› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,831 - 9,840 (kaikkiaan 10,152)
1 2 3 … 983 984 985 … 1 014 1 015 1 016

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • käpysonni käpysonni 21.7.2025, 10:57

    Aukkohakkuun tekijähän jo hyvittää aiheuttamansa luonnonhaitan laittamalla alulle uuden metsän, omalla kustannuksellaan. Sen sijaan esim. tuuli- ja aurinkovoimaloiden perustaminen aiheuttaa jo pysyvän, pitkäaikaisen luonnonhaitan.

    Heidän jos kenenkään pitäisi se kompensaatio suorittaa, sama koskee tietysti rakennuksia, teitä  ja muuta infraa, jos niiden tieltä pitää luontoa hävittää.

    Nostokoukku 21.7.2025, 10:57

    Tulipa kompensaatioista mieleen se tv-ohjelma, joka esitteli lentoyhtiön kompensaatiokauppaa. Veivät Intiaan muutaman muovisaavin ”biokaasulaitoksiksi” jotta intialaiset voisivat puunpolton sijaan keitellä riisinsä biokaasulla. Hyvin hoikat naiset velloivat käsin saavissa lehmänsontaa jotta saisivat kaasua. Ei näyttänyt kovin tehokkaalla.

    Perko 21.7.2025, 11:29

    Miksi itsetehdyistä haitoista jonkun  pitäisi korvata jos sitä meinaat?   Metkat on sitä myös ja  maisemahaittoja  ym on vaikea arvioida.

    Rukopiikki 21.7.2025, 16:10

    Tintit on menny venäjälle missä on valtavat määrät pesäpuita hehtaarilla. Suurille hakkuille kasvaneet lehtipuut lahoaa pystyyn. Venäjän metsätalous on suomea ekologisempaa kun on paljon pinta-alaa niin voi antaa mentsien kehittyä luonnollisesti.

    Kurki Kurki 21.7.2025, 21:30

    Venäjän metsätalous on suomea ekologisempaa kun on paljon pinta-alaa niin voi antaa mentsien kehittyä luonnollisesti.

    Kertooko Rukopiikki miten ja missä muodossa ekologisempaa? Silloinko, kun noiden koivikoiden metsät hakattiin ja jätettiin uudistamatta?

    Pitäiskö Suomessa metsät vain hakata aukoksi ja jättää silleen?

    Kurki Kurki 21.7.2025, 22:32

    https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011361105.html

    Laitoin tämän postauksen keskusteluun. Taisi olla liikaa kun ei julkaista. Yritetään huomenna uudelleen.

    Lainaus kirjoituksesta: ”Luontopaneelin analyysi Suomen luonnon tulevaisuudesta on osoittanut, että ilman luontohaittojen hillitsemistä merkittävätkään lisäpanostukset eivät riitä kääntämään Suomen luonnon tilaa elpyväksi.”

    Seppo Vuokon arvio Luontopaneelin luontokatoraporttista löytyy netistä haulla:
    ”Kommentti: Luontopaneelin luontokatoraportti on roskaa”

    Lainaus Seppo Vuokko: ”Valitettavasti mikään Luontopaneelin väitteistä ei ole tutkimuksin oikeaksi osoitettu, ei 30 prosentin suojelutavoite, ei luonnontilaisten tai vanhojen metsien erityisen suuri monimuotoisuusarvo eikä edes luontokato. Mietintö antaa käsityksen, että ilman lisätoimia metsien luonnontila aina vain huononisi ja kaavion sivulla 8 mukaan johtaisi suorastaan metsien häviämiseen. Olen koko ikäni kulkenut metsissä, enimmäkseen talousmetsissä mutta myös ”koskemattomissa” metsissä, enkä ole nähnyt mitään merkkejä siitä, että metsät olisivat jollakin lailla heikentyneitä ekosysteemejä. Useimmille eliöille on aivan sama, onko metsä syntynyt hakkuun, myrskyn tai palon seurauksena.

    Keskustelussa sekä vanha metsä että luonnontilainen metsä ovat saaneet arvoaan suuremman myyttisen merkityksen. En tiedä ainuttakaan tutkimusta, jossa vanha metsä olisi koko metsälajistoa koskevin vertailuin osoitettu muita metsiä monipuolisemmaksi. Vanhan metsän arvoja korostavat tutkimukset koskevat suppeita lajiryhmiä kuten kääpiä tai lahopuun hyönteisiä, mutta eivät esimerkiksi koko kasvilajistoa, perhosia, pölyttäjähyönteisiä tai linnustoa.”

    Suomen metsäluonto ei kaipaa mitään ohjeita Luontopaneelilta eikä varsinkaan mitään luontoarvokauppaa, sillä Lontoon Luonnontieteellinen Museo on arvioinut Suomen luonnon monimuotoisuuden maailman parhaaksi arvolla 96%. Tanskalla se oli 44%.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.7.2025, 11:25

    HS kirjoittaa että saimaannorppa sai erillisen lajin statuksen: Saimaannorppa tunnustettiin omaksi eläinlajikseen.

    Laji on hiukan epämääräinen käsite. Alalajien lisäksi lajitkin voivat risteytyä keskenään ja määritelmän mukaan risteymä ei ole lisääntymiskykyinen. Voisi olettaa että jos vaikka Laatokan norppa ja Saimaan norppa risteytyisivät, jälkeläiset voisivat olla lisääntymiskykyisiä. Ihan varma tästä ei voi olla, koska nämä kaksi norppaa eivät ole läheistä sukua toisilleen.

    http://www.uef.fi/fi/artikkeli/saimaannorpan-alkupera-yha-myyttisempi-uudet-tutkimustulokset-yllattivat-tutkijat

    HS: ”Saimaannorppien määrä on suojelun hitaasti kasvanut, mutta koko kanta on yhä vain noin 500 yksilöä. Tämä tekee lajista haavoittuvan esimerkiksi lisääntymisolojen muutoksille ja ihmisen aiheuttamalle kuolleisuudelle kuten verkkoihin tukehtumiselle.

    Suhteessa Saimaan kokoon ja rikkonaiseen maantieteeseen norppia on tiedotteen mukaan yhä liian harvassa, jotta eri järvialtaiden välillä tapahtuisi riittävästi yksilöiden vaihtoa. Tämä voi johtaa geneettisen monimuotoisuuden kaventumiseen ja sukusiitoksesta johtuviin ongelmiin erityisesti pienemmissä osapopulaatioissa.”

    Koira ja susi saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, koirasusia. Niistä on riesaa erityisesti kaakon kulmalla, eli oletettavasti niitä on Venäjän puolella enemmän kuin meillä. HS: Koirasusiksi epäillyt pedot raatelivat Juuso Joonan kesälampaat jo toista kertaa.

    *

    Norppapopulaatiossa osa on vanhoja poikia viiksekkäitä. Samaan tapaan meidän toisella erityisvastuulajilla metsäpeuralla yritetään ylläpitää geenien vaihtoa Venäjän puolen populaation kanssa ja Suomen populaatioilla keskenään.

    Periaate soveltuu myös kasvien ja muiden eliöryhmien suojeluun. Vaikka vanhaa ja luonnontilaista metsää hiukan mystifioidaan, on niitäkin Etelä-Suomessa hyvä jonkin verran olla tiukasti suojeltuina. Kun yksittäisistä lajeista ei ole kattavaa tietoa, päästään helpommalla kun suojellaan ja ennallistetaan niiden elinympäristöjä eli luontotyyppejä verkostoina. Talousmetsien luonnonhoito täydentää osaltaan.

     

    Kurki Kurki 22.7.2025, 11:44

    Vaikka vanhaa ja luonnontilaista metsää hiukan mystifioidaan, on niitäkin Etelä-Suomessa hyvä jonkin verran olla tiukasti suojeltuina.

    Onhan Etelä-Suomessa luonnon ja kansallispuistoja ja lisäksi muita suojelualueita.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kansallispuistoista

    https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi-hyvin/mykistavan-hienoa-etela-suomen-kansallispuistoissa-helppo-samoilla-6-mahtavaa

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.7.2025, 11:46

    On kansallispuistoja, mutta ei riittävästi eikä riittävän laajoina, niin väitetään. Nämä voivat jäädä erillisiksi saarekkeiksi huonosti leviäville lajeille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.7.2025, 17:08

    Haarahaukka oli varmaan jo esillä täällä, mutta laitetaan vielä varalta. Jos pesän sijainti olisi ollut tietokannassa, metsänkäyttöilmoitus olisi hälyttänyt ja hakkuu voitu suorittaa hallitusti.

    https://yle.fi/a/74-20173973

Esillä 10 vastausta, 9,831 - 9,840 (kaikkiaan 10,152)
1 2 3 … 983 984 985 … 1 014 1 015 1 016