Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,891 - 9,900 (kaikkiaan 9,900)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Husq165R

    Ääripäiden kautta löytyy kultainen keskitie. Makarov näkee kauneuden tehokkaassa ”puupellossa”, ja hyvä hänelle niin.

    Visakallo kasvattaa samalla alalla 3 x enemmän kuin kukaan muu ja silti hän huolehtii lukuisista kosteikoistaan, lahopuun määristä jne. monimuotoisuuksista. Eikä valita köyhyyttä, enempi toistepäin!

    Tavoitteet samat, toinen vaan ottaa huomioon luonnon. On se monimuotoisuus mahdollista yhdistää metsätalouteen, kuten jälkimmäinen esimerkki osoittaa.

    Makarov

    Minusta pirkka-pekka petelius sanoi hyvin kun oli Ylellä kesäkasvo ohjelmassa. Kysymys oli mistä hänen mielestään luonto alkaa? Petelius sanoi että ulko-ovelta, eikä ole väliä asuuko kaupungissa vai maalla. Minusta tuo oli hienosti sanottu ja kertoo Peteliuksen laajemmasta ajattelusta että luontoa ei ole vain tietynynlainen luonto. Näin itsekkin ajattelen.

    Nostokoukku

    Makarov on rehellinen, ja mikä kunnioitettavinta, ennenkaikkea itselleen. Yhteiskunta tarvitsee metsätuotteita ja metsistä saatavaa tuloa. Silloin on järkevintä tuottaa sitä tehokkaasti. Mitä tehokkaammin sitä tuotetaan, sitä pienemmältä pinta-alalta se saadaan kerättyä. Ehkäpä siten jää tarvittava määrä myös monimuotoisuuden vaalimiseen, ainakin tulevaisuudessa. Jos nyt jätetään riittävän iso alue puuntuotantoaluetta käsittelyn ulkopuolelle, niin 100 vuoden päästä sille alkaa jo muodostumaan aitoa monimuotoisuutta. Luonnolla ei ole kiire minnekkään. Ihmisen käsityskyky ja maltti ei riitä kovin pitkälle, meille yli kuusikymppisille vanhuksille alkaa jo 10 vuotta mennä yli käsityskyvystä, vaikka ikuisia luulemme olevamme. Mutta kuten sanoin, monimuotoisuuden korostaminen puheissa nykyisillä puunkasvatusalueilla on itsepetosta. Ei muutama jättöpuunresu ja muutaman neliön ns. riistatiheikkö asiaa kummemmaksi muuta.

    Visakallo Visakallo

    Helle on pehmentänyt monen pään, mutta Husselle on näköjään käynyt juuri päinvastoin. Häneltä tuli ensimmäisiä järkeviä sanoja kaikkien näiden vuosien jälkeen! – Tuosta on Hussen hyvä jatkaa!

    Rukopiikki

    Minun mielestä luonto on koko ajan joka paikassa. Kaikki rakennukset kaupungissakin on luontoa. Sellainen laji kuin ihminen tekee mm kerrostaloja pesäpaikoikseen. Kaikki maailmankaikkeudessa on luontoa. Ei luonnosta pääse missään pois.

    mettämiäs

    Koukun mukaan kirjanpainajatuhot ovat viljelymetsissä yleisempiä kuin luonnonmetsissä. Onko tästä olemassa tutkimustietoa vai mihin Koukku mielipiteensä perustaa?

    Gla Gla

    ”Metsää, oikeaa metsää, nyt en puhu puunkasvatusalueista…”

    Joillain on kova tarve määritellä asioita. Samoja juttuja kuulee luontoväen suusta, jotka tulevat automarketista vessapaperipaali kainalossa. Juuri kuulin yhden tällaisen suunnittelevan lomamatkaa ulkomaille.

     

    Nostokoukku

    Minulla ei ole mitään tarvetta määritellä mitään. Olen kertonut mielipiteeni ja se tuntuu aiheuttavan kuivaa yskää. Vessapaperia käytän, mutta aikaisemmissa kirjoituksissani olen puolustanut metsien teollista käyttöä. Kerran olen käynyt ulkomailla, viikko tutustuttiin Latvian metsätalouteen. En pidä itseäni erikoisen ”luontoväkenä”, ainakaan siinä formussa minkä täällä kirjoittavat ovat heille asettaneet. Mutta rehellinen yritän ainakin olla, mm. monimuotoisuuden kanssa. Olen kiertänyt useimmat Suomen kansallispuistot Saaristomereltä Lemmenjoelle. Jos joku uskottelee itselleen, että monimuotoisuus on hyvin hoidettu nykyisillä puuntuotantoalueilla, suosittelen samaa kierrosta. Muutama jättöpuu hehtaarilla, muutaman neliön riistatiheikkö ja muutama lehtipuu taimikon hehtaaria kohti ei ole monimuotoisuutta. Osa luontoa se voi olla, kuten kerrostalo betonista, asfaltin läpi tunkeva voikukkia tai kaupungin puistossa sontiva hanhi. Mutta ei luonnon monimuotoisuutta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luonnonmetsissä ja suojelualueilla ei yleensä tavata niin laajoja kirjanpainajatuhoja kuin talousmetsissä. Siellä on per hehtaari vähemmän kuusiporalle sopivia lisääntymispuita kuin tasapäistetyssä jaksollisen mallin varttuneessa kuusikossa. Monimuotoisessa metsämaisemassa on todennäköisesti myös valmiina saalistajia ja loisia, jotka estävät osaltaan kuoriaisten kannan nousua.

    Selvitys: Metsiä tuhoavat pikkuötökät eivät juuri leviä suojelualueilta talousmetsiin

    https://yle.fi/a/74-20139830

    Markus Melin, Niko Kulha, Tiina Ylioja, Juha Honkaniemi, Matti Koivula. (2022). Kirjanpainajatuhojen riskeistä erilaisissa metsissä ja niille altistavista tekijöistä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10722.

    http://www.forest.fi/fi/artikkeli/luontaiset-viholliset-voivat-estaa-kirjanpainajatuhon-tutkija-kertoo-miten-se-tehdaan/

    Makarov

    Tuossa minun 90 ha tilan vieressä on palsta jossa ei ole koko 15 vuoden aikana tapahtunut mitään, eikä näy tapahtuvan. Siellä on kyllä monimuotoisuutta kosolti tarjolla. Tuossa ympärillä kun tiloja mietin niin minä olen ainoa joka hoitaa tilaansa tehokkaasti. Joissain tiloilla on joo hakkuita tehty mutta aika pienimuotoisesti näin omin silmin. Reserviä olisi reilusti tehokkaampaankin käsittelyyn. Tämä on totuus Suomen metsätaloudesta, meitä tehokkuuteen pyrkiviä on loppuneensa aika vähän.

Esillä 10 vastausta, 9,891 - 9,900 (kaikkiaan 9,900)