› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 2 vastausta, 9,821 - 9,822 (kaikkiaan 9,822)
1 2 3 … 981 982 983

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 16.7.2025, 10:46

    Kyllä, tuo tarkennus pitää muistaa: lajiryhmien sisällä on monenlaista taapertajaa. Myös sellaisia joiden harvinaisuuteen ihminen ei ole juurikaan vaikuttanut, ovat meillä satunnaisia vierailijoita, tai joista ei muista syistä tarvitse olla huolissaan. Eri luontotyyppien suojelun, käsittelyn ja ennallistamisen suunnitelmat on kuitenkin luultavasti laadittu sillä silmällä, että ihan lajitasolle ei tarvitse mennä, vaan toteutus auttaa suurta osaa tunnetuista lajeista ja lisäksi tilaltaan vielä tuntemattomia tai löytämättä jääneitä lajeja.

    Esimerkiksi hakkuiden ulkopuolelle jäävät vähätuottoiset puustoiset suot ovat varmaan eri ryhmä kuin puustoiset suot yleensä, eli rehevässä päässä on suojelussa puutteita. Palojen esiintymistä ihminen on estänyt, joten nyt tarvitaan ennallistamispolttoja.Tärkeät elinympäristöt, suojakaistat ja luonnonhoito auttavat osaltaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.7.2025, 12:41

    Tähän vielä jatkoksi pohdintaa hömötiaisesta.

    Tapani Lahti (2025) pohtii hömötiaisen tulevaisuutta Metsätieteen Aikakauskirjassa:

    ”Hömötiaisen alamäki on jatkunut jo pitkään. Väisänen ym. mainitsivat koko maan parimäärän vähentyneen 60 % ajanjaksolla 1940–50-luvulta 1980-luvulle. Neljännen lintuatlaksen kolmen ensimmäisen vuoden (2022–2024) aineiston vertailu kolmannen lintuatlaksen (2006–2010) tuloksiin osoittaa, että hömötiaisen levinneisyysalue ei ole merkittävästi muuttunut atlasten välillä. Eri puolilta maata löytyy siis edelleen hömötiaisen pesintään soveltuvaa elinympäristöä.

    Hodgson tutki vuonna 1986 väitöskirjassaan kasvilajien yleisyyttä ja harvinaisuutta Sheffieldin alueella Englannissa. Hän tiivisti tuloksensa yksinkertaiseen periaatteeseen: yleiset lajit kasvavat ympäristöissä, jotka ovat alueella yleisiä, ja harvinaiset lajit kasvavat ympäristöissä, jotka ovat alueella harvinaisia. Soveltamalla samaa periaatetta hömötiaisen runsauteen erilaisissa elinympäristöissä voimme todeta, että lajille hyvin sopivien ympäristöjen osuus on vähentynyt ja huonommin sopivien osuus kasvanut vuosikymmenten mittaan. Tuloksena on ollut populaatiokoon merkittävä lasku, joka näkyy lintulaskennoissa. Uusimman lintuatlaksen tulokset kuitenkin osoittavat, että hömötiaiselle löytyy edelleen soveliaita pesimäympäristöjä jokseenkin kaikkialta Suomesta.”

    Elikkä jos halutaan elvyttää lajeja, tulee lisätä niille sopivaa elinympäristöä ja parantaa olemassaolevan elinympäristön laatua. Elinympäristölaikkujen kytkeytyneisyys ja kattavuus tulee huomioida – erityisesti heikosti leviävillä lajeilla. Jos miettii vaikka metsäpeuraa, olisi eduksi, jos sen osapopulaatiot pystyisivät vaihtamaan geenejä ilman ihmisen tekemiä siirtoistutuksia. Suurpetokantojen vahvistuminen estää nyt tätä.

Esillä 2 vastausta, 9,821 - 9,822 (kaikkiaan 9,822)
1 2 3 … 981 982 983