Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 8 vastausta, 9,811 - 9,818 (kaikkiaan 9,818)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Nostokoukku

    Liikenne tappaa n. miljoona lintua vuodessa. Sen vaikutusta on oikein seurattu laskennoilla. Keskimäärin jokaista tiekilometriä kohti kuolee yli 40 lintua. Sähköjohdot ja poroaidat eivät ole sen lintuystävällisempiä. Hakkuut tappavat hyvin vähän lintuja näihin verrattuna. Siitä on noussut haloo, mutta onko kukaan ollut kieltämässä pesimäaikaista liikennettä, vaatinut pudottamaan sähköjohdot alas ja kääritään poroaidat rullalle pesimäaikana. Moton kaatamassa puussa saattaa olla pesä, joka tuhoutuu, emot selviävät yleensä hengissä. Kun liikenne, sähköjohto tai porpaita tappaa emon, väistämättä tuhoutuu myös sen pesä, munat tai poikaset. Linnuilla ei ole lastensuojelua huostaanottoineen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ilmeisesti keväällä vältetään jo rehevien maiden hakkuita ja toimitaan enemmän karuilla mailla. Hakkuita ei kuitenkaan voida pysäyttää pitkiksi ajoiksi enää alkukesällä: tukkipuu pitää saada tuoreena sahoille ja keväällä kelirikko painorajoituksineen estää kaukokuljetuksia pienemmillä sivuteillä. Lisäksi osa pikkulinnuista tekee kaksi pesuetta. Metsissä on aina jokin laji pesimässä noin puoli vuotta eli maaliskuusta syyskuuhun.

    Ei kai jokaisessa metsätalousjutussa tarvitse erikseen mainita kuluttajaa, kun kysyntä on se mikä se on. Kuluttaja voi muuttaa kulutuksensa rakennetta, mutta se ei ole puuntuottajan asia eikä päänsärky. Jos on valittu tuottaa metsäteollisuustuotteita meillä eikä jossain muualla, toiminnan tulee olla vastuullista meillä. Tuottajan ympäristövaikutus on tuottajan eikä kuluttajan. Jos meillä toimitaan hyvin huonosti, kuluttaja voi päättää valita jonkin toisen maan tuotteen.

    Rukopiikki

    Jokainen metsän sisällä asustellut tietää kuinka yleistä lintujen lentäminen ikkunoihin on. Jos suomessa on virallisesti yli 500 000 mökkiä ja kun niissä usein paljon rakennuksia ja kuinka paljon vielä vakituisia asuntoja ja rakennuksia niin ikkunoihin lentäneissä linnuissa puhuttaneen miljoonista myös.

    140ärrä

    Vapaana kulkevat kissat tappavat Suomessa miljoonia lintuja.

    https://www.apu.fi/artikkelit/kissat-tappavat-suomessa-144-000-lintua-kuukaudessa

    Jos kissoja ei pidettäisi vapaana muualla, kuin missä ovat ”töissä” (maatilat jne), säästettäisiin monen siivekkään henki. ”Yhtälö on vaikea, muttei ratkaisematon.”

    Nostokoukku

    Olenpa hieman Gla:n linjoilla kuluttajan roolista. Jos Helsingin cityvihreä vaatii metsien käytön huomattavaa vähentämistä, mutta haluaa ehdottomasti ostaa burgerinsa kertakäyttöisessä kartonkirasiassa ja pyyhkiä pyllynsä maailman puhtaimmaksi valkaistuun pehmopaperiin, kyllä hänellä on jonkinlainen vastuu osoittaa näille tuotteille korvaaja.

    Rukopiikki

    Linnuilla on siivet. Mikä vaikutus on Venäjän puolen metsillä. Siellähän nyt syntyy koko ajan suomen lähellekin valtavia uusia luonnonmetsiä kun laajat hakkuualat kehittyvät luontaisesti ilman hoitoa. Lahopuuta riittää. Meneekö kaikki suomen tintit sinne pesimään?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuluttajatuotteiden saatavuus ei ole ylitsepääsemätön ongelma. Hakkuiden vähentämisen negatiiviset talousvaikutukset kotimaassa ovat aivan varma seuraus, toisin kuin ulkomaille siirtyvien hakkuiden kestävyysvaikutukset, joiden ennustaminen on epävarmaa.

    HS ottaa vaikutuksiin kantaa harvinaisen rehellisesti pääkirjoituksessaan: ”Ilmastotavoitteet on pidettävä korkealla, mutta niiden taloudellisista ja poliittisista seurauksista pitää voida keskustella”. Päätöksenteko on tuskaista, kun kaikilla päätöksillä on sekä hyviä että huonoja vaikuksia.

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011350154.html

    Kommentoin:

    ”Meidän maankäyttösektori joutui pinteeseen turvemaiden päästöjen vuoksi. Niitä olisi hyvä saada alemmaksi sekä maa- että metsätaloudessa. Turvemaametsiä voidaan ennallistaa tai nostaa niissä veden pintaa. Turvemaapeltoja voidaan myös ennallistaa kosteikoiksi tai siirtyä niillä nurmiviljelyyn eli vaikka lihakarjan kasvatukseen.

    Luonnonvarakeskuksen tutkijat Raija Laiho ja Sini Niinistö kirjoittavat kasvihuonekaasujen raportoinnista 2.7.2025 otsikolla: Suometsien maaperäpäästöt – kuinka laskentaa ohjataan ja valvotaan?

    Metsien hakkuutasot oletettavasti pienenevät nyt, kun metsäteollisuuden suhdanne on kääntynyt heikommaksi. Maa- ja metsätalousministeriöltä on tullut metsien kasvua lisäävä toimenpidepaketti, jonka toimia toivottavasti saadaan toteutettua. Kts. ministeriön tiedote 4.7.2025 otsikolla: Metsien kasvua ja hiilinieluja vahvistetaan mittavalla toimenpidepaketilla.

    Päätöksenteko on aivan ymmärrettävästi tuskaista, kun kaikilla toimenpiteillä on sekä myönteisiä että kielteisiä seurauksia, jotka voivat vielä olla lyhyellä ja pitkällä aikavälillä erilaiset. Esimerkiksi hakkuiden vähentämisellä on heti aivan varmat negatiiviset talousvaikutukset. Lisäksi se vanhentaa pitkällä aikavälillä metsien ikärakennetta, vähentää kasvua ja lisää metsätuhoriskejä. Avohakkuita arvostellaan paljon, mutta niistä luopuminen ei ole ratkaisu, vaan metsätalouden kestävyyttä pitää tavoitella muilla keinoin.”

    Rukopiikki

    Miten suomessa oleva hakkuu on sen kestävämpi kuin muuallakaan. Tosin ruotsissa hakkuuaukot näkyy olevan nykyään niin suuria että liekkö kestävämpää kuin siellä.

Esillä 8 vastausta, 9,811 - 9,818 (kaikkiaan 9,818)