› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,771 - 9,780 (kaikkiaan 9,900)
1 2 3 … 977 978 979 … 988 989 990

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane2 31.5.2025, 19:20

    Onko tämä Ivan se politiikka mitä ajat Stora-Ensossa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.6.2025, 10:34

    Meinaan nyt täpätä asiaton viesti muutamaan kertaan kun täällä ei pysytä otsikossa. Sillisalaattiketjuun ”Me keskustelemme taas” voitte siirtyä, kiitos.

    Nostokoukku 1.6.2025, 10:44

    Olet A. J. aivan oikeassa. Turhauttaa vain tuo erään hirveä vimma hakemalla hakea näitä rölliviittauksia ja tunkea niitä joka aiheeseen. Mutta kai sairautta on ymmärrettävä, minkäpä sille voi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.6.2025, 11:41

    Tuli metsaan-palvelun käyttäjäkysely. Taidan kommentoida sinne että lajien huomiointia helpottaisi jos kukin metsänomistaja saisi kuviokohtaisesti suosituksen mitä lajeja pitää huomioida ja miten.

    Forest.fi sivustolla mainostetaan uutta raporttia joka kertoo metsien monimuotoisuustoimien historian.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.6.2025, 17:46

    Aleksi Lehikoinen, Aino Juslén. (2025). Hömötiaisen ja muiden lajien uhanalaisuusarvioinnista. Metsätieteen aikakauskirja artikkeli 25003.

    Riikka Otsamo, Lauri Männistö, Katri Himanen, Saija Huuskonen, Jari Miina, Minna Luoto, Raito Paananen. (2025). Metsänomistajien kokemuksia lehtikuusen, tervalepän ja tammen viljelystä. Metsätieteen aikakauskirja artikkeli 24024.

    Tapani Lahti. (2025). Häviääkö hömötiainen Suomesta? Metsätieteen aikakauskirja artikkeli 24023.

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi

    Kurki Kurki 5.6.2025, 19:14

    Tapani Lahti: Jos uhanalaisuusluokat ennustaisivat realistisesti häviämistodennäköisyyttä, pitäisi uhanalaisia lajeja ajan mittaan hävitä, sitä enemmän mitä uhanalaisemmasta luokasta on kyse. Näin ei Suomen linnuilla ole tapahtunut, vaan hävinneiden lajien määrä on vaihdellut epäsäännöllisesti luettelosta toiseen ja pikemminkin vähentynyt kuin kasvanut (taulukko 1).

    Taulukon 1 lajien uhanalaisuudet ovat pieni populaatio, toisenlainen ilmasto ja umpeenkasvaminen. Tyypillisiä lajeja, joidenka suurin uhka on Suomen luonto.  Peltosirkkua metsästetään Ranskassa. Presidentti Mitterandin tiedetään maininneen, että on pistellyt poskeensa peltosirkkuja. Kultsirkun hävittivät kiinalaiset metsästämällä.

    Aleksi Lehikoinen yrittää perustella, että hömötiainen häviää Suomesta ja nyt on tehtävä päästöksiä sen estämiseksi. Kannattaisi tehdä ensin se pesinnän onnistumisen tutkimus. Pesä lahokoivussa ei estä pesärosvo Käpytikan vierailuja, mutta pihapuiden pöntössä on peltivahvistus reiän ympärillä, joka estää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.6.2025, 23:06

    Ihan hyvä että on erilaisia mielipiteitä. Voisi tosiaan tutkia pesintää ja perustaa lisäksi koemetsiä joissa testailtaisiin eri elvytystoimia tiaisille. Tapion Monimetsä-hankkeen anti käyttöön myös.

    leku 6.6.2025, 09:59

    tuo käpytikkojen runsastuminen on kyllä tiedossa, ne ehdottomasti suurin pesinnän epäonnistumisen syy ainakin mun liikkumis alueella, tänä kautena nähnyt kaksi kertaa kun tikka ryöstää pökkelöstä pesän… jos halutaan onnistuneita pesintöjä tekopökkelöihin, pitää miettiä millaisia vaatimuksia esim hömötiaisilla on pesäreviireille; yleisesti aukoille ja harvennuksille jätettävät tekopökkelöt eivät kelpaa, ovat juuri liian avoimella paikalla käpytikoille.  ainakin osa tekopökkelöistä pitäisi jättää tiheiden kuusipuskien sisään, sellainen kelpaa kunhan hetken pehmenee.

    itse kokeilin tänä keväänä saada hömötiasta pönttöön pesimään ja tein 5 pöntön kokeilun erilaisilla pesäreviireillä, huvitti kun hömppää pidetään vanhojen kuusikoiden lajina; pesintään kelpasi vain tiheässä 13 vuotiaassa istutuskuusikossa ollut pönttö!, että se siitä vanhojen metsien lajista, kelpaa viimeisen päälle tehohoidettu metsäkin

    isaskar keturi 6.6.2025, 10:17

    Ei eläimet tyhmiä ole ja niiden elintavat muuttuvat ympäristön myötä. Kauriit, jänikset ja fasaanit asuttavat Uudellamaalla puutarhoja, kun siellä on ruokaa ja vähemmän ilveksiä sekä muita petoja. Nyt vaan pedotkin on tajunneet, että ruoka luuraa pihoilla ja tulevat perässä, kun ei ihmisestä asuinalueilla mitään vaaraa ole, ellei satu auton alle jäämään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.6.2025, 11:46

    lekun havainto pesinnästä on hieno. Tintti tarvitsee kuitenkin myös ruokaa, josta on talvella uupelo. Nuoressa metsässä ei ilmeisesti ole tarpeeksi jäkälää, johon voi kesäaikaan tehdä ruokakätköjä tai joissa talvehtii tintin ruuaksi kelpaavia ötököitä.

Esillä 10 vastausta, 9,771 - 9,780 (kaikkiaan 9,900)
1 2 3 … 977 978 979 … 988 989 990