› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,821 - 9,830 (kaikkiaan 10,152)
1 2 3 … 982 983 984 … 1 014 1 015 1 016

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 16.7.2025, 10:46

    Kyllä, tuo tarkennus pitää muistaa: lajiryhmien sisällä on monenlaista taapertajaa. Myös sellaisia joiden harvinaisuuteen ihminen ei ole juurikaan vaikuttanut, ovat meillä satunnaisia vierailijoita, tai joista ei muista syistä tarvitse olla huolissaan. Eri luontotyyppien suojelun, käsittelyn ja ennallistamisen suunnitelmat on kuitenkin luultavasti laadittu sillä silmällä, että ihan lajitasolle ei tarvitse mennä, vaan toteutus auttaa suurta osaa tunnetuista lajeista ja lisäksi tilaltaan vielä tuntemattomia tai löytämättä jääneitä lajeja.

    Esimerkiksi hakkuiden ulkopuolelle jäävät vähätuottoiset puustoiset suot ovat varmaan eri ryhmä kuin puustoiset suot yleensä, eli rehevässä päässä on suojelussa puutteita. Palojen esiintymistä ihminen on estänyt, joten nyt tarvitaan ennallistamispolttoja.Tärkeät elinympäristöt, suojakaistat ja luonnonhoito auttavat osaltaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.7.2025, 12:41

    Tähän vielä jatkoksi pohdintaa hömötiaisesta.

    Tapani Lahti (2025) pohtii hömötiaisen tulevaisuutta Metsätieteen Aikakauskirjassa:

    ”Hömötiaisen alamäki on jatkunut jo pitkään. Väisänen ym. mainitsivat koko maan parimäärän vähentyneen 60 % ajanjaksolla 1940–50-luvulta 1980-luvulle. Neljännen lintuatlaksen kolmen ensimmäisen vuoden (2022–2024) aineiston vertailu kolmannen lintuatlaksen (2006–2010) tuloksiin osoittaa, että hömötiaisen levinneisyysalue ei ole merkittävästi muuttunut atlasten välillä. Eri puolilta maata löytyy siis edelleen hömötiaisen pesintään soveltuvaa elinympäristöä.

    Hodgson tutki vuonna 1986 väitöskirjassaan kasvilajien yleisyyttä ja harvinaisuutta Sheffieldin alueella Englannissa. Hän tiivisti tuloksensa yksinkertaiseen periaatteeseen: yleiset lajit kasvavat ympäristöissä, jotka ovat alueella yleisiä, ja harvinaiset lajit kasvavat ympäristöissä, jotka ovat alueella harvinaisia. Soveltamalla samaa periaatetta hömötiaisen runsauteen erilaisissa elinympäristöissä voimme todeta, että lajille hyvin sopivien ympäristöjen osuus on vähentynyt ja huonommin sopivien osuus kasvanut vuosikymmenten mittaan. Tuloksena on ollut populaatiokoon merkittävä lasku, joka näkyy lintulaskennoissa. Uusimman lintuatlaksen tulokset kuitenkin osoittavat, että hömötiaiselle löytyy edelleen soveliaita pesimäympäristöjä jokseenkin kaikkialta Suomesta.”

    Elikkä jos halutaan elvyttää lajeja, tulee lisätä niille sopivaa elinympäristöä ja parantaa olemassaolevan elinympäristön laatua. Elinympäristölaikkujen kytkeytyneisyys ja kattavuus tulee huomioida – erityisesti heikosti leviävillä lajeilla. Jos miettii vaikka metsäpeuraa, olisi eduksi, jos sen osapopulaatiot pystyisivät vaihtamaan geenejä ilman ihmisen tekemiä siirtoistutuksia. Suurpetokantojen vahvistuminen estää nyt tätä.

    Kurki Kurki 17.7.2025, 07:34

    Voihan tämän sanoa toisinkin.

    Uhanalaisia metsälajeja on Punaisen kirjan mukaan 833, joista 330 lajia (39,7%) elää kagasmesissä, joiden  voi katsoa olevan metsätalouden piirissä.

    Lehdot uh-lajeja 377 (45,3%) luen pois, sillä ovat pienialaisia, joille on hakkuuohjeet umpeenkasvun ehkäisemiseksi ja yleensä ne jätetään koskematta. Samoin loput 125 uh-lajia (15%) harjut paahderinteineen 100  ja paloalueet 25 yhteensä 125 uh-lajia ovat hakkuuohjeiden alaisia vielä niin, että ne pitää pitää avoimina tai valoisina ettei Suomen luonto niitä hävitä umpeenkasvamalla alueet.

    Puustoisista soista PK 2019/ taulukko 4 metsätalouden piirissä voisi katsoa olevan suotyypit rämeet, joissa 14 uh-lajia ja korvet 17 uh-lajia. Soilta yhteensä 31 uh-lajia.

    Linkki: https://kotiliesi.fi/ihmiset/luonto/suotyypit/

    Rannoilta PK2019/Taulukko 11 voisi lukea mukaan ”Järvien ja jokien rantametsät yhteensä” 10 uh-lajia, vaikka rannoille on suojakaistat ja hakkuurajoituksia.

    Yhteenvetona olisi, että kaikista PK2019 uh-lajeista 2667 olisi 330+31+10= 371 uh-lajia metsäatalouden piirissä, joille voi katsoa olevan vaikutuksia metsätaloudesta.

    Tarkemmin laskein kaikista uhanalaisista 2667 lajista metsätalouden ulkopuolelle jää n. 2300 lajia.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.7.2025, 08:08

    Voi sanoa monella tavalla kyllä. Myös niin että jos maan pinta-alasta on 75 prosenttia metsää ja lähes kaikki pinta-ala käsitellään jotenkin säännöllisesti, sillä on väliä miten.

    Hesarin toimittaja vierailee Sinivuoren luonnonpuiston lehdossa 17.7.

    Kurki Kurki 17.7.2025, 10:32

    Hodgson: Soveltamalla samaa periaatetta hömötiaisen runsauteen erilaisissa elinympäristöissä voimme todeta, että lajille hyvin sopivien ympäristöjen osuus on vähentynyt ja huonommin sopivien osuus kasvanut vuosikymmenten mittaan. 

    Entä jos ne hömötiaisen pesät tuhotaan vuodesta toiseen?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.7.2025, 12:17

    Totta kai kaikki kuolleisuutta lisäävät tekijät vaikuttavat. On esitetty hypoteesi (en tiedä onko sen puolesta tai vastaan havaintoja) että hömötiainen pärjää paremmin sille hyvissä elinympäristöissä kuin heikennetyissä talousmetsäympäristöissä. Raimo Virkkala mainitsi sähköpostiviestissään, että suojelualueet ovat parempia kuin talousmetsä. Sen sijaan varsinaista vanhaa metsää hömötiainen ilmeisesti ei kaipaa. Arvelenkin että talousmetsien laadun parantamisella sitä voidaan elvyttää.

    Monimuotoisuutta tämäkin: sienitauti pienentää mustikan satoa.

    https://yle.fi/a/74-20172542

    Perko 17.7.2025, 12:28

    Mitä arvelet A .J.   jos ihan laajemmin  olis  tuottavia metsiä ja parantaisi  samalla hömpän oloja!  Talousmetsänimitys monella tapaa on kärsinyt  enemmän kuin inflaation.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.7.2025, 12:41

    En kommentoi tuottavuuteen kun sitä on käsitelty jo toisaalla. Kytkeytyneisyyttä jk:lla saadaan lisää sopivissa kohteissa.

    Kertauksen vuoksi numeroita.

    Hakkuita tehdään vuosittain 0,6 – 0,8 miljoonan hehtaarin pinta-alalla, josta noin neljännes on päätehakkuita ja loput harvennushakkuita. Puuntuotannon käytössä olevasta pinta-alasta noin 20 milj. hehtaarista hakkuita olisi vuosittain korkeintaan noin 4:llä prosentilla (0,8/20). Vaikka hakkuupinta-alat ovat nykyään suuria, valtaosa pinta-alasta on siis aina lintujen pesintäaikaankin häiriöistä vapaana. Vaikka metsistä hakataan vuosittain pieni osuus, hakkuiden vaikutus on pysyvä ja pinta-alat kumuloituvat vuosien mittaan suuriksi pinta-aloiksi, joten sillä on merkitystä mitä metsään jää.

    Gla Gla 17.7.2025, 13:19

    Tuli sellainen olo sieniretkellä, että konkurssiin ollaan menossa. Yhdellä palstalla oli tehty poimintahakkuu eli hyvä metsä pilattu. Viereinen palsta on suojelualue. Aiemmin siellä on tehty kuusten tyvelle ympärileikkaus eli tapettu nuo pystyyn. Kuollutta puuta oli muutenkin tuulenkaatoina. Nyt oli tiheämpiä kuusikoita raivattu harvemmaksi.

    Sen huomasin, että poimintahakkuussa ei tarvitse välittää ajourien leveydestä. Tuloksenahan on vain ”tilaa taimettumiselle”.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.7.2025, 10:19

    Mari Pantzar ja Janne Kotiaho haluavat luonnonarvomarkkinat pakollisiksi.

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011361105.html

    Tässä on takana hyvä tarkoitus ja ajatus, että luontoa eniten haittaava toiminta kävisi heikommin kannattavaksi. Toteutustapa on kuitenkin hyvin kankea ja byrokraattinen, kun tarvitaan viranomaisen varmennus että kompensaatio vastaa aiheutettua haittaa. Kaikkea luontohaittaa ei pakollisella sääntelyllä pystytä kuitenkaan poistamaan.

    On ehkä parempi asettaa lakiteitse minimitaso. Sen yli menevät pyrkimykset rahoitetaan toisaalta vapaaehtoisen sääntelyn ja luonnonarvomarkkinan toimin ja toisaalta verovaroista. Hyödymme lopulta luonnonvarojen käytöstä kaikki, joten haittojen poistamisenkin voidaan ajatella olevan yhteistä.

Esillä 10 vastausta, 9,821 - 9,830 (kaikkiaan 10,152)
1 2 3 … 982 983 984 … 1 014 1 015 1 016