› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,871 - 9,880 (kaikkiaan 10,152)
1 2 3 … 987 988 989 … 1 014 1 015 1 016

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • 140ärrä 30.7.2025, 09:21

    Kyllähän se muokkaus näkyy herättävän vuosikymmeniä odottanutta siemenpankkia rajuunkin kasvuun. Aikoinaan hankitulla tilalla oli vuosikausia koskematta ollut muokkaamaton aukko, jolla kasvoi metsäkastikkaa tai muuta vastaavaa heinää tasaisena mattona, kuin viljapellolla ikään. Muokkauksen jälkeisenä kesänä aukko oli kuin olisi jotain niittysiemensekoitetta kylvetty, ja alkoi sittemmin puskemaan vatukkoa ja luonnontaimia.

    Nostokoukku 30.7.2025, 10:26

    Saattoi se 165:n vähän nyt piruilla meille muokkaajille. Menikö mehtäukko ansaan?

    Gla Gla 30.7.2025, 11:33

    Voi olla. Mutta minkä tiedon perusteella istutustaimen geenit ovat monimuotoisuudeltaan heikommat kuin luontaisen? Samalla tavalla pölyttymisen tuloksena siemenet ovat syntyneet. Ja kun istutan omaan metsään taimet 300 km päässä siemenviljelyspalstalta, tulee alueelle uutta verta.

     

     

    Husq165R 30.7.2025, 12:38

    Mikäpä ettei! Geeniperimä varmaankin noin. Joissain kohtaa monimuotoisuudella tarkoitetaan ehkä vähän myöhempää vaihetta!

    Muokkauksen ja istutuksen voikin tehdä moninaisesti, en ole osannut ennen ajatella että laittaa muokkaukseen kääntöä, laikkua ja naveroa limittäin! Ja istutus harvaan! Ollaan silti otsikon ytimessä! Joissain kohtaa lehtipuuta näyttää tulevan sekaan pyytämättä ja yllätyksena! Alkaa lämmetä otsikon suhteen…

    Joskus työtä tekemättömät ituhipit höpöttelee kamapäissään niistä sekametsistä jne., mutta ne on jo aika vaikeita jutskia!

    Rukopiikki 30.7.2025, 13:19

    Jos luonnontaimella ja jalostetulla taimella on samat geenit niin mitä järkeä on käyttää jalostettuja taimia. Jos taas jalostettu taimi jostain syystä kasvaa erilaiseksi tai eritavalla kuin luonnon perimää oleva, niin se voi olla huonompi muuttuvissa olosuhteissa. Luonto on kuitenkin jalostanut havupuista sellaisia kuin ne ovat jo kymmenien miljoonien vuosien, jopa satojen miljoonien kuluessa. Siihen ei pitäisi ihmisen sekaantua. Ei tiedä hyvää.

    140ärrä 30.7.2025, 13:30

    Jos jalostettu taimi kestää huonosti, niin isommassa kuvassa luonnontaimihan silloin voittaa kilpailussa? Ei ne luonnontaimetkaan parasta a-ryhmää mitenkään automaattisesti ole. Tuskinpa metsä koskaan saadaan lähellekään 100% istutustaimista kasvavaksi, aina sinne luonnontaimia tulee sekaan.  Istutus- ja luonnontaimet risteytyvät ja näiden jälkikasvusta selvinnee ne, mitkä ovat olosuhteisiin sopeutuvimpia jne.

    Eli ei istutustaimella ole kummoista vaikutusta monimuotoisuuteen. Se tulee siitä, miten metsää hoidetaan.

    Nostokoukku 30.7.2025, 13:39

    Niinpä. Puunkasvatusalueilla jo lähtökohta on 300 kilometrin päästä tuoduilla taimilla monimuotoinen. Siihen kun vielä yhdistetään 165: n mainitsemat muokkauksen monimuotoisuudet, tulos on varma. Lisäksi kun muokkauksen yhteydessä ruopaistaan ojat pieniin kosteikkopainanteisiin, niin aina paranee. Taimikonhoidossa vielä varmistetaan monimuotoisuus pyrkimällä yhden puulajin taimikoihi. Ennen ensimmäistä myyntihakkuuta vielä raivataan kaikki salaa luonnontuottona kuviolle kasvanut räipeikkö pois. Monimuotoisuutta varjellaan vielä heittämällä pariin kertaan kasvatuslannoitteet puistolle. Tuloksena päätehakkuussa on tasakokoinen yhden puulajin metsä, joka on alkuperältään monimuotoinen. Taimenta lähdettiin. Tietääkseni istutustaimen perimään ei voi vaikuttaa, se on koko kierron ajan sama, ulkopuolisesta pölytyksestä huolimatta. Sen aikaansaamiin siemeniin kyllä ulkopuolinen pölytys vaikuttaa. Mutta näin syntyvät luonnontaimethan yleensä raivataan ennen uutta sukupolvea pois. Niiden perimässähän saattaa olla vaikka pellonreunan räkämännyn perimää kaukokulkeutumana. Jos näin syntyneitä taimia hyödynnetään, saatetaan menettää jalostushyöty. Aukkoon tuodaan muovihuoneista uudet jalostetut taimet ja näin monimuotoisuuden jatkuminen varmistetaan.

    140ärrä 30.7.2025, 13:55

    Mitäpä Nostokoukku ehdottaisi muutettavan, kun rivien välistä lienee luettavissa vahva kritiikki vanhoja metsähoidon ohjeita kohtaan? Nykyisissähän ei esim. missään tapauksessa kehoteta pyrkimään yhden puulajin metsiköihin.

    Tietääkseni myöskään luonnontaimen perimään ei voi vaikuttaa sen jälkeen, kun siemen on lähtenyt itämään.

    Gla Gla 30.7.2025, 14:26

    Onko Revakerttuleena vaihtanut nimimerkkinsä Nostokoukuksi ja juttelee täällä itsekseen Hussen kanssa?

     

    Gla Gla 30.7.2025, 14:28

    ”Jos luonnontaimella ja jalostetulla taimella on samat geenit niin mitä järkeä on käyttää jalostettuja taimia.”

    Ei niillä samat geenit ole. Kyse oli monimuotoisuudesta.

     

Esillä 10 vastausta, 9,871 - 9,880 (kaikkiaan 10,152)
1 2 3 … 987 988 989 … 1 014 1 015 1 016