› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,101 - 5,110 (kaikkiaan 9,802)
1 2 3 … 510 511 512 … 979 980 981

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 12.1.2023, 18:27

    En tunne porotaloutta, mutta olen kyllä tavannut 12 kappaletta noista alan tutkijoista, joita julkaisuissa mainitaan. Olen myös käynyt Lapissa eri puolilla, myös joillakin aidatuilla koealoilla, jonne porot eivät pääse.

    Jos menee Metsätieteen Aikakauskirjan sivustolle ja tekee haun sanalla poro, löytyy paljon mielenkiintoista luettavaa. Alla yksi juttu, joka liittyy metsätalouteen.

    https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/search?search_or=poro

    Anu Akujärvi, Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Eero Mattila, Kari Mikkola, Pasi Rautio. Poron laidunnuksen ja metsätalouden vaikutukset maajäkäliin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 3 artikkeli 5813.

    Tomperi 12.1.2023, 18:32

    Timppa,  kirjoitin,  Suomen metsät 1850, googleen, sain näkyviin kartan 1850 luvulta. Siinä näkyy missä oli keskisuomen koskemattomat metsät.

     

     

    Rukopiikki 12.1.2023, 18:37

    Porosta on iso apu havupuutaimikoissa kun ne pitää vesakkoa kurissa. Omissa taimikoissa niillä alueilla missä porot tykkää kesällä olla, on paljon vähemmän raivattavaa mitä muuten olisi. Syö mielummin raudusta kuin hiestä. Poro napoo kesällä vesakossa vain latvasta lehtiä ja tuoretta latvakasvua. Poro kaikkoaa taimikosta kun taimikko selän päälle yltää. Tulee niin paha räkkä sinne.

    Tomperi 12.1.2023, 20:54

    Timppa,

    Suomen luonto lehdessä nro 2 2022 on kirjoitus suomen metsien käsittelyn historiasta ennen ensimmäistä metsälakia. 1800 luku ja aiemmat.  Kirjoittaja on Harri Hölttä.  Mielenkiintoisia kuvia jutussa.

    Löytyy netistä.

     

    hemputtaja 12.1.2023, 21:18

    En luota Luonto -lehteen, mikä lie syynä.

    Historiatietoa löytyy parhaiten/eniten julkaisusta: ”Läksi puut ylenemähän. Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla. Tasanen, Tapani (2004). Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja. <b>Numero</b> 920”

    Voi olla kyllä vaikea löytää. Ehkä Luken kirjastosta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.1.2023, 21:24

    Totta hemputtaja, hyvä kirja, mutta vaikea löytää! Pitäisi skannata e-kirjaksi. Pääkaupunkiseudun kirjastossa on ainakin yksi. Onnistuin ostamaan itselle nettidivarista oman kappaleen.

    Tomperi 12.1.2023, 21:29

    Jos orientoituu poliittisesti tai uskonnollisesti tiettyyn sektoriin eikä katsele sivulle, silloin on totta tosiaan helppo olla.

    Nostokoukku 12.1.2023, 22:43

    Teos Metsävaltio-metsähallitus ja Suomi. Metsähallituksen historia. Löytyy mielenkiintoista luettavaa metsien tilasta ja puun riittävyydestä 1850-luvulta lähtien. Eipä se puu ihan kaikki vielä ollut. Käyttöpuu mitoitettiin vain vähän erilailla kuin nykyään. Suora lainaus: ”Loukkaa kaikkea järjellistä taloutta puun myyminen sahattavaksi ennenkuin se rinnankorkeudelta on täyttänyt 12 työtuumaa”. P.W. Hannikainen 1890. Lisäksi mielenkiintoisia valokuvia, ei sekään näyttänyt olevan silloin mahdotonta, että vanhan sakean tukkimännikön alle muodostuu luontaisesti uutta metsää, muutakin kuin alikasvoskuusta. Näyttää joissakin kuvissa aivan kelvolliselta jk metsältä.

    Timppa 12.1.2023, 23:03

    Timppa,  kirjoitin,  Suomen metsät 1850, googleen, sain näkyviin kartan 1850 luvulta. Siinä näkyy missä oli keskisuomen koskemattomat metsät.

    Tiedän erään paikan mihin niitä metsiä päätyi.  Nimittäin nykyään meikäläisen enännän omistamaan n 150-vuotiaaseen taloon.

    N. 1850 Keski-Suomessa oli 3 vähäistä sahaa Päijänteen rannoilla, Vaajakoskessa, Rutalahdessa ja Muuramessa.

    Varsinainen sahaboomi alkoi 1860-luvun  loppupuolella, kun Britannia oli poistanut sahatavaran tuontitullit ja tehokkaat höyrysahat tulleet markkinoille.  Silloin alkoi Kymijoen suuhun perustetuihin lukuisiin sahoihin uida Keski-Suomen viimeiset hakkaamattomat metsät.  Norjalaiset toivat rahaa ja tietotaitoa.  Hans Gutzeit perusti 1872 Norjan sahan, josta mutkien kautta periytyy Stora Enso, joka juuri juhli 150-vuotista historiaansa.  Eräs Adolfsen perusti myös sahan.  Hän on preidentti Ahtisaaren esi-isä.

    Tolopainen Tolopainen 13.1.2023, 04:54

    Kun Suomessa asuu 5milj väestö suurin piirtein Saksan kokoisella alueella. Oikessa suhteessa väestömäärään ennallistaminen täällä pitäisi olla 3%, jos se Saksassa on 30%.

Esillä 10 vastausta, 5,101 - 5,110 (kaikkiaan 9,802)
1 2 3 … 510 511 512 … 979 980 981