Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 751 - 760 (kaikkiaan 9,802)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Gla Gla

    Laissa xx kansallispuistosta voidaan kävellä luonnonsuojelulain yli. Teijossa päädyttiin tällaiseen kompromissiin, vaikka ympäristöneuvoksen mukaan se ei ole mahdollista:

    Edellä 1 momentissa tarkoitettujen rauhoitussäännösten estämättä kalan istuttaminen ja siihen perustuva virkistyskalastus on sallittu Matildanjärvessä.
    Kansallispuiston perustamistarkoitusta vaarantamatta alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen luvalla voidaan metsästää hirveä ja valkohäntäpeuraa 15.10−31.12. välisenä aikana tieliikenteeseen sekä maa- ja metsätalouteen kohdistuvien merkittävien vahinkouhkien torjumiseksi.

    Kannattaa huomata, että istutettava kalalaji on vieraslaji. Niitä voi siis suojelualueella ongelmitta istuttaa, pyydystää ja tappaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oho, onko noin käynyt Matildanjärvelle. Se sentään on hyvä että hirveä ja vhp:tä saa metsästää Teijossa.

    Jatkan tässä metsästysketjun kanalintuaiheeseen. Kun puhumme tänä päivänä lintukantojen ”elpymisestä”, vertaamme lähivuosiin tai RKTL:n (Luken) lintulaskentojen aikaan ja unohdamme helposti mitä lintukannat ennen olivat, jolloin ehdottamamme lääkkeetkin voivat olla väärät. Itsekin olen sen verran varttunut. että muistan 1960-luvun teeriparvet ja lintusaaliit joita isä kantoi kotiin. Tähän liittyy mustikan rooli ja mikä sen marjojentuottokykyä on vähentänyt, eli muun muassa taimikoiden ja varttuneiden metsien tihentyminen. Värriössä metsä on harvaa ja puistomaista, joten mustikkaa haittaa lähinnä vain mahdollinen poron laidunnus.

    Mustikasta lisää:

    http://hirvikota.wordpress.com/2021/01/08/mustikkasato-suomen-metsissa-puolittunut/

    Perko

    A J.  hyvä havainto! perusasiat on hyvä olla kunnossa , esim.  ilman linnuille olevaa ruokaa on turhaa metsästellä kettuja tai muita vieraslajeja.  Se miksi ne metsät ovat vetäytyneet umpeen  kuin ? se!   Syyllisen  löytää sieltä samasta joka valitsee hakkuukoneet taimikoihin.

    Timppa

    Tuossakaan mustikkajutussa ei puhuttu kuin mustikan varsista.  Taatusti ei ole tutkimustietoa 1950-luvun mustikkamääristä.

    Sitä paitsi lintupaistia ja mustikoita syöttämällä ei Suomen metsissä kovin kauaa tällaista väkimäärää ruokita.

    Perko

    Umpeen kasvanut taimikko  ei oo monelle  ruokaa antanut. Nyt on enemmin ongelma.  Metsää on muunkinlaista ja vielä tuplasti tuottavampaa!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hirvikota-blogissa kirjoittaja piti mustikan marjojen kannalta tuottavimpina keskirehevien metsämaiden valoisia kehitysvaiheita ts. sekametsät, harvennetut taimikot ja nuoret metsät sekä jatkuvan kasvatuksen metsät, ja vielä rannat?

    Pitänee kysyä marjatohtori emeritus Kauko Salolta neuvoa.

    Timppa

    Kuten olen kirjoittanut, niin ainakin meillä päin parhaiten satoa sai viime kesänä aukosta tai juuri aukon vierestä.  Katselin Luken jatkuvan kasvatuksen metsää Lapinjärvellä.  Kyllä mustikan varpuja oli.  Tulisiko marjoja onkin sitten eri juttu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsätieteen Aikakauskirja tietää jotain.

    Malleilla tehtyjen ennusteiden mukaan Etelä-Suomessa tuoreella kankaalla keskimääräinen vuotuinen mustikkasato lisääntyy metsikön varttuessa ja oli noin 20 kg/ha ensiharvennusvaiheen männikössä ja noin 10 kg/ha ensiharvennusvaiheen kuusikossa. Varttuneen kasvatusmetsän männikössä keskimääräinen mustikkasato oli noin 25 kg/ha ja kuusikossa noin 10 kg/ha.

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6789.pdf

    Tuore yhteenveto luonnontuotteista kertoo mm. näin:

    Ojitetut suot ovat myös mustikan ja puolukan suotuisia kasvupaikkoja.

    Puolivarjossa viihtyvä mustikanvarvusto kärsii avohakkuusta. Puolivarjoiset sekametsät, erityisesti tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden varttuneet männiköt, ovat suotuisia mustikan varvustolle ja mustikkasadoille. Harvennushakkuut lisäävät sekä mustikan että puolukan peittävyyttä.

    Mallilaskelmien mukaan mustikkasadot elpyvät metsikön varttuessa, mutta mustikkasato on hyvin herkkä metsikön tiheydelle, erityisesti kuusikoissa. Täystiheänä kasvavissa tuoreen kankaan kuusikoissa mustikka ei tuota marjoja, koska mustikkasadoille optimaalinen kuusikon pohjapinta-ala on 14 m2/ha. Jatkuvapeitteisenä kasvatettavan kuusikon tiheys on siis lähes pysyvästi tasolla, joka mahdollistaa hyvät mustikkasadot.

    Mallilaskelmien mukaan kuusikossa jatkuvapeitteinen kasvatus tuotti viisinkertaisen määrän mustikkaa nykysuositusten mukaiseen jaksolliseen kasvatukseen verrattuna; männiköissä metsänkäsittelymenetelmällä ei juuri ollut vaikutusta.

    Marjasadot voidaan ottaa paremmin huomioon myös jaksollisessa kasvatuksessa, kun kiinnitetään huomiota muun muassa puulajivalintaan, harvennuksien ajoitukseen ja voimakkuuteen sekä kiertoajan pituuteen.

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article10345.pdf

    Metsuri motokuski

    Edellä olevaan kirjoitukseen ei voi kuin yhtyä. Samat havainnot meilläkin. Mökillä paikallinen isäntä teki männikköönsä jatkuvan kasvatuksen harvennuksen. Mustikkasato romahti hakkuun jälkeen pariksi vuodeksi. Viime kesänä saimme ennätyksellisen sadon mustikoita. Paljon siellä kävi porukkaa Helsinkiä myöten ja marjaäpärien kanssa lähtivät. Varmaan siltä alueelta kerättiin 150 -200 litran välillä ja vieläkin jäi.

    Perko

    Nyökyttelen kuin vanha kana.  Niin se on ppa noin 16m2 kuusikko  ja on enemmän mustikkaa kuin tarpeeksi!

Esillä 10 vastausta, 751 - 760 (kaikkiaan 9,802)