› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 731 - 740 (kaikkiaan 9,802)
1 2 3 … 73 74 75 … 979 980 981

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 6.1.2021, 11:53

    Kuvat  (sekapuu)taimikoista 5-10 vuoden jälkeen päätehakkuun olisi myös hyvä lisäinfo noiden juuri avohakattujen alueiden kuvien joukkoon joita yleensä näytetään.   Metsäsäätiö kaiketi voisi tehdä dokumenttifilmin mutta julkaisu ei varmaan toimi yhteisin varoin ylläpidetyn median kautta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.1.2021, 12:49

    Miksi YLE ei näyttäisi toisenkin näkökulman tarjoavaa dokumenttia – se on sensuuria.

    nuori isäntä 8.1.2021, 07:54

    Nyt menee hurjaksi. Kuka enää jättää lahopuuta metsään? Kerätään sitten kaikki pois. Siihen tällainen toiminta johtaa. Huononnetaan tilaa. Toivottavasti viedään oikeuteen ja koko metsäala kustantaa parhaat mahdolliset juristit. Yksityisyyden suoja kunniaan.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1284796

    Marjametsä 8.1.2021, 08:16

    Se on tuo vihreä aate sitä että suojellaan henkensä edestä luontoa muitten rahoilla. Vähän sama asia kuin anekauppa keskiajalla. ”Lantti kirstuun kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa”. Nyt lähiön kerrostalossa tms asuva luonnosta erkaantunut henkilö saa ostettua itselleen sielunrauhaa ”uskonjärjestön” kautta, tässä tapauksessa greenpeacin kautta.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.1.2021, 09:53

    ”Suomen metsissä on puolet vähemmän mustikkaa kuin 1950-luvulla, kertoo WWF. Asia selviää Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksesta.
    Mustikan väheneminen johtuu enimmäkseen nuorten metsien osuuden kasvusta, sillä nuorten metsien kuivuus ja suora auringonpaiste haittaavat mustikan kasvua. Nuorten metsien osuus Suomen metsistä on kasvanut avohakkuun yleistymisen myötä.”

    http://www.hirvikota.wordpress.com/2021/01/08/mustikkasato-suomen-metsissa-puolittunut

    Kommentoin, mutta tämä ei ole vielä ilmestynyt tuonne blogiin.

    Mustikan vähenemisen syitä voitaisiin selvittää tarkemmin. Metsien tihentyminen ja tiheillä kaurisalueilla niiden laidunnus lienevät kiistattomia syitä tähän. Metsälehden nettipalstalla keskustelijat ovat kuitenkin huomauttaneet, että mustikka saattaa palata avohakkuualueelle muutamassa vuodessa ja antaa runsaita satoja. Nykyiset rehevien metsien maanmuokkaukset eli mätästykset eivät käännä maata koko hakkuualueelta, vaan pelkästään laikuista. Myös nuorissa männiköissä tavataan runsaita mustikkasatoja. Yksi syy mustikan vähenemiseen voikin olla hirvivahinkojen pelossa tehty rehevien metsien istuttaminen kuusella. Tällöin perimmäinen syy on liian suuri hirvikanta eikä metsätalous.

    pystykorvat 9.1.2021, 11:36

    Näyttää myöskin tämän lehden keskustelupalstan monimuotoisuus  luonnon lisäksi olevan uhanalainen kun A. Jalkasen aloittama kuntavaalit topikki näyttää joutuneen sensuurin kouriin kun ei kaikki edesmenevää keskustaa täällä palvo.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.1.2021, 11:52

    Voipihan täällä kai keskustella puolueista hyvässä hengessä vai mitenkä? Ainakin sikäli kun aihe liittyy metsäpolitiikkaan. Metsälehti voisi muuten lisätä topikkeihin metsäpolitiikan!?

    ”Suomen metsissä on puolet vähemmän mustikkaa kuin 1950-luvulla, kertoo WWF. Asia selviää Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksesta.
    Mustikan väheneminen johtuu enimmäkseen nuorten metsien osuuden kasvusta.”

    Miten asia on tuon nuorten metsien osuuden suhteen? Miten metsän ikä voitiin määrittää harsituille eri-ikäisrakenteisille metsille 1950-luvulla? Tuliko metsän iäksi silloin vanhimpien puiden ikä? Tästähän tulee harhaa, kun puut eivät ole samanikäisiä. Itse olen kuvitellut että metsät olivat 1950-luvulla ainakin asutuksen lähellä usein juuri harsittuja ja kaskettuja. Se lienee kuitenkin totta, että jatkuvan kasvatuksen metsäkin on mustikalle hyvä paikka. Lisätään jk:ta sopiviin paikkoihin, mutta ei tuupata sitä yleismenetelmäksi kaikkialle!

    Timppa 9.1.2021, 12:13

    Olen ennenkin kirjoittanut, että mustikan varret on eri asia kuin mustikat.  Saattoi silloin lapsuudessani 1940-luvulla harsintametsissä ollakin enemmän mustikan varsia.  En niitä silloin laskenut.  Siitä olen kuitenkin varma, ettei silloin ollut niin hyviä mustikkapaikkoja kuin nykyään.  Niitä löytyy nyt lukuisia niin aukoista, aukkojen vierimetsistä tai varttuneista männiköistä.  Tietenkin riippuen kevään säistä, pölyttäjistä, kesäsäistä, sateista ym.

    Siis ne harsintametsät eivät olleet lainkaan sadon määrissä verrattavissä nykymetsiin.  Toki silloinkin jossain harvinaisessa paikassa saattoi olla hyvinkin mustikkaa, mutta piti kävellä paljon löytääkseen sellaisen ja näistä paikoista ei hiiskuttu naapureille.

    Ei Suomi kovin paljon hyödy muutaman tuhannen thaipoimijan työstä.

     

    Puuki 9.1.2021, 12:45

    Nuorten metsien harventamattomuus ja kuusettuminen vähentää mustikan kasvua. Kuivuus ja suora auringonpaiste ei vähennä sitä kuin ehkä jossain paikoissa joissa kasvaa sitten muita marjoja paremmin. Ja luonnostaan mustikalle liian kuivilla kasvupaikoilla.

    Männyn taimikoissa kasvaa mustikoita monesti parhaiten. Ensin päätehakkuun jälkeen sopivalla kasvupaikalla tulee puolukkaa ja sen jälkeen mustikka valtaa alueen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.1.2021, 12:49

    Siinä edellä linkitetyssä Hirvikota-blogissa on hyvin selvitetty, miksi mustikka on metsän avainlaji. Siitä ovat monet muut lajit riippuvaisia. Nyt siellä näkyy myös kommenttini ja vastaus siihen:

    http://www.hirvikota.wordpress.com/2021/01/08/mustikkasato-suomen-metsissa-puolittunut/

    Olen nyt päässyt Attenborough’n kirjassa masentavimpaan kohtaan: mitä meillä on edessä? Johtopäätös on karu. Esimerkiksi Amazonin alueen metsien kato johtaa sitä ympäröivien viljelymaiden kuivuuteen ja tuottavuuden romahdukseen. Suuret määrät ihmisiä joutuvat työttömiksi. Pohjoisella pallonpuoliskolla ei mene paljon paremmin: arktisten alueiden ikijään sulaminen aiheuttaa maanvajoamia ja maanvyöryjä, sellaisia kuin Norjassa, mutta laajempia. Ilmastonmuutos ja monimuotoisuuskato yhdessä aiheuttavat tätä samaa kehitystä ympäri maapalloa. Jos kehitys etenee tuota rataa, elinkelpoisia alueita on ehkä sadan vuoden päästä vain pohjoisella pallonpuoliskolla (Alaska, Kanada, Pohjoismaat, Venäjä), koska päiväntasaajan lähialueet ovat liian kuumia ja eteläpuolella ei ole maata tarpeeksi navan lähellä.

    Maapallo selviää ja toipuu kyllä monenlaisesta, hävisihän permikaudella (?) 90 prosenttia lajeista. Mutta ihminen ei selviä.

Esillä 10 vastausta, 731 - 740 (kaikkiaan 9,802)
1 2 3 … 73 74 75 … 979 980 981