Oma kommenttini tähän:

”Mikä luonnon tila katsotaan tavoiteltavaksi tilaksi ja kuinka paljon rahaa ja vaivaa sen tavoittelemiseen panostetaan? Hyvin ajankohtainen kysymys kun puhutaan ennallistamisesta.

Eeron listassa moni lajirikas luontotyyppi on syntynyt ihmistoiminnan vaikutuksesta ja tarvitsee edelleen ihmisen asioihin puuttumista säilyäkseen. Niitä ei siis voida jättää ”luonnon hellään huomaan”, jos ei haluta että ne häviävät tai ainakin muuttuvat olennaisesti.

Hoito tarkoittaa hakkuita, raivauksia ja ennallistamispolttoja. Lehdoista poistetaan kuusia, paahderinteitä harvennetaan, perinneympäristöjä ja rantoja raivataan ja laidunnetaan ja niin edelleen. Tunturipaljakankin kasvit ovat sopeutuneet tunturipeurojen laiduntamiseen.”

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010262555.html

Lehdoista poistetaan kuusia, paahderinteitä harvennetaan, perinneympäristöjä ja rantoja raivataan ja laidunnetaan ja niin edelleen.

Tohon voi lisätä ihmisen valtavat ponnistelut luonnon aiheuttaman metsänkadon torjumiseksi eli kuinka Suomessa katastrofaalisen soistumisen aiheuttamaa metsäkatoa on onnistuneesti ojituksilla palautettu metsämaaksi 5 milj.ha.

Ja jatkuuhan soistumisen aiheuttama luontokato joka vuosi vieläkin.

<p>Saharaan on vain helpompi saada metsä kasvamaan kuin visva puhumaan jotakin järkevää, on se semmoinen tykittäjä.</p>

Väite Hesarissa lammasketjussa: ”Metsät eivät todellakaan vähene rakentamisen takia”.

Vastaus:

Väite perustuu juurikin tilastoihin. Metsäkatoa aiheuttaa Suomessa (Luonnonvarakeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarion mukaan) metsämaan raivaaminen pelloiksi ja rakentaminen. Peltojen raivaaminen on vähentynyt, joten rakentamiseen suhteellinen osuus on kasvamassa. Jonkin verran meillä myös metsitetään eli perustetaan uutta metsää, mutta nettohävikkiä syntyy tuhansia hehtaareita. Siitä huolimatta hallitus poisti vain muutaman vuoden kokeilussa olleen joutoalueiden metsitystuen.

Rakennetuksi maaksi luetaan taajamien lisäksi esimerkiksi junaradat ja tuulivoimala-alueet. Sähkölinjojen johtoalueilta metsä raivataan säännöllisesti matalaksi. Fingrid on siis yksi suurimmista metsien hävittäjistä maassamme. Hävitys saataisiin vähenemään velvoittamalla raivaajat perustamaan vastaava määrä metsää muualle esimerkiksi joutoalueille tai muuten kompensoimaan muutos.

EU:n säädökset velvoittavat meitä suojelemaan perinneympäristöjä ja uhanalaisia eliöitä, joten tämä ei ole täysin oma valintamme. Myös ennallistamisasetus – jos se tulee vielä hyväksytyksi – velvoittaa parantamaan 90 prosenttia heikentyneistä elinympäristöistä vuoteen 2050 mennessä. Suomessa esiintyy 68 luontodirektiivin luontotyyppiä, joista 22 on ensisijaisesti suojeltavia.

Lisätietoa löytyy hakusanoilla ”luontodirektiivin luontotyypit”. Metsäisiin luontotyyppeihin kuuluu yksi perinnetyyppi: hakamaat ja kaskilaitumet. Nummien, niittyjen ja pensastojen luontotyypit -ryhmästä löytyy lisäksi 9 eri luontotyyppiä. Tuntureilta löytyy lisäksi yksi niittytyyppi.

Vähän vierastan näitä kovilla hoitotoimenpiteillä aikaansaatuja luontotyyppejä ja kaivinkoneilla ennallistamista. Annetaan luonnon hoitaa, korkeintaan vähän tukitaan  ojia käsipelein.

Valkeakoskella ja Sääksmäellä on kauniita katajikkoketoja jotka näyttävät säilyvän sellaisenaan ilman mitään hoitoa. Ihminen on muutenkin edesauttanut katajia. Ne menestyvät paremmin avoimessa ympäristössä, esim voimalinjojen alla. Metsän sisällä jäävät pieniksi.