› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,761 - 9,770 (kaikkiaan 9,779)
1 2 3 … 976 977 978

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rukopiikki 31.5.2025, 12:46

    Onko suomalaisesta metsästä alkukesästä mahdollista löytää metsähehtaaria jolla ei olisi yhtään linnun pesää?

    Nostokoukku 31.5.2025, 12:57

    Taas pitää erottaa toisistaan metsä ja puuntuotanto-alue. Täytyy nähdä metsä puilta. Puuntuotanto-alueilla rehevimmät kasvupaikat on varattu kuusen kasvatukseen, useimmiten yhden puulajin monokulttuuriksi. Silloin ne ovat reheviin metsiin verrattuna monimuotoisuudeltaan köyhempiä ja niillä puuston kierto on lyhyempää. Hakkuita on useammin kuin karuimmilla kasvupaikoilla, uudistushakkuut, rajuin häiriötekijä, toistuu useammin.

    Rukopiikki 31.5.2025, 13:06

    Tehdäänkö suomalaisessa hoidetussa metsässä enemmän metsänhoitotöitä kiertoaikana kuin eukalyptysplantaasilla. Tarviiko eukametsiä istutuksen jälkeen heinätä, raivata, lannoittaa, harventaa jne?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.5.2025, 13:41

    Vertailun vuoksi: ennen ihmisen tuloa arviolta noin 1 % metsäpinta-alastamme on palanut vuosittain, tosin pääosin kevyitä pintakuloja. Tähän lisäksi muut häiriöt, kuten puiden itseharveneminen, hyönteistuholaikut ja tuulituhot.

    Mietittävää:

    Luonnonmetsien häiriöiden pinta-ala kaikkiaan olisi ollut samaa luokkaa kuin nykyään hakkuiden pinta-ala?

    Hakkuun pysyvä vaikutus populaatioihin on merkittävämpi kuin pesimäaikaan tapahtuvat hakkuut?

    Väittäkää vastaan!

    Rukopiikki 31.5.2025, 13:54

    Ihmiset tulivat Suomeen jääkauden jälkeen ennen metsiä. Sulavan jään reunaa seuraten. Siitä asti koko maa on ollut asuttu.

    Rukopiikki 31.5.2025, 13:55

    Ennen kuusen tulemista maahan metsäpalot olivat todennäköisesti hyvin vaisuja. Maa lienee ollut täynnänsä ikivanhoja palokoro kelomännikköjä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.5.2025, 14:29

    Ei metsästäjä-keräilijän vaikutus ollut lainkaan samanlainen kuin maata viljelevän ja puita hakkaavan väestön.

    Palot olivat enimmäksen tosiaan vaisuja, mutta hyvin kaukaiselta ajalta ei tieto ole niin tarkkaa. Viime vuosisadoilta kyllä tiedetään, että metsäpalojen pinta-ala on romahtanut. Metsäpalojen tutkijat painottavat, että pelkästään palokoroja tutkimalla ei historia selviä tarkasti, vaan joudutaan menemään pintaa syvemmälle: pitää tutkia maaperää sedimenttejä ja siitepölyjä. Sekä kuusikot että männiköt ovat meillä ilmeisesti palaneet aiemmin luultua harvemmin, joten metsäkuvaa ovat hallinneet pitkäikäiset rakenteet ja vanhat metsät.

    Kts. lähemmin metsäpaloista:

    Figure 8. Average burned area per year across the boreal forests 1997-2014. Note low frequency of fire in the Nordic countries (WF) as compared to the vast areas of un-managed or less intensely managed forests in Alaska, Canada and Russia.

    Figure 9. Average area burned annually in Central Fennoscandia 1500 – 2000 (Wallenius 2011, our  data 1990-2017) and in boreal Alaska, Canada and Russia 1990 – 2017 (our data). The large decline in fires in Finland and Sweden was driven by fire protection motivated by the rapidly increasing industrial value of wood in the mid-1850´s (dotted line).

    https://pure.iiasa.ac.at/id/eprint/17778/1/rapport-2021-11-sustainable-boreal-forest-management-challenges-and-opportunities-for-climate-change-mitigation-002.pdf

     

    Rukopiikki 31.5.2025, 14:45

    Maanviljelys alkoi Suomessa jo kivikaudella ja oli hyvin yleistä pronssikaudella. Lapissakin valmistettiin rautaa jo 300-200 ekr joten ihan tuore asia tulen käsittely ei metsissämme ole. Raudan tekemiseen tarvittiin hiiltä jota poltettiin hiilimiiluissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.5.2025, 17:04

    Ehkä pitäisi sanoa ’ennen metsäteollisuuden valtakautta’ eikä ’ennen ihmisen tuloa’, jos ihminen on meillä vaikuttanut palojen määrään jo pitkän aikaa, kuten Rukopiikki huomautti.

    Joudutaan menemään harvaan asutuille alueille tai hyvin kauas menneisyyteen, että saadaan selville luontainen palojen määrä ennen ihmisen tuloa. Kuten on tullut mainittua, suomalaiset metsäntutkijat ovat etsineet pienemmän ihmisvaikutuksen alueita itärajan läheisyydestä ja Venäjän erämaista.

    Vaikka metsistä hakataan vuosittain pieni osuus, hakkuiden vaikutus on pysyvä ja pinta-alat kumuloituvat vuosien mittaan suuriksi pinta-aloiksi. Metsäkuvamme on pysyvästi nuori ja ajaa evoluutiota nyt eri suuntaan kuin luonnon omat häiriöt.

     

    Nostokoukku 31.5.2025, 18:56

    Metsäkuvamme on pysyvästi nuori ja ajaa evoluutiota nyt eri suuntaan kuin luonnon omat häiriöt.

    A.J. sanoi sen sivistyneemmin kuin mitä minä olen yrittänyt kertoa arkisemmin: Täytyy erottaa metsä ja puuntuotanto-alue toisistaan.

Esillä 10 vastausta, 9,761 - 9,770 (kaikkiaan 9,779)
1 2 3 … 976 977 978