Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Sain kirjastosta käsiini Juha Kauppisen kirjan ”Kertomus maasta. Ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luontokatoon.” Pitänee ostaa omaan käsikirjastoonkin. Sisältää suuren lähdeluettelon.

Luvussa ”Suomalainen paradoksi” käsitellään metsää. Huomioita.

– Jyväskylän yliopiston professori Mikko Mönkkösen mukaan luonnontilaisessa metsässä olisi meillä yli kaksi kertaa enemmän puuta kuin mitä meillä on nyt.

– Huonompaan suuntaan on kehittynyt sellaisten lajien tilanne, jotka kärsivät luonnonmetsien, suurten puiden tai lahopuun vähenemisestä.

– Hömötiaisesta s. 84 -85. Kerrotaan yhtenä syynä vanhojen metsien väheneminen, vaikka hömötiainen ei ole oikea vanhan metsän spesialisti. Avohakkuut on uskottava syy: ne eivät ole hyvä elinympäristö ja niillä kestää aikansa muuttua hyväksi ympäristöksi, eli niiden vaikutus kumuloituu. Lisäksi mainitaan vanhojen isojen ruokapuiden väheneminen ja lehtipuupökkelöiden väheneminen.

– Mönkkönen selittää lajikadon: lajit ovat sopeutuneet metsään jota meillä ei ole ollut pitkään aikaan. Pohjoisen havumetsän ekosysteemin iäksi mainitaan miljoonia vuosia, joskin meillä metsän ikä on alle 10000 vuotta. Ekosysteemi on siis meillä jo luonnostaan huomattavasti yksinkertaisempi kuin vanhemmat pitkän aikaa kehittyneet ekosysteemit eteläisemmillä leveysasteilla ovat. Tämä voisi puoltaa ajattelutapaa, että meidän ei tulisi yksinkertaistaa sitä enempää kuin on turvallista varovaisuusperiaatteen mukaan. Kun vain tietäisimme tarkalleen missä ei-turvallinen raja kulkee.

– Tämäkin näkökohta on monesti toistettu: suomalainen nykymetsä on paljon tasalaatuisempi kuin luonnonmetsä. Puiden ikä-, koko- ja lajivalikoima on suppea. Lahopuuta on nykyään jo enemmän, mutta erilaista lahopuuta ei välttämättä ole tarjolla jatkumona ja lahopuulajien sukkessio ei onnistu.

Kauppinen tylyttää:

”Ihmisen tapa elää suhteessa metsään on perusteltu ihmisen näkökulmasta mutta ei minkään muun elämänmuodon.”

”Biologisessa mielessä suomalaisten metsien loisto on mennyttä. Metsissä on paljon puuta kaikkein heikoimpiin aikoihin verrattuna, ja suomalainen metsänhoito koetaan Suomessa maailman parhaaksi, mutta metsäluonto riutuu, ja metsät vaikuttavat sisältävän vähemmän hiiltä kuin joitain satoja vuosia sitten.”

Luettavaa:

Salminen, O. 2023. Luonnonhoidon ja lisäsuojelun vaikutukset metsien monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin ja puuntuotannon mahdollisuuksiin. Metsätieteen Aikakauskirja.

Lehikoinen, A. ym. 2024. Population collapse of a common forest passerine in northern Europe as a consequence of habitat loss and decreased adult survival.  Forest Ecology and Management 572.

Ei, vaan koputetaan päätä niin kauan että siihen tulee säröjä: niistä valo pääsee sisään. Tapahtuuko valaistuminen, ei välttämättä. Oppimisvajetta on muillakin kuin metsänomistajilla. Muun muassa keskustelu jatkuvasta kasvatuksesta Hesarissa osoittaa tämän. En ole itse tässä sen paremmassa asemassa, vaan yleishenkilö, joka tietää monesta vähän mutta ei mistään hyvin paljon.

”Aukkohakkuu on sama kuin metsäpalo!”

Tämä ei muuten ole tällä palstalla keksitty asia vaan sen toi julki FSC:n pääjohtaja Kim Carstensen.

Olisimme mehtäukko köyhiä mutta autuaita?

En  mä oikein luota tohon tekoälyyn. Kyllä ihmisviisaus sen voittaa, ainakin vielä. Tekoälyn runsas käyttö vaan tyhmentää ihmiskuntaa.