› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,861 - 9,870 (kaikkiaan 10,152)
1 2 3 … 986 987 988 … 1 014 1 015 1 016

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 27.7.2025, 10:04

    s porras , noin  on käynyt sitä Ely- keskuksen  virkaa uhkuvat tarkastajat kiertää tuhoa lisäämässä.  Heillä käsitys oli nyrjähtänyt luonnonmonimuotoisuuden ja biodiversiteetin toteutuksesta.  Kokemusta on.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.7.2025, 10:29

    Se on totta että Etelä-Suomessa ei ollut enää suuria pinta-aloja todella vanhaa metsää sata vuotta sitten, ehkä 3-5 prosenttia pinta-alasta. Erirakenteisen metsän ikä on tosin vaikea inventoinnissa tarkasti määritellä. 1950 jälkeen 60-vuotiaiden varttuneiden metsien pinta-alaosuus on edelleen pienentynyt ja sitä nuorempien kasvanut kahteen kolmasosaan noin 50 prosentista (forest.fi tilastot).

    Kaskeaminen hiipui 1800-luvun loppuun mennessä. Metsiin oli jäänyt puuta hakattavaksi koska väestöä oli vähän ja tiestö puutteellinen. Koskematonta metsää oli jäljellä tervan tuotantoon ja sahapuuksi. Kts. Suomen metsien käytön historiasta kirja ”Metsät lähti ylenemähän”.

    Huom. jo ennen harsintajulkilausumaa oli annettu ohjeita harsinnan välttämisestä.

    ”Suomen itsenäistyttyä valtion metsistä vastaavan metsähallituksen uusi johtaja A. K. Cajander totesi virkaan astuessaan, että itsenäisenä maana Suomi tarvitsi entistä enemmän tuloja, ja näitä oli hankittava valtionmetsistä. Metsätulot olivat kasvatettavissa lisäämällä hakkuita ja soiden ojitusta sekä tehostamalla metsänhoitoa.

    Kauaskantoisin seuraus oli hänen Arvid Borgin kanssa laatimallaan metsänhoidon ohjekirjeellä, jolla valtion metsissä aikaisemmin harjoitettu harsintahakkuu korvattiin kuviokohtaisilla uudistushakkuilla. Tästä runsaan 40 sivun ohjeesta muodostui 40 vuoden ajaksi sekä valtion että yksityismetsien hoidon peruskirja.”

    …

    ”Syvällisin oli muutos asenteissa koivua kohtaan, jota vielä 1950-luvulla pidettiin rikkaruohona, metsien valkoisena valheena.”

    http://www.agricolaverkko.fi/tietosanomat/kaskisavuista-biotalouteen-mita-historia-opettaa-metsien-kaytosta/

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.7.2025, 18:00

    Palaan vielä Juha Kauppisen järkälemäiseen (yli 450 sivua) Kertomus maasta -kirjaan.

    Sellainen mielenkiintoinen havainto että monimuotoisempi metsä on parempi hiilivarasto, erityisesti maaperän osalta. Tätä on tutkittu Kanadan metsissä julkaisussa Chen, X. ym. 2023. Tree diversity increases decadal forest soil carbon and nitrogen accrual. Nature 618: 94-101.

    Monimuotoisuuden väheneminen vähentää hiilen sitoutumista ekosysteemeihin. Ekosysteemien yksipuolistumisen vaikutuksen mahdollinen suuruusluokka voi olla että ilmakehään jää sen seurauksena jopa 100 Gt enemmän hiiltä. Weiskopf, S. R. 2024. Biodiversity loss reduces global terrestrial carbon storage. Nature Communications 15: 4354.

    Johtopäätös: kun suojelemme monimuotoisia ekosysteemejä, pidämme hiiltä varastossa ja hillitsemme ilmastonmuutosta.

    Merkittävä vaikutus saataisiin myös siirtymisellä kasvissyöntiin. Kasvillisuuden laaja palauttaminen ja maatalousmaista vapautuneen hiilen sitominen takaisin niihin hillitsisi lämpenemistä. Toisaalta nurmi ja laidunkin voi olla kohtalainen hiilivarasto, jos sitä viljellään uudistavalla tavalla ml. laiduntavaa karjaa hyödyntäen, kuten esimerkiksi Qvidjan kartanon hiiliviljelyhankkeessa tehdään.

    Kurki Kurki 29.7.2025, 20:07

    Sellainen mielenkiintoinen havainto että monimuotoisempi metsä on parempi hiilivarasto, erityisesti maaperän osalta.

    Hyvä. hyvä. Suomen metsäthän ovat maailman monimuotoisimmat (96%) suhteutettuna siihen miten nyt poikkeavat luonnontilaisista ja varmasti sitten sitovat maaperään 1..1,5 lisävaraston maanpäälliseen hiilensidontaan nähden/ Pukkala/Ilvesniemi.

    Nostokoukku 29.7.2025, 20:31

    Kyllä. Suomen viljellyt puunkasvatusalueet ovat kasvaneet alkuperältään vaihtelevista kasvihuonetaimista, ne taas siemenviljelyksillä jalostetuista siemenistä. Monimuotoisuus on viety äärimmilleen etenkin Etelä-Suomessa, missä viljeltyjä puunkasvatusalueita on 97% ja metsiä 3%.

    Makarov 29.7.2025, 20:55

    Parina päivänä kierrelly tiluksia ja lähinnä taimikoita kierrellyt niin tänäänkin kävin 10ha mänty kuviolla jolla oli ikää 13 vuotta. Kattelin että n.5 vuoden päästä olisi optimi harventaa mutta voisi harventaa jo 3 vuoden päästä niin kasvu pysyisi varmasti kiivaimpana. Siihen apulanta harvennuksen jälkeen niin olisi semmoinen intensiivisen kasvatuksen kohde. Rajan takana naapurilla on luontainen hieskoivikko  joku mänty ja kuusi törröttää seassa. Ikää on varmaan about 30 vuotta, ei vielä harvennettua. Hyppään aina rajan yli jos kaipaan monimuotoisuutta mutta paremmin viihdyn kieltämättä siellä omalla, puhtaassa männikössä.

    Visakallo Visakallo 30.7.2025, 05:58

    Aivan samantapaisia havaintoja ja kokemuksia ensiharvennusten ajankohdista on kuin Makarovilla. Jalostettu siemen/taimiaines hyvin muokatulla ja oikealla maapohjalla kasvaa nykyisin sellaista tahtia, ettei ensiharvennuksen kanssa ole mitään järkeä aikailla. Siinä kuitenkin ratkaistaan koko kuvion tuleva kasvuvauhti ja kehitys. Ei ole kovinkaan mielekästä tunkea monimuotoisuutta väkisin joka kuviolle, vaan pitää valikoida ne kohteet, mihin se parhaiten soveltuu, sillä niinhän luonto itsekin aina tekee.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.7.2025, 08:20

    Istutustiheyksiä voisi varmaan hiukan alentaa kuusella ja koivulla. Ei paljon järkeä istuttaa taimia kymmenen vuoden kasvun ajaksi – varsinkin jos tarvittava aputiheys on saatavissa luonnontaimistakin muokatussa aukossa.

    Husq165R 30.7.2025, 08:45

    Istutustiheys on monimuotoisuuden kannalta oleellisimpia huomioitavia, jo suunnittelussa. Ja totta, muokattu aukko lienee monimuotoisempi kuin muokkaamaton! Siinä on ne muokkaukset lisänä, ei ole niin yksipuolista!

    mehtäukko 30.7.2025, 09:14

    Kerrankin husvarmalla asiaa.

Esillä 10 vastausta, 9,861 - 9,870 (kaikkiaan 10,152)
1 2 3 … 986 987 988 … 1 014 1 015 1 016