› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 3 vastausta, 9,861 - 9,863 (kaikkiaan 9,863)
1 2 3 … 985 986 987

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras suorittava porras 27.7.2025, 08:47

    Joopa joo… Minä näin aikanaan runsaasti hömötiaisia ja pikkulintuja pellon reunojen pajupuskissa ja ojanvarsitiheiköissä. Tuli salaojat ja peltojen reunojen aktiivisemmat hoitotoimet. Niiden seurauksena hävisivät pikkulinnutkin. Hömötintin osa on muutenkin kova ärhäkämpien talitiaisen ja sinitiaisen vallatessa alaa. Tästä kiitos runsaalle talviruokinnalle . Hömötintillä ei niihin kekkereihin ole asiaa ,kun paikalle ilmestyy talitiainen. Vahvempi voittaa evoluutiossa. Siihen osaan on hömötintinkin tyytyminen.

    Perko 27.7.2025, 10:04

    s porras , noin  on käynyt sitä Ely- keskuksen  virkaa uhkuvat tarkastajat kiertää tuhoa lisäämässä.  Heillä käsitys oli nyrjähtänyt luonnonmonimuotoisuuden ja biodiversiteetin toteutuksesta.  Kokemusta on.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.7.2025, 10:29

    Se on totta että Etelä-Suomessa ei ollut enää suuria pinta-aloja todella vanhaa metsää sata vuotta sitten, ehkä 3-5 prosenttia pinta-alasta. Erirakenteisen metsän ikä on tosin vaikea inventoinnissa tarkasti määritellä. 1950 jälkeen 60-vuotiaiden varttuneiden metsien pinta-alaosuus on edelleen pienentynyt ja sitä nuorempien kasvanut kahteen kolmasosaan noin 50 prosentista (forest.fi tilastot).

    Kaskeaminen hiipui 1800-luvun loppuun mennessä. Metsiin oli jäänyt puuta hakattavaksi koska väestöä oli vähän ja tiestö puutteellinen. Koskematonta metsää oli jäljellä tervan tuotantoon ja sahapuuksi. Kts. Suomen metsien käytön historiasta kirja ”Metsät lähti ylenemähän”.

    Huom. jo ennen harsintajulkilausumaa oli annettu ohjeita harsinnan välttämisestä.

    ”Suomen itsenäistyttyä valtion metsistä vastaavan metsähallituksen uusi johtaja A. K. Cajander totesi virkaan astuessaan, että itsenäisenä maana Suomi tarvitsi entistä enemmän tuloja, ja näitä oli hankittava valtionmetsistä. Metsätulot olivat kasvatettavissa lisäämällä hakkuita ja soiden ojitusta sekä tehostamalla metsänhoitoa.

    Kauaskantoisin seuraus oli hänen Arvid Borgin kanssa laatimallaan metsänhoidon ohjekirjeellä, jolla valtion metsissä aikaisemmin harjoitettu harsintahakkuu korvattiin kuviokohtaisilla uudistushakkuilla. Tästä runsaan 40 sivun ohjeesta muodostui 40 vuoden ajaksi sekä valtion että yksityismetsien hoidon peruskirja.”

    …

    ”Syvällisin oli muutos asenteissa koivua kohtaan, jota vielä 1950-luvulla pidettiin rikkaruohona, metsien valkoisena valheena.”

    http://www.agricolaverkko.fi/tietosanomat/kaskisavuista-biotalouteen-mita-historia-opettaa-metsien-kaytosta/

     

Esillä 3 vastausta, 9,861 - 9,863 (kaikkiaan 9,863)
1 2 3 … 985 986 987