Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,541 - 8,550 (kaikkiaan 8,555)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Ammatti Raivooja

    Itse oon kasvattanut siemenestä esim. Vuorijalavaa ja pähkinäpensasta, ne on helppoja saada onnistumaan. Jos olisi lehtoa niin miksi ei istuttaisi näitä lehtolajeja. Olipa puulaji mikä hyvänsä niin varmaan tärkeintä harventaa voimakkaasti, että matalat kukat ja kasvit menestyy ja olla pitämättä sitä ryteikkönä.

    Gla

    Puut ovat kivoja, mutta alemman kerroksen kasvillisuutta voisi monipuolistaa. Esim. hevonhierakka on aika vakuuttavan näköinen siemenpankki talvilinnuille. Mitkä mahtaisi olla muita hyviä lajeja?

    Puuki

    Näsiä ja koiranheisi.

    Nostokoukku

    Takiainen ja ohdakkeet. Erityisesti tikli on erikoistunut talvella niiden siemeniin.

    A.Jalkanen

    Oletteko katselleet sarjaa Metsän ääni? Katsoin jakson 3. Kovasti kehuttiin että jatkuvalla kasvatuksella ratkeaa ongelmat. Avohakkuu aiheuttaa massiiviset ilmastopäästöt ja suojelualueiden lähellä ei pitäisi hakata rankasti. Ari Eini edusti järjen ääntä. Raisa Mäkipää sanoi että rehevälle turvemaalle voi suositella jatkuvaa kasvatusta.

    https://areena.yle.fi/1-60929798

    Visakallo

    Tuosta turvemaiden jk:sta on näköjään tullut jo niin laaja hokema, että on senkin osalta syytä kriittisyyteen. Turvemaihin pätee aivan sama kuin kivennäismaihinkin, eli ne taimettuu ja ei taimetu. Syitä siihen on varmasti useita. Ei turvemaallekaan voi suositella jk:ta, jos siellä ei ennen hakkuuta ole taimia olemassa.

    käpysonni

    Seppo Vuokolta, tuolta luonnonsuojelun toisinajattelijalta, taas erinomainen mielipidekirjoitus Maaseudun Tulevaisuudessa 8.7.

    Vuokon pääpointti kirjoituksessa oli että luonto kyllä ennallistuu itsestäänkin, ilman ihmisen apuja ja eniten ennallistamisesta hyötyvät kaikenmaailman konsultit.

     

    Jos ajatellaan vaikkapa perinnebiotooppeja, niiin nehän ovat syntyneet ihmistoiminnan seurauksena, kun on laidunnettu eläimiä. Laidunnus muuttaa kohdaltaan luontoa, lajisto  monipuolistuu, mutta kun laidunnus lopetetaan, luonto siinä kohdin vain palaa hiljalleen laidunnusta edeltäneeseen tilaan, mitään ei siis varsinaisesti tuhoudu.

    Luonto on jatkuvasti muuttuva prosessi, miksi pitäisi huolestua esim. lehtojen kuusettumisesta?  Antaa kuusettua. Tuo kuusettumisen estäminen hakkuilla  on taas sitä, että haluttaisiin ikäänkuin pysäyttää luonnon normaali muutosprosessi tiettyyn ihmisiä miellyttävään kohtaan.

    Miksi ihmiset tuntevat tarvetta puuttua luonnon prosesseihin myös ennallistamisen ollessa kyseessä, kun aiemmin on ensin puututtu niihin käyttämällä luontoa hyväksi  ihmisten tarpeiden tyydyttämiseen?

     

    Ovatpahan jotkut varoitelleet että tuollaisesta kiireellä tehtävästä  väkisin ennallistamisesta saattaa olla jopa enemmän haitttaa kuin hyötyä luonnolle.

    Visakallo

    Luonnolla on aivan uskomaton voima ottaa lyhyessäkin ajassa ”omansa takaisin”. Selkeimmin sen näkee asumattomiksi jääneiden talojen  ja mökkien pihoissa. Jo kymmenessä vuodessa viimeisen päälle hoidettu pihapiiri onkin jo muuttunut takaisin metsäksi. Baltiassa on sankan lehtimetsän sisässä tullut vastaan elokuvateatteri ja uimahalli, jotka olivat vielä 35 vuotta sitten tukikohtakaupungin asukkaiden käytössä.

    isaskar keturi

    Seppo Vuokko tuntuu edustavan samaa käsitystä ”luonnontilasta” kuin minä itse. Luonto on saman tie luonnontilassa, kun ihminen lopettaa siihen vaikuttamisen ja alkaa siirtyä kohti syvempää luonnontilaa. Siis metsä on luonnontilassa hakkuun jälkeen ja siirtyy kohti luonnontilaa, kunnes tehdään seuraava toimenpide. Tila vain on toinen kuin ennen hakkuuta, eikä ole absoluuttista totuutta tai tietoa kumpi on ”oikeampi” tila. Oikeellisuuden määrittää kukin omista lähtökohdistaan ja mieltymyksistään.

    Aiheesta (luonnontilainen) oli joitakin aikoja sitten hyvä radio-ohjelma, jonka johtopäätös oli samoin jota kuinkin, että luonnontila on ihmisten luoma käsite, joka ei oikeastaan luontoa itseään kiinnosta.

    Scientist

    Joo kyllä Vuokolta oli hyvä ajankohtainen kirjoitus. Itse olen samaa mieltä. Hoidetaan ennallistaminen ”luomuna” aina kunmahdollista. Erilaiset konsultit odottavat innolla rahojaan tästä. Konsultin vastuuhan on melko olematon. Ennallistaminen onnistuminen nähdään vasta vuosikymmenten jälkeen, jolloin yritystä ei ehkä enää ole. Myöskään en haluaisi mitään kaivinkonearmeijaa metsiin. Jälki usein rumaa ja päästöt kasvavat aluksi. Tämä todettiin jo parikymmentä vuotta sitten kun itse olin ympäristökeskuksessa. Metsurityönä vain vähän puita ojiin ja antaa luonnon hoitaa. Virkamiesten ja konsulttien rahat parempi käyttää terveydenhuoltoon jossa suurirahoitusvaje!

Esillä 10 vastausta, 8,541 - 8,550 (kaikkiaan 8,555)