› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 721 - 730 (kaikkiaan 10,130)
1 2 3 … 72 73 74 … 1 011 1 012 1 013

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 3.1.2021, 12:50

    Jatkan vielä hieman joutoalueiden metsityksistä: niissä on EU:n alueella valtava potentiaali hiilen sidonnassa ja monimuotoisuuden kohentamisessa. Sir David Attenborough kirjoittaa tuoreessa kirjassaan A Life on Our Planet susien palauttamisesta Yellowstoneen ja jatkaa (s. 187): ”This thinking is active in the minds of Europeans now planning to deal with the 20-30 million hectares of abandoned farmland expected to be recreated by the continuing forest transition by 2030. This is an area the size of Italy. If forests are about to return to the farms by natural regrowth, it would be better for them to be as biodiverse and carbon efficient as possible. The return of the wild is becoming a practical policy option for governments which understand the true value of nature and its contribution to stability and well-being.”

    Timppa Timppa 3.1.2021, 13:04

    Ei tuo nykypäivän metsästys taida kuitenkaan vaikuttaa ketun tai supin määrään ratkaisevasti.  Takavuosina supisaalis oli 70000 yksilöä vuodessa.  Kun sitten meysästystä tehostettiin, niin saalis kasvoi 170000:een.  Supit vaan alkoivat kasvattaa isompia pesueita.  Metsäjäniskannat heikkenevät, koska maa on myöhempään musta ja puput ovat silloin hyvin nähtävissä.  Tarkoittaa myös, että ilvekset kohdistavat enempi saalistustaan kettuihin.

    Kerran oli videolla kuva, kun ilves nappasi Nuuksiossa pesueesta toisen ketunpennun.  Oli kaiketi jo syönyt muut ja varmaan jossain vaiheessa kävi hakemassa viimeisen.

    Meillä on pihapiirin tuntumassa töytöhyypän reviiri.  Poikaset käyvät usein leikatulla nurmella haeskelemassa syötävää.  Viime kesänä kettu oli samoissa puuhissa, nappasi kaksi hyyppää ja vei ne poikasilleen.  Onneksi ainakin sillä kertaa kaksi hyypän poikasta säilyi.  Miten lie käynyt jatkossa.

    Ihminen on kyllä aika huono metsästäjä koiristaan ja aseistaan huolimatta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.1.2021, 14:12

    Joku syyhän siihen on, miksi ketun jälki-indeksi on pudonnut puoleen riistakolmiolaskentojen 30-vuotisena aikana. Mikä muu se olisi kuin metsästys? Metsästäjät kyllä uskovat edelleen vankasti, että metsätalous aukkoineen ja myyrineen suosii kettua, ja se valtaisi kaikki paikat, söisi kaikki linnut, ja lopuksi sairastuisi kapiin, jos sitä ei metsästettäisi. Kuitenkin maan tihein kettu- ja kanalintukanta lienee Värriössä, jossa ei ole vuosikymmeniin metsästetty eikä koskaan harjoitettu varsinaista metsätaloutta. Supi on vähän toinen juttu, kun se lisääntyy niin tehokkaasti, että metsästys ei oikein tahdo pysyä perässä.

    Metsuri motokuski 3.1.2021, 15:18

    Eihän kettu ole mikään uhanalainen tai edes vaarantunut millään alueella. Lapissa jopa syrjäyttänyt naalin pohjoisosilta. Ketun selvitymistä auttaa sopeutuminen. Kapungit ovat hyviä reservaatteja kettukannalle. Ketuilla kuten muillakin pienpedoilla on taipumus lisätä pentueiden kokoa jos kuolleisuus kasvaa suureksi. Ongelman tuo se että muualta tulleet pienpedot lisäävät painetta omien lisäksi.

    Mielenkiintoinen olisi jos me ihmiset emme puuttuisi luonnon kiertokulkuun ja muokkaukseen mitenkään. Varmaan symbiooosi löytyisi hyvinkin pian. Mutta ei se taida olla mahdollista.

    Värriö on mielenkiintoinen vertailualue. Siellähän ei ole mitään muutakaan luonnonmuokkausta harrastettu. Sieltä myö puuttuvat kaikki vieraspedot joten vertailu on vaikeaa siltäkin osin.

    Scientist Scientist 3.1.2021, 21:26

    Annelilla oli hyvä kirjoitus tänään Hesarissa. Toivottavasti saa huomiota. Lehtojen kohdalla olen miettinyt, mitenkä ne ovat ennen pysyneet lehtoina. Nykyisinhän ongelmana on että ne yleensä vähitellen muuttuvat kuusikoiksi, jos kuusia ei poisteta. Esim. Karkalin pähkinälehto ja monet muut. Tässä lähellä on yksi metsälehmusalue elpynyt kun sieltä on poistettu isoja kuusia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.1.2021, 11:46

    Timppa pitää jälleen ansiokkaasti metsätalouden lippua korkealla Hesarissa.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000007716343.html

    Helmi-elinympäristöohjelmaa voi kommentoida:

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/helmi-elinymparistoohjelma-nyt-kommentoitavana-otakantaa-fi-palvelussa/#23e3039d

    Ja vielä hömötiaisen uhanalaisuudesta (Birdlife): ”Tutkimusten mukaan lajin talviselviäminen on riippuvainen varttuneiden metsien määrästä talvireviirillä, ja varttuneiden metsien määrän vähenemistä pidetään tärkeimpänä syynä hömötiaisen vähenemiselle.” Melkein uskaltaisi veikata että jos alueelta vain löytyy asunto (lehtipuupökkelö) ja ruoka (jäkäläinen näre), niin metsän ei tarvitse olla ”vanhaa”.

    Se mitä voitaisiin kokeilla, olisivat tietenkin tekopökkelöt lehtipuusta, mutta niiden lisäksi vanhojen näreiden jättämistä riistatiheiköihin ja korpiin sekä pieniläpimittaisen harvennuspuun jättämistä sinne tänne, eli osa kuvioista (siis kuvion osa, ei kokonaisia kuvioita) jätettäisiin harventamatta ja katsottaisiin suosivatko linnut niitä elinympäristöinä.

    http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/suomi/homotiainen/

    Gla Gla 5.1.2021, 08:18

    Erinomaisia vastineita juristi Ville Laakson kirjoitukseen palstalaisilta!

    Ville: ”Kuutiotilavuuden rinnalla pitäisi puhua myös luonnon monimuotoisuudelle elintärkeästä lahopuun määrästä.”

    Kyllä melkoisessa tynnyrissä täytyy olla kasvanut, jos ei lahopuukeskustelua ole huomannut. Silloin tulee väkisinkin mieleen arvioida kaverin aiheeseen liittyvää osaamista muutenkin.

    Itse kaipaan keskustelua enemmän lähinnä siitä, miten jaksollisessa kasvatuksessa voi ottaa luontoarvot nykyistä paremmin huomioon, enkä tarkoita vain lahopuun määrää. Potentiaalina on valtaosa talousmetsien pinta-alasta ja toisaalta jatkuvan kasvatuksen markkinoinnissa tuodaan mukaan seikkoja, joita voi aivan hyvin käyttää myös jaksollisessa kasvatuksessa. Tässä ilmeisesti osa porukasta joutuu varomaan sitä, että jatkuvan kasvatuksen houkuttelevuus kärsii, koska luontoarvojen osalta se ei olekaan monopoliasemassa. Tehometsätaloudessa on mahdollisuus samaan ja sehän olisi luontoväelle ja heidän yhdistystensä rahoitukselle myrkkyä.

    Tutulla suojelualueella esimerkiksi on vanhaa kuusikkoa, jossa aluskasvillisuus on valon puutteen takia hyvin vaatimatonta. Esimerkiksi mustikan varpuja en sieltä juurikaan löytänyt. Alueella onkin tapettu kuusia, jotta monimuotoisuus kehittyisi parempaan suuntaan. Osan näistä tuuli onkin jo kaatanut.

    Sitä vaan en tajua, miksi luonnontilainen suojelualue kaipaa ihmisen apua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.1.2021, 09:48

    Mikko Tiirola nosti esiin yhden pointin missä suojelualue tarvitsee ihmisen apua: hirvieläinten metsästys pitäisi sallia myös suojelualueilla.

    Se taisi selvitä miksi Hesarin keskustelu ei oikein ole lähtenyt lentoon: mielipiteitä saa kommentoida vain omalla nimellä!

    nuori isäntä 6.1.2021, 08:20

    Keskustelua käydään muuallakin kuin hesarissa.

    Tässä ilmestymisjärjestyksessä kirjoituksia:

    http://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000007701834.html

    http://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000007708113.html

    http://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000007709666.html

    http://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000007718825.html

    http://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000007718651.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.1.2021, 10:12

    Kiitos nuori isäntä, hyvät tarinat oli.

    Mielelläni näkisin metsätalouden onnistumisista kuten luonnonhoidosta, metsien hiilinieluista ja uusista fossilisia raaka-aineita korvaavista tuoteinnovaatioista vastaavan dokumentin kuin Suomalaiset ikimetsät, mutta sen tekisivät Hannes Mäntyranta ja Seppo Vuokko, Viljellen ja varjellen -pamletin kirjoittajat. Kärkiajatuksena olisi siis se, miten metsäala tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja monimuotoisuuskadon hillintään.

Esillä 10 vastausta, 721 - 730 (kaikkiaan 10,130)
1 2 3 … 72 73 74 … 1 011 1 012 1 013