› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,751 - 9,760 (kaikkiaan 9,890)
1 2 3 … 975 976 977 … 987 988 989

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki Kurki 28.5.2025, 11:03

    Lintujen ruokinta pitäisi lopetaa kaikkialla. Kaupungit johtaa nyt punkkitiheyksissä. Lintujen ruokinta tuo pihalle hiiret ja myyrät punkkien isäntäeläimet.

    https://yle.fi/a/74-20163237

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.5.2025, 11:29

    Avainsana ovat isäntäeläimet: niitä ei rajoita kaupungeissa mikään, kun ruokaa ja suojaa riittää ja saalistajia on liian vähän. Koko Suomessa on jo punkkiliven havaintojen mukaan mahdollista kohdata punkki. Ilmaston lämmetessä talven kylmyys ei enää rajoita leviämistä Lapissa, mutta isäntäeläinten pieni määrä ja pieni koko voi jonkin verran rajoittaa.

    Lehtiuutisten mukaan poroista on jo löydetty punkkeja, eli ilmeisesti ne voivat sopia lisääntymisalustoiksi porojen saamasta loislääkityksestä huolimatta. Arvellaan että pohjoisimmat punkkihavainnot olisivat tulleet ihmisten tai lemmikkieläinten mukana, mutta itse pidän todennäköisempänä kuljettajana muuttolintuja. Punkit voivat levitä Lappiin myös Norjan puolelta, jossa ne ovat yleisiä.

    https://yle.fi/a/74-20098575

    Kurki Kurki 29.5.2025, 17:17

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011262682.html

    Nyt jatkuu keskustelu Kimmo Tuomelan kanssa, Kirjoitin vastauksen, jota ei julkaistu.

    Kimmo Tuomela:””””Tässä vielä lainaus kirjantekijäin terveisistä:
    ”Punainen kirja ei vääristele tietoa, mutta valitettavasti Eero Leinonen yrittää antaa väärää kuvaa, että vanhoissa metsissä olisi murto-osa nuorempien metsien lajeista.””””

    Taitaa olla Aki Ikosen tekstiä ei Punaisen kirjan laatijan tekstiä.
    Taulukko 5 otsikko.”Ensisijaisesti metsissä elävien Punaisen listan lajien MÄÄRÄ luokittain ja elinympäristöttäin.” Punaisen kirjan otsikko Taulukolle 5 on harhaanjohtava, sillä todellisuudessa muiden ja vanhojen metsien lajit menevät osittain päällekkäin.

    Kimmo Tuomela ” Punaisessa kirjassa ei ole olemassa vanhojen metsien omaa elinympäristöä ”.

    No näkyy olevan ”vanhojen metsien” olemassaolo elinympäristönä Punaisessa kirjassakin Taulukossa 5. Siellä on jaottelu metsille ”vanhat metsät” ja ”muut metsät” ja faktaa on, että muutenkin on olemassa ”vanhojen metsien” elinympäristö, joilla tarkoitetaan yli 160 vuotiaita metsiä.

    Kimmo Tuomela: ”””Suurin osa vanhojen metsien lajeista on yleisiä metsien elinvoimaisia lajeja, joiden lisäksi vanhoissa metsissä on punaisessa kirjassa arvioitu tarkalleen 1163 erityispiirre/>indikaattorilajia.”””

    Tietenkin vanhoissa metsissä on muiden metsien elinvoimaisia lajeja, mutta siellä vanhoissa metsissä ne vain ovat vähälukuisia eivät elinvoimaisia.

    Entä sitten nämä muiden metsien 8336 taulukossa 5 arvioidut indikattorilajit?
    Niitähän on 7-kertaa enemmän kuin vanhojen metsien erityispiirre/ indikaattorilajeja.

    Kimmo Tuomelta voisi kysyä, mitenkä noin suuri määrä indikaattorilajeja on kirjattu ikäluokaltaan nuorempiin ”muihin metsiin” ja niin vähän ”vanhoihin metsiin”?

    Tässä kasvitieteilijä Seppo Vuokon käsitys vanhoista metsistä: ”Vanha metsä on niukkalajinen yhteisö, jossa oikeastaan vain lahonsyöjät voivat hyvin. Kasvinsyöjille on ravintoa niukasti. Luonnonsuojelijat ja siinä samalla luontopaneelikin, ovat myöntäneet vanhan metsän yksipuolisuuden, kun he vaativat lehtojen hoitamista, siis estämään niiden kehittymisen vanhoiksi metsiksi. ”

    Punaisen kirjan 2019 Taulukko 5 vahvistaa Seppo Vuokon käsityksen.

    Kurki Kurki 31.5.2025, 10:08

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011262682.html

    Aki Ikonenkin ilmaantui keskusteluun.

    AJ:lle vastaus.

    Nostokoukku 31.5.2025, 10:45

    Valtion maista OECM-alueiksi  ministeriöt saattavat ohjata Pohjoisen Suomen kitu- ja joutomaita. Ne metsät joissa kalikkakin on hakattavaa, eivät varmasti päädy tuohon luokitukseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.5.2025, 11:22

    Yritin vastailla vähän eri näkökulmasta Hesarissa ja päästä takaisin jutun otsikkoon joka koski pesimäaikaisia hakkuita.

    ”

    Punaisessa kirjassa on puutteita. Kaikista maassamme tavatuista lajeista ei ole olemassa niin kattavaa havaintotietoa, että lajin historia, nykytila ja tulevaisuus voitaisiin arvioida: karkeasti kai noin puolet on arvioitu ja toisen puolen tilaa ei tunneta? Lajien määrä eri uhanalaisluokissa antaa yhden näkymän nykytilaan. Tarkemman näkymän ja myös suuntaviivoja suositeltavaan metsän käsittelyyn saa, jos ottaa lähemmin tarkasteluun yhden metsäluontotyypin peruslajiston, ja katsoo mitä sille kuuluu.

    Lajille määritelty ensisijainen elinympäristö (ilmaisu: ”ei päällekkäisyyksiä”), ei tarkoita ettei ko. laji voisi esiintyä muissakin metsäisissä elinympäristöissä, kunhan lajin vaatimat ominaispiirteet täyttyvät. Hyvä esimerkki on metsien yleislaji hömötiainen, joka voi pesiä lähes kaikissa rehevissä ja keskirehevissä metsätyypeissä. Se voi siis olla yksi hyvä mittari metsien laadulle elinympäristönä. Kannan heikkenemistä voitanee estää kasvattamalla metsiä vanhemmiksi, lisäämällä peitteisyyttä, hakkaamatta jätettäviä metsälaikkuja ruokavarastoiksi ja tekopökkelöitä suojaisiin kohtiin pesimäpaikoiksi.

    Luonto ei tekisi ilman ihmistä pelkästään ”umpeen kasvatusta”, vaan se tekisi myös uudistavia häiriöitä. Lajistomme on kehityksensä aikana sopeutunut näihin häiriöihin. Hakkuutkin ovat eliöstön näkökulmasta häiriöitä. Hakkuita tehdään vuosittain 0,6 – 0,8 miljoonan hehtaarin pinta-alalla, josta noin neljännes on päätehakkuita ja loput harvennushakkuita. Puuntuotannon käytössä olevasta pinta-alasta 20 milj. hehtaarista hakkuita olisi vuosittain korkeintaan noin 4:llä prosentilla (0,8/20). Vaikka hakkuupinta-alat ovat nykyään suuria, valtaosa pinta-alasta on siis aina lintujen pesintäaikaankin häiriöistä vapaana.”

    Nostokoukku 31.5.2025, 11:51

    Kaippa se monimuotoisuuden häviäminen johtuu luonnon ja luontotyyppien pirstaloitumisesta noilla 20 miljoonalla hehtaarilla. On lajeja, jotka eivät suostu elämään pienissä laikuissa tai vaeltelemaan niiden välillä. Hyvä esimerkki on tästä kehityksestä ihminen itse. Maaseudulle on syntynyt kokonaisia kyläkuntia poikamiespankkeja, joista viimeisen ukon jälkeen sammuvat valot. Kannan heikkenemistä voidaan estää hoitamalla ihmiset vanhemmiksi, huolehtimalla kesätanssilavojen riittävästä peitteisyydestä mahdollisina soidinpaikkoina, tukemalla kyläkauppojen säilymistä ruokavarastoina ja pitää lahoavat vanhat omakotitalot pesäpaikkoina. Kehitys on kuitenkin vääjäämätön. Naaraat kun eivät suostu sivukylien laikuille muuttamaan tai siellä pitkään pysymään.

    Petkeles Petkeles 31.5.2025, 11:58

    Joko A.J. on pohtinut miten suurella prosentilla hakkuut osuvat kuvioille joilla linnut pesivät? Onko se tuo sama neljä prosenttia?

    Ja populaatioekologian näkökulmasta se tuhoutunut lintuyhteisö ei paljoa innostu tiedosta, että kuului vain neljään prosenttiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.5.2025, 12:08

    Vanhoja poikia viiksekkäitä juu… Petkeles, kerro sinä, minä en osaa tuota arvioida. Jokaisella metsäkuviolla voi pesiä joku laji, mutta rehevillä paikoilla käydään periaatteessa hakkuilla useammin kuin karuilla kasvupaikoilla.

    Ajatuksena oli suhteuttaa hakkuiden määrää lintujen muiden mahdollisten kuolleisuustekijöiden kanssa. Se on huomioitava että hakkuun vaikutus pesintämenestykseen ei rajoitu hakkuuvuoteen, vaan on pysyvä eli kumuloituva. Katsotaan lisääkö joku Hesarin lukija tämän näkökohdan toiseen keskusteluun, jonka aiheena ovat juuri pesimäaikaiset hakkuut.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011258762.html

    mehtäukko 31.5.2025, 12:16

    ”..mutta rehevillä paikoilla käydään periaatteessa hakkuilla useammin kuin karuilla kasvupaikoilla..”  Kokonaista kaksi kertaa. Ja vaikka edes toinen sattuisi pesintä aikaan, eihän sitä joka neliötä lanata!?

Esillä 10 vastausta, 9,751 - 9,760 (kaikkiaan 9,890)
1 2 3 … 975 976 977 … 987 988 989