› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,881 - 9,890 (kaikkiaan 9,900)
1 2 3 … 988 989 990

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 30.7.2025, 14:41

    En ehdota mitään muutettavaksi. Metsänhoidon ohjeilla pelataan ja tuotetaan tehokkaasti puuta teollisuudelle. No sen verran ehdottaisin muutosta, että lopetetaan turha puunkasvatusalueiden monimuotoisuuden ylistäminen. Se on itsepetosta.

    Rukopiikki 30.7.2025, 14:45

    Jalostetuilla taimilla viljelty metsä siis poikkeaa perimältään luonnollisesti syntyneestä. Ei hyvä asia. Havupuut ovat kasvimaailman selviytyjiä. Niin kauan olleet olemassa. Ei pitäisi ihmisen sekaantua suosimalla jotain niiden geenityyppiä jalostamalla.

    Kurki Kurki 30.7.2025, 15:05

    Se on itsepetosta.

    Se on itsepetosta, kun ei tiedosta, että kaikki listatut n.12 000 metsälajia elää puunkasvatusalueilla.

    Nostokoukku 30.7.2025, 15:11

    En ole vaihtanut nimimerkkiä. Ja muitakin kommentoijia näkyy olevan kuin minä ja 165 R.

    Kyllä jalostetun materiaalin käytössä on järkeä. Kasvu on saatu paremmaksi, samoin laatu. Esim. oksakulmat ovat tietyillä jalostetuilla alkuperillä silminnähdenkin paremmat sahateollisuutta ajatellen kuin luontaisesti syntyneillä taimilla. Ehkä jotain on menetettyjen. Esim. kirjanpainajatuhot ovat yleisempiä viljelymetssien puistoissa kuin luonnonmetsissä. Mutta jos pyritään tuottamaan nopeammin ja parempilaatuista tavaraa teollisuuden tarpeisiin, jalostuksesta on hyötyä, ainakin vielä.

    Ohjeet on ohjeita, käytännön toteutus on toista. Esim. pyrkimys monilajisiin taimikoihin. Tiedän, että yleisissä ohjeissa on asetettu tietty määrä esim. lehtipuulle, mutta työmaaohjeissa on määräys raivata kaikki pois.

    Olen leipäni eteen ravannut läpi kymmeniätuhansia hehtaareja puunkasvatusalueita. Kyllä niistä ihan aikuisten oikeaa monimuotoisuutta on vaikea ollut löytää. Kuitenkin loistavaa työtä metsäteollisuuden tarpeisiin.

    Metsänhoito-ohjeet on väärä nimi sille toiminnalle joihin niillä neuvotaan. Parempi nimi olisi metsänomistajan pankkitilinhoito-ohje. Näillä ohjeillahan on tarkoitus tuottaa mahdollisimman paljon, arvokasta ja nopeasti. Metsää, oikeaa metsää, nyt en puhu puunkasvatusalueista, ihminenhän voi hoitaa vai tuikkaamalla sen tuleen, jos luonto ei itse ole saanut kuloa aikaiseksi.

    Rukopiikki 30.7.2025, 15:24

    Mitäs jos 50 vuoden kuluttua on ominaisuuksiltaan erilaiselle puulle tarvetta. Miten esim pihkapitoisuudet, puun syyrakenne ym. ominaisuudet. Kun joitain ominaisuuksia suositaan niin toisia ominaisuuksia menetetään. Mikä on paras oksakulma tai rakenne puun tuulenkestävyyden suhteen tai minkälaiset neulaset auttavat kuumemmassa ilmastossa. Entäs tervasroson kesto-ominaisuudet perimässä. Luonnollinen taimikko on vastaus kaikkeen ja siksi paras.

    Rukopiikki 30.7.2025, 15:28

    Miksi kaikin keinoin taistellaan kasvua vastaan. Raivataan ja myrkytetään. Eikö olisi kannattanut kehittää teollisuutta hyödyntämään sitä mitä metsä haluaa luonnostaan niin kovasti kasvaa. Hieskoivua tulee äkkiä. Jopa tukkia kun vähän hoitaa. Eikös sille olisi pitänyt kasvattaa jalostusta.

    140ärrä 30.7.2025, 15:36

    Metsänhoito-ohjeet on väärä nimi sille toiminnalle joihin niillä neuvotaan. Parempi nimi olisi metsänomistajan pankkitilinhoito-ohje. Näillä ohjeillahan on tarkoitus tuottaa mahdollisimman paljon, arvokasta ja nopeasti.

    Nimenomaan ohjeistuksiinhan on tullut mukaan luonnon huomiointi. Ne eivät tue tuossa sanottua tarkoitusta. Toistaiseksi tilanne kuitenkin on se, että metsästä saatavia raaka-aineita tarvitaan, eikä niitä sieltä saa irrottamatta puuta kannosta. Metsänhoidon ohjeistuksella tätä pyritään saamaan toimivuuden lisäksi myös haittoja minimoivaksi. Perimmäinen ongelma on siis se, että metsätuotteille on kysyntää. Ehkä esim. vihreän siirtymän kutsuminen sillä nimellä on sitä itsepetosta.

    Ja mitä monimuotoisuuksiin tulee, niin metsä on paikka, jossa muutokset käytännöissä näkyvät vuosikymmenien viiveellä. Mikä 80-luvulla istutettiin ja raivattiin yksilajiseksi, ei siitä muutu muuksi kuin hakkaamalla alas ja aloittamalla sukkessio alusta. Siksi on turha mennä varttuneeseen metsään etsimään esimerkkiä nykyisten ohjeiden vaikutuksesta.

     

    140ärrä 30.7.2025, 15:42

    Rauduskoivussa teollisuuden käyttämää materiaalia tulee enemmän ja nopeammin. Silloin tarvitsee vähemmän ryskätä metsässä, kun tarvittava määrä saadaan pienemmältä alalta. Asioilla on puolensa.

    Lepän ja pihlajan tuottama kuitu taas ei ole soveltuvaa yleisimpiin käyttötarkoituksiin. Haapakuitu on jopa erinomaista, mutta sitä tulee vähemmän verrattuna puun tilavuuteen.

    Luonnontaimikollakin voidaan mennä, mutta kasvuunlähtö on yleensä hitaampaa ja kasvuun lähtevät puulajit yleisimpään käyttöön huonosti sopivia ja luontaisen kilpailun tuottamana laatu ”vaihtelevaa.” Silloin joudutaan hakkaamaan isompia alueita, että saadaan sama määrä raaka-ainetta. Asioilla on puolensa.

    Rukopiikki 30.7.2025, 15:52

    Rauduskoivun kasvatus kuulostaa olevan kovinkin työlästä ja kallista. Ehkä olisi kannattanut kehitellä vain sille hieskoivulle käyttöä.  Sitä luonto haluaa kasvaa.

    Luontaisesti syntyneestä tiheästä männyntaimikosta kun jättää 5-6 m korkeana paraskasvuisimmat niin ei ne kasvussa juurikaan häviä jalostetuille. Näyttää osa menevän jalostetuista taimista pituuskasvussa ohikin.

    Makarov 30.7.2025, 16:05

    Minä toimin juuri tuollalailla mitä Nostokoukku edellä tuolla kertoi. Jos rehellisiä ollaan tuo minun tila josta 10 ha/kuvion esimerkki oli on 90 ha ja siellä tulee  harvennukseen n.5 vuoden päästä 40-50 ha todella hyvin hoidettuja puhtaita männköitä ja kuusikoita. Ostin tilan 2010 niin osa harvennukseen tulevista kuvioista on uudistanut edellinen omistaja ja osan perustanut itse. Yhteistä näille kuvioille on se että olen hoitanut ne viimeisen päälle. En ymmärrä miksi minun pitäisi täys tiheisiin havupuutaimikkoihin väkisillä jättää lehtipuita. Pelkästään hirvi on yksi syy miksi en sitä tee jos ei ole ihan pakko. Sanon suoraan että näky on puuntuottajan näkökulmasta kaunis ja esteettinen, silmänkantamattomiin  hoidettua mänty/kuusitaimikkoa. Penkkatie kyljessä mitä pitkin voi autolla ajaa ja ihailla. Ps. Osalle kuvioista mietin kun vain aikaa olisi voisi tehdä ennakkoraivauksen ja poistaa siellä kasvavan ryönän lannotteeksi parantamaan edelleen kasvua. Lannoitus tulee heti hakkuun jälkeen sitten kun Manulle illallinen paitsi osalle kuvioista jotka on pohja-vesi alueella, tais olla siellä lannoitus kiellettyä.

Esillä 10 vastausta, 9,881 - 9,890 (kaikkiaan 9,900)
1 2 3 … 988 989 990