Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,851 - 9,860 (kaikkiaan 10,152)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Visakallo Visakallo

    Mihin nämä nykyajan tutkijat oikein unohtavat kaskeamisen? Sehän oli Suomessa ja koko Euroopassa ja muuallakin maailmassa tuhansia vuosia yleisin viljelymenetelmä, joka jatkui aina 1800-luvun lopulle asti. Minunkin kotitaloni metsistä yli puolet ovat entisiä kaskimaita. Aukon teko metsään on ihmiskunnan vanhimpia keksintöjä.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaskiviljely

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Joo ei näistä ihan varmuutta synny. Inventointien mukaan hömötiaisen alamäki alkoi jo viime vuosisadan alkupuolella. Vaikka kaskiviljely oli todella yleistä Etelä-Suomessa, VMI-tulosten mukaan vanhaa metsää oli vielä ensimmäisten inventointien aikaan etelässä jäljellä selvästi nykytilaa enemmän.

    Kurki Kurki

    https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species&species=MX.34535&year=2023

    Talvikanta 1956 oli 10-kertaaa suurempi kuin nyt. Täällä maisemanäkymä avosoiden vuoksi oli lähellä tundraa. Kaikki yksityisten metsät oli jo hakattu 1930-luvulla jokiuittoihin. Metsähallitus aloitti sotien jälkeen 1946 suuret sotkorvaushakkuut ja kaikki metsät oli hakattu 1960 loppuun mennessä. Nyt metsää on joka paikka täynnä vanhojakin 80..100 v ja suuria puita.

    Petkeles Petkeles

    Ykkösrivin historiantutkijat ilmoittautuvat toisensa perään. Aikaisemmin oli suvereenia osaamista ekologiassa ja hydrologiassa.

    Tutkimustulokset voi vaatimattomasti kertoa, että ennen oli ”yli puolet” tai ”kaikki” metsät hakattu ja nyt on metsää ”joka paikka” täynnä.

    Kurki Kurki

    Eikö se Petkeleskelesleskin mielestä ole Hömötiasen kannalta hyvä asia, että metsää on joka paikka täynnä kuten täällä on.

    Visakallo Visakallo

    Petkeles varmasti tietää, kuinka suurelta alalta Suomessa puuttuu metsä? Puhutaan siis vain varsinaisista metsämaista, joihin ei kuulu pohjoisen puuttomat alueet, vesistöt, pellot, avosuot, rakennetut alueet, tiet, rautatiet, eikä sähkölinjat.

    mehtäukko

    ”…kaskeamisen? Sehän oli Suomessa ja koko Euroopassa ja muuallakin maailmassa tuhansia vuosia yleisin viljelymenetelmä..”

    Ei kai sentään tämän päivä Amatzonin tuhoamisoperaatiota? Köyhyys ja lannoitteiden (järjen) puutehan tuolla johtavat ryöstöviljelyyn.

    Visakallo Visakallo

    Tarkoitin siis sitä, että aukkojen teko metsiin ei ole mikään uusi keksintö. Voidaan sanoakin, että hyvin merkittävä osa Suomen nykyisistä metsistä on kaski-aukkojen viljelyn jälkeen niihin syntyneitä metsiä, toki niin, että nekin alkavat olla vähintään kerran sen jälkeenkin uudistettuja.

    Perko

    A.Jalkanen  A. Jalkanen  ” Inventointien mukaan hömötiaisen alamäki alkoi jo viime vuosisadan alkupuolella.”  Silloin 70 vuotta sitten  metsässä oli koivikoita, leppää monenlaista puskaa ,  pajatso, varmahavainto  pajua joissa  syksyisin  näin suuret parvet hömötiaisia ja  muita pikkulintuja.   -50 luvulla oli  ”metsämarssit” ja  kampanjat  joissa vesureilla hävitettiin pensaat puskat ja katajat.  Myöhemmin hävitettiin  lehtipuumetsät suurimman käskijän määräyksestä ( lahjoitettiin E G sellukattilaan kuorittuna).  Siihen katotosi näkemäni vakoselkätikkojen populaatio vahoine koivuineen.   Viimeksi  näin   viiden hömötiaisen   parven lintulaudalla kuusivutta sitten.  Olisiko   metsänhoito ohjeistus tehnyt vesurinkäyttäjät ja raivaussahanajajat  ympäristö rikollisiksi  ja mo  heidän rikoskumppaniksi.

    suorittava porras suorittava porras

    Joopa joo… Minä näin aikanaan runsaasti hömötiaisia ja pikkulintuja pellon reunojen pajupuskissa ja ojanvarsitiheiköissä. Tuli salaojat ja peltojen reunojen aktiivisemmat hoitotoimet. Niiden seurauksena hävisivät pikkulinnutkin. Hömötintin osa on muutenkin kova ärhäkämpien talitiaisen ja sinitiaisen vallatessa alaa. Tästä kiitos runsaalle talviruokinnalle . Hömötintillä ei niihin kekkereihin ole asiaa ,kun paikalle ilmestyy talitiainen. Vahvempi voittaa evoluutiossa. Siihen osaan on hömötintinkin tyytyminen.

Esillä 10 vastausta, 9,851 - 9,860 (kaikkiaan 10,152)