› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,091 - 5,100 (kaikkiaan 9,802)
1 2 3 … 509 510 511 … 979 980 981

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rukopiikki 12.1.2023, 16:06

    Moititaan poromiehiä porojen ruokinnasta. Mitä sitten kun porolaitumien kantokyky on hakkuiden seurauksena romahtanut. Monia kairoja joissa siinä että yksikin poro kuolee ilman lisäruokintaa.

    Poro ei ole uusi elukka lapissa vaan on tullut korvaamaan tunturi ja metsäpeuraa. Mitään elukoiden koskemattomia jäkälikköjä ei ole ikinä ollut kuin satukirjoissa. Ja miksi niitä pitäisi ollakkaan. Poro syö maasta kaiken kun puusta ei saa mitään.

    Timppa 12.1.2023, 16:27

    Täälläpäin aukko hakattiin valtion mailla 2000 luvulle asti käytännössä aina satoja vuosia vanhaan metsään. Isoja sydänmaa-alueita oli hyvin pitkään kokonaan hakkaamatta.

    Keski-Suomen korkeudella vanhat metsät oli hakattu jo 1800-luvulla.   Voinut joku tosi vaikeasti hakattava paikka jäädä.

    Metsuri motokuski 12.1.2023, 16:39

    Tuo on totta.  Meilläkin nämä metsät ovat olleet vanhoja kaskimaita. Metsät oli poltettu ja meidänkin  talon mailla laidunsi karja aikoinaan. Ei se tämä nyt ajankohtainen ennalistamisuudistus koske kovin pitkää ajanjaksoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.1.2023, 16:39

    Pohjois-Suomessa ei ole käytännössä enää mahdollista lisätä suojelualueiden määrää porojen takia. Jos poroja on liikaa laidunten kantokykyyn nähden, niiden määrää on alennettava.

    Metsuri motokuski 12.1.2023, 16:44

    Käytännössä Lapissa pitäisi poromäärä laskea lähelle nollaa vuosiksi,  mikäli halutaan että luonnonlaitumet palatuvat. Sen verran hidasta tuolla on jäkälän kasvu. Toinen on tietenkin että aidataan riittävän suuria alueita joihinka poroilla ei ole pääsyä. Vahinko tehtiin luonnolle jo kymmeniä vuosia sitten liian suurella poromäärällä.

    Rukopiikki 12.1.2023, 16:44

    Miten ihmeessä porot estää suojelualueiden lisäämisen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.1.2023, 16:52

    Anteeksi Rukopiikki epäselvä sanamuoto! Tarkoitin että suojelualueiden määrää ei voida enää kovin paljon Lapissa lisätä. Siis siirtää alueita metsätaloudesta suojeluun poroja varten, mitä ymmärtääkseni esitit. Poroa haittaavat toki avohakkuut ja maanmuokkaukset, mutta toisaalta taimikoiden hoidot ja harvennukset parantavat jäkälän kasvua lisäämällä valoa metsänpohjassa. Poro hyötyy kun ei tehdä avohakkuita vaan poimintahakkuita. Ymmärtääkseni Lapissa Metsähallitus ei tee kovin suuria avohakkuita vaan yksityiset metsänomistajat, joista suuri osa taitaa myös omistaa poroja.

    Scientist Scientist 12.1.2023, 17:55

    Poronhoito ei ole ikiaikaista, se alkoi vasta 1700-luvulla Tromssan seudulla. Sitä ennen poroa eli tunturipeuraa metsästettiin. Kun porot vähenivät siirryttiin niiden kasvatukseen. Poroja lienee nyt enemmän kuin luontaisesti. Ainakin jotkut tahot kritisoineet liian suurta määrää. Tuntureille, mm. Pallakselle , on tehty aidattuja kolmioita, joista näkee eron kasvillisuudessa kun porot eivät pääse kolmion sisään.

    Nostokoukku 12.1.2023, 18:10

    Keskisessä Suomessa oli hyvinkin laajoja valtion maita, missä merkittävät hakkuut aloitettiin -40 luvun loppupuolella, sotakorvaus savotoista puhuivat. Parhaita kankaita silloinkin hakkasivat sodan jälkeen rakennetuista kämpistä käsin. Olin itse metsurin alueilla -80 luvun alusta lähtien. Kaikki avohakkuuleimikon olivat sellaisissa metsissä, että tänä päivänä niille ei hakkuulupaa mistään saisi. Valtion metsien konehakkuut alkoivat vasta -90 luvun puolivälissä, 10 vuotta myöhemmin kuin muualla. Silloin alkoi tuuli käymään niissä metsissä toden teolla, mutta metsiä oli kyllä ikänsä ja kokonsa puolesta kyllä aukoksi pistettävänäkin. 2015 alkoi sitten nykyinen ryöstöviljely.

    Tomperi 12.1.2023, 18:12

    Scientist, näin se on.  Ois siinä korvat punasena jos keski lapissa poromiehille selostas että kun jäkälä kankaat hakkovvaa ja taimikko tullee niin sitä kun harventaa niin jäkälä kasvaa paremmin… Toinen hakkuiden vaikutus osalla porotalousaluetta on se että talviravinto loppuu ja ähenee. Porojen talvisesta ravinnnosta tärkein osa on luppo ja vissiin naavakin.

    Missäpäin Lappia olette A.J. tutustuneet porotalouteen?  Sehän noin melkein puolet suomi ndidon pituudesta se poroalueen koko…. melkein Liki Oulujärveä.

    Kieltämättä Lapissa on hirveee vaikutus metsätaloudessa Lappalaisten kannalta metsähallituksen toimesta, vajaat 2 miljoonaa hehtaaria metsää ja noin 1200 henkilötyövuotta työvoiman tarve. Sopii kysyä mitten tuo 1200 on laskettu ei aavistustakaan oli mettähallituksen sivuilla…

     

     

Esillä 10 vastausta, 5,091 - 5,100 (kaikkiaan 9,802)
1 2 3 … 509 510 511 … 979 980 981