainen jo nykyään, jne.

     

    Timppa 8.1.2023, 19:21

    Esim. kasvulle tärkeät mykorritsasienet levittäytyy hakkuuaukolle usein juuri säästöpuuryhmien  kautta.

    Onko näin?  Olen luullut, että niitä mykoritsoja jää hakkuun  jälkeen maahan ja tulee myös taimien mukana.   Luulisi, etteivät ne taimet muuten alkaisi kasvaa vinhaa vauhtia.  Toinen sienten lisääntymistapa on ilmassa kaukaakin.  Miksikä muuten juurikääpää torjutaan?

    Kun aiemmin lahopuuta oli vähemmän, niin vaikuttiko se metsän kasvuun?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.1.2023, 21:37

    Avohakkuu aiheuttaa juurisienten väliaikaista vähenemistä. Varmaan ne palautuvat juuri kuten arvelette eli itiöistä ja säästöpuista, ellei taimien mukana tule tarhalta sopivia sienten kantoja.

    En tunne tutkimusta lahopuusta ja kasvusta mutta suoran vaikutuksen voisi olettaa olevan pieni. Kuitenkin jos kasvupaikalta vietäisiin esimerkiksi kaikki kannot ja muut hakkuutähteet pois toistuvasti, jossain vaiheessa alkaisi lahottajaeliöiden olosuhteet eli ravinnekierto ja ravinteiden pidätys heiketä ja sen myötä kasvu.

    Timppa 8.1.2023, 21:52

    Tottakai juurisienet vähenevät kun metsä poistuu.  Eiväthän ne saa puiden tuottamia ravinteita.  Luonto on kuitenkin  ihmeellinen.  Se on varautunut tällaiseen tilanteeseen.  Kun  puun siemen alkaa itää, niin epäilemättä sen juuret löytävät jonkun osan sientä, mistä sitten alkaa yhteiselo, joka päättyy vasta, kun  puu kaatuu tai kuolee.

    Huvittavia tutkimukset, joissa todetaan, että niitä mykoritsoja on vähemmän aukossa.  Eihän muu voi olla mahdollistakaan.

    Rukopiikki 12.1.2023, 13:24

    Metsien monimuotoisuus on ainakin maiseman perusteella romahtanut. Nyt kun katselee vaaran tai tunturin päältä ympäriinsä näkee usein vain nuorta metsää. Vielä muutama vuosikymmen sitten metsät olivat ikivanhojen metsien ja nuorten metsien mosaiikkia. Aukkoa, taimikkoa, kasvatusmetsiä ja ikivanhoja hoitamattomia metsiä siellä täällä. Nyt kun lähes kaikki vanhat metsät on hakattu niin maisema on yksitoikkoistunut. Vanhan metsän latvuskerros on kovin erinäköinen maisemassa kuin vaikkapa 80 vuotiaan hoidetun metsän. Vanhat metsät ovat kansallispuistoissa ja suojelualuiella. Mutta samanlaista mosaiikkia jossa pääsee suoraan taimikosta ikimetsään ei enää synny.

    Visakallo Visakallo 12.1.2023, 15:27

    Miksiköhän sieltä taimikosta pitäisi suoraan sinne ikimetsään päästä? Jos pitää, niin mikään ei estä suojelemasta sitä viereistä ikimetsää, jos se vain sattuu olemaan omaa maata. Toisten metsistä en kehtaa esittää mitään vaatimuksia.

    Rukopiikki 12.1.2023, 15:31

    Niin tarkoitin vain että maisemat sillä lailla muuttuneet. Ennen oli talousmetsäalueillakin vielä paljon vanhoja metsiä ja niitä oli siellä täällä. Enää niitä ei ole. Valtion sydänmaitahan nuo täällä. Mukavahan se oli kun metsällä kävellessä pääsi välillä ikimetsään ja välillä taas nuorempaan metsään. Vaihtelua, sitä monimuotoisuutta. Nuo vanhan metsän ja taimikon rajat oli yleenä hyviä linnunpoikuealueita metsämiehille. Maisemat on muuttuneet hyvin tylsiksi kun vanhojen metsien laikut hävinneet.

    Rukopiikki 12.1.2023, 15:45

    Täälläpäin aukko hakattiin valtion mailla 2000 luvulle asti käytännössä aina satoja vuosia vanhaan metsään. Isoja sydänmaa-alueita oli hyvin pitkään kokonaan hakkaamatta.

Esillä 10 vastausta, 5,081 - 5,090 (kaikkiaan 9,802)
1 2 3 … 508 509 510 … 979 980 981