Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,911 - 9,920 (kaikkiaan 9,926)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • mehtäukko

    ”…Sepolla on aika jyrkkä mielipide monimuotoisuudesta, esimerkiksi hän on sanonut että Luontopaneelin raportti on roskaa…”  Sitä se onkin yksipuolisena.

    Kun kaupungeissa bailaavat joukkiot eivät voi kädettöminä positiivisesti vaikuttaa mihinkään ilmastossa eikä luonnossa, he ovat syöpäläisinä maaseudun kimpussa. Työnteko pelloilla tuo ruokaa, metsissä ilmastotekoja ja vientituloja. Yhtä kaikki, syyllistää pitää.

    isaskar keturi

    Ilmastonmuutoksen ennustamisessa on niin paljon satunnaisia ja tunnistamattomia ilmiöitä, että ennustaminen on yhtä varmaa kuin sateen ennustaminen seuraavalle päivälle: saattaa sataa, tai sitten ei tai sataa jossain muualla, vaan ei tiedä kuinka paljon ja mitä…

    Ennusteet kannattaa jättää omaan arvoonsa ja pyrkiä tekemään luontoa säästäviä valintoja eri kohdissa elämäänsä, missä vain voi. Tulee sitten mitä tulee. Tehokkuuden sijaan tulisi optimoida hyötyä, tosin hyödyn määrittely on sekin haaste itsessään.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Sehän se on mu nykyaikana asioiden käsittelyä hankaloittamassa, että jos joku huomauttaa jostain epäkohdan tapaisesta niin ammattiloukkaantujat maaseudulla pyörtyilee ja kirjoittelee paikallislehtiin.

    Hanna

    Rane2

    ”Kuudes sukupuuttoaalto”

    ”Metsäthän ovat jo lähes täysin tuhoutuneet”

     

    Tätähän meille toitotetaan.On kuitenkin muistettava että aina jotkut lajit ovat harvinaisia tai vaarantuneita tai kuolemassa sukupuuttoon,vaikka meillä olisivat kaikki metsät suojeltuja.Silloinkin meillä olisi joku ”punainen kirjanen”

    Evoluutio ja olosuhteiden muuttuminen vaikuttaa siten että jokin muu laji tai geneettinen muunnos pärjääkin jossain olosuhteessa paremmin kuin vanha laji joka vähitellen harvinaistuu tai häviää.Tieteentekijät ovat arvioineet että 99% maapallolla eläneistä eliölajeista on kuollut sukupuuttoon.On haihattelua kuvitella että tämä ilmiö olisi meidän aikanamme loppunut se tulee jatkumaan teemmepä me sitten mitä tahansa.

    Fiksuinta mitä voimme tehdä on pitää huolta metsien hyvästä kasvukunnosta ilmaston lämmetessä.Typerintä mitä voimme tehdä on vanhentaa ja lahottaa metsämme hiilipäästöksi…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsien yleinen vanhentaminen ei ole järkevää. Kiertoaikojen maltillista pidentämistä on esitetty yhdeksi kasvua lisääväksi keinoksi ja maltillista hakkuumäärien alentamista hiilinielua lisääväksi. Näillä on haittojakin, mutta ne ovat ehkä siedettävissä: itseharveneminen ja ikärakenteen lievä vanheneminen. Etelässä on varaa vähentää hakkuita enemmän kuin pohjoisessa, jossa lienevät suurimmat harvennusrästit. Suojeluun varataan vain minimimäärä metsää ja lopulla alueella tehdään fiksua talousmetsähoitoa.

    Evoluutio ei tietenkään ilmiönä ole poistunut, kun se on elämän sisäänrakennettu ominaisuus. Kysymys on siitä, miten ihminen vaikuttaa evoluution suuntaan: jäljelle jäävät luonnonvarojen talouskäyttöön  ja ilmastonmuutokseen sopeutuneet lajit, muut väistyvät, ja jäävät lajit muuttuvat toisenlaisiksi. Onko tämä hyväksyttävä kehityskulku, vai pitääkö sitä hillitä?

    Luonnon köyhtyminen on, paitsi harmi itsessään, myös riski ekosysteemien toiminnalle. Jossain kohtaa kulkee raja, jossa ekosysteemien toiminnan häiriintyminen alkaa haitata ihmislajin selviytymistä. Jos maataloustuotanto tai merten elämä romahtavat, maapallo kykenee elättämään enää hyvin pienen määrän ihmisiä. Jos sitäkään, jos happea tuottavia eliöitä kasveja ja mereneläviä ei enää ole.

    Metsien käytössä on tavallaan ratkaistavana monitavoiteoptimoinnin ongelma: maksimoi puun kasvu tai tulot (tuotos tai tulot) rajoitteena riittävä suojelun taso ja riittävä hiilinielu. Riittävä suojelun taso on määrittelemättä: riittääkö se että metsien uhanalaiskehitys on pysähtynyt vai pitääkö se kääntää elpyväksi? Riittävä hiilinielu toteuttaa hiilineutraaliuden. Yhtälöön voidaan lisätä metsien muitakin hyötyjä ja ekosysteemipalveluja.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Kuutioiden ja kasvukunnon ohella talousmetsässä voi tehdä kustannusvaikutuksiltaan todella pieniä ympäristötekoja. Mutta silti vaikuttavia. Ongelmana on, että se vaatisi vähän vaivaa, perehtymistä asiaan ja jonkin asteista ymmärrystä. Näköjään ensin luutuneista asenteista poisoppimistakin.

    Tässä kohtaa on taas oikea hetki loukkaantua ja kokea tulleensa sorretuksi.  Voi vaikkapa vähän uhriutuakin.☺

    Hanna

    Visakallo Visakallo

    Hanna ilmeisesti tarkoittaa, että niitä luutuneita asenteita on  metsänomistajien lisäksi myös ympäristöväellä?

    Visakallo Visakallo

    Minä pidän eräänä pienenä ympäristötekonani kannonnostoalueita, joka tarjoavat tietyille eläin- ja kasvilajeille sellaiset olosuhteet, mitä ei juuri muulta löydy. – Kohta saan kyllä kuulla, kuinka kouluttamaton ja tietämätön moukka olen, mutta onneksi ne lajit siellä kannonnostoalueella eivät tiedä siitä!

    käpysonni käpysonni

    Onhan tuo aika ristiriitaista, kun ne tahot,  jotka ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta, kuitenkin toivovat matkailun ja erityisesti luontomatkailun lisääntymistä  Suomeen ulkomailta,  ettekö näe tässä mitään ristiriitaa? Puita ei saisi kaataa mutta lentämisessä ei ole mitään pahaa, eikä matkailukeskusten rakentamisessa erämaihin?

    Kurki Kurki

    Suomen metsät voivat paremmin kuin koskaan ja Luontopaneelin käsitykset ovat hourailua. Lontoon NM on arvioinut Suomen metsäluonnon maailman parhaaksi monimuotoisuusindeksillä 96%, joka tarkoittaa sitä, kuinka lähellä alkuperäistä luontoa Suomen metsäluonto on. Tanskalla se oli 44%.

    Punaisesta kirjasta:Jos uhanalaisuutta mitataan uhanalaisten lajien osuudella tutkituista lajeista, uhanalaistilanne on heikentynyt: vuonna 2010 valmistuneessa arviossa osuus oli 10,5 prosenttia, nyt 11,9. Tällä mittarilla heikennys ei kuitenkaan koske metsälajeja. Niiden uhanalaisosuus on yhdeksän prosenttia, mikä on sama kuin edellisessä arviossa.

Esillä 10 vastausta, 9,911 - 9,920 (kaikkiaan 9,926)