Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,951 - 9,960 (kaikkiaan 10,902)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • isaskar keturi

    Täytyy tuon Petkeleksen kommentin jälkeen tunnustaa, että tämän foorumin keskustelun taso ylittää oman käsityskykyni kirkkaasti – en keksi mitään yhteyttä sen ja oman kommenttini välillä muuta kuin tuon mainitun ajankohdan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    .

    Pakahe Pakahe

    Punainen kirja on arvio Suomen uhanalaisista lajeista, se ei ole mikään metsätyyppien kaikkien lajien luettelo.

    Kirjassa on arvioitu vanhojen metsien tyyppilajit, lajeja joita esiintyy pääasiassa vanhoissa metsissä johtuen runsaasta vanhojen puiden ja lahopuun määrästä. Arvioituja lajeja on 1163, mutta tietenkin vanhoissakin metsissäkin elävät yleiset ja elinvoimaiset noin 8200 metsien lajia (korjattu väärä luku 9200  10.8. klo 12:48).

    Vanhoille metsille on oma paikkansa luonnossa.

    Petkeleen ironiset kommentit ovat hyvä suola muuten aika mutu tuntuma metsien monimuotoisuus keskusteluun. Onhan AJ:lla ja parilla muullakin kommentoijalla ihan tietoakin, mutta joidenkin lintujen kirjoitukset aiheuttavat metsänomistajille enemmän hallaa kuin ovat hyödyksi. Eivät ihmiset ole tyhmiä tai tietämättömiä.

    isaskar keturi

    Noin yleisesti voisi odottaa kommentoijilta muuta panosta keskusteluun kuin muiden kirjoittajien arviointia. Edellisen klo 16.10 kommenttini ydin on, että yksittäisiin uhanalaisuuksiin keskittyminen ja mahdolliset radikaalit toimet niiden ”pelastamiseksi” eivät pelasta suomalaista metsäluontoa. Samaa sanomaa noin suurin piirtein esittää ymmärtääkseni S. Vuokko. Tulisi keskittyä luonnonprosessien ylläpitoon ja monimuotoisuuden ylläpitoon arvottamatta eri eliöitä keskenään esim. niiden uhanalaisuuden perusteella – uhanalainen ei ole sen arvokkaampi, vaikka niidenkin mahdollisuuksista tulee huolehtia, kun se on kohtuudella mahdollista.

    Perko

    Kun seuraavan kerran kävelet metsässä, älä kysy vain ”missä hömötiainen on?”. Kysy: Missä ovat hyönteiset, joita se söi?

    Missä ovat lepät, raidat joiden kaarnassa se etsi ruokaa? Missä on metsän moniäänisyys, joka kertoi terveestä ekosysteemistä?  Yhden äänen myötä on tuhoutunut pitkä ketju sen edeltä systeemiä.  Eilen kuului  töyhtötiainen se oli  jk metsässä!

    ”Luonnon hiljentyminen on hitaampaa kuin metsäkoneiden jyrinä – mutta paljon vaarallisempaa,” muistuttaa biologian professori H. Tuominen

    Nostokoukku

    Jospa se onkin Perko sitä evoluutiota, että hömötiaisen ja töyhtötiaisen sirittely onkin vaihtunut Komatsun ja Ponssen jytinään.

    Kurki Kurki

    Punainen kirja on arvio Suomen uhanalaisista lajeista, se ei ole mikään metsätyyppien kaikkien lajien luettelo.

    Miksi Taulukon 5 informaatiota ei saisi tuoda julki, kun se on arvio uhanalaisista lajeista.

    Arvioituja lajeja on 1163, mutta tietenkin vanhoissakin metsissäkin elävät yleiset ja elinvoimaiset noin 9200 metsien lajia.

    No ei elä ihan kaikki. Kasvilajeista (joilla on juuret maassa) Seppo Vuokon mukaan jo aukolla elää n. 110 lajia plus kaikki sadat kukkien pölyttäjät ja niistä riippuvat ja vanhoissa metsissä vain n.30 lajia. Luontopaneelin mukaan lehtojakaan ei saa päästää kehittymään luontaisesti, sillä ne kuusettuvat ja niiden lehtolajistö köytyy, vaan siellä on hakkulla estettävä kuusettuminen.

    Noista vanhojen metsien ensisijaisista 1163 lajista uhanalaisia on 333 lajia eli n. 30%. Elinvoimaisia (LC) ja silmälläpidettäviä (NT) on sitten 830 lajia.

    Muiden metsien lajeja (tunturikoivikot ei mukana) 8277 lajia ja niistä 500 uhanalista eli n. 6%. Elinvoimaisia (LC) aj silmallä pidettäviä (NT) on sitten 7777 lajia.

    Voihan niissä vanhoissa metsissä näitä muiden metsien elinvoimaisia lajeja esiintyäkin vähälukuisina (uhanalaisina), mutta ei kaikkia. Muissa metsissä kyllä vanhojen metsien lajit voivat esiintyä, kunhan siellä on riittävästi lahopuuta.

    Tuo metsien uhanalaisten lajien summa 333+500= 833 lajia pitää vielä paikkansa.

    Tässä nähdään nyt lajien koko kuva, miten asettuvat Suomen metsissä?

    käpysonni käpysonni

    Muistutettakoon jälleen myös näistä perinnebiotoopeista,  huoli niiden katoamisesta on aivan turhaa, sillä vaikka ne toki monimuotoisuutta lisäävät, niin nekin on ihmisen toiminnan seurausta, kun laidunnetaan eläimiä. Laiduntamisen lopettaminen toki vähentää lajeja, mutta tämähän on luonnon omaa dynamiikkaa, ei siinä mitään korvaamatonta tuhoudu, kun laiduntamisen lopettaminen taas vähentää lajeja sillä paikalla. Ja toisaalta, hakkuuaukkojen tuomaa monimuotoisuuden lisääntymistä aina vähätellään, se jopa tarkoituksella vaietaan kokonaan näiden luontokadosta mesoavien toimesta.

    isaskar keturi

    Ääriliikkeet ovat harvoin jos koskaan saaneet mitään pysyvää kehitystä aikaiseksi. Väitän, että jk olisi paljon suositumpaa ja enemmän käytetty, jos jk kiihkoilijat tarjoaisivat sitä aitona vaihtoehtona eikä ainoana oikeana ja mahdollisena. Varmasti olisi muitakin kuin minä, jotka pitää sitä keinovalikoimassa koko ajan ja käyttää, kun sen paikka on. Monimuotoinen metsänkäsittely osaltaan ylläpitää monimuotoisuutta ja luo erilaisia biotooppeja kuten Seppo Vuokko yrittää sitkeästi julistaa.

    Husq165R

    Vuokko ja Vuokko! Entäs ne muut kymmenet Suomen omat tutkijat! Ja maailmalla 15000 tutkijaa! Sama kuin ilmastonmuutoksessa, kun yksi erimielinen koulutettu löytyy niin siitähän se totuus löytyikin!

    Mutta kun Vuokkokin sanoi!

Esillä 10 vastausta, 9,951 - 9,960 (kaikkiaan 10,902)