Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

”Eliitti voi pohtia tarkoittaako taloudellinen kestävyys pohjimmiltaan elinkeinon kannattavuuden ylläpitämistä muiden tavoitteiden kustannuksella. Vai tarkoittaako se taloudellisen toiminnan sovittamista (tässä tapauksessa ehkäpä pientä himmailua ynnä muuta säätöä) toimintaympäristöön.”

Oppositio voisi kertoa ehdotuksensa siitä, mitä pitää tehdä. ”Ehkäpä pientä himmailua” on liian epätarkka määritelmä, se ei nyt riitä. Jatkuva kasvatuskin on liian epätarkka. Tulkitsen niin, että minulla on nyt kaikki metsät jatkuvassa kasvatuksessa, yhtään aukkoa ei ole tekeillä. Edes uusia kauppoja ei ole sovittu tai juuri nyt suunnitteillakaan. Toki mieli saattaa huomenna muuttua, mutta se ei kuulu tähän.

Punainen kirja ei edelleenkään ole metsätyyppien kaikien lajien luettelo.

Jos laji on arvioitu yleiseksi laajassa metsien lajien arviossa, ei sitä arvioida uudelleen varsinkaan erikoismääre alueissa, jota vanhat metsät ovat, kuten varjoisat metsät, harjumetsät jne.

Tästä hyvä esimerkki on puut, joita ei ole Kurjen mainitsemassa vanhojen metsien arvioidussa 1163 lajin listassa. Listasta puuttuvat myös metsäkanalinnut, petolinnut, suuri osa sienistä, jäkälistä ja sammalista. Listassa ei ole myöskään metsien tuhohyönteisistä kuin kuolemankello, ei tukkimiehentäitä, ei pistiäisiä, ei nävertäjiä, eikä kirjanpainajaa.

Miksi, koska esim kuusi ja mänty on todettu yleiseksi ja elinvoimaiseksi lajiksi samoin kuin valitettavasti tuhohyönteisetkin. Vanhojen metsien lajien uhanalaisuusarviossa keskitytään pääasiassa vanhoissa metsissä eläviin lajeihin ja niiden uhanalaisuuteen.

Vanhoissa metsissä elää myös suuri osa yleisistä ja elinvoimaisista metsien lajeista, eivätkä ne ole siellä sen harvinaisempia kuin muissakaan saman metsätyypin nuoremmassa versioissa. Näitä metsien lajeja on noin 8200, eikä 9200 kuten aiemmin väitin, anteeksi kirjoitusvirhe.

Punaista kirjaa toimittanut Esko Hyvärinen on todennut:

”<span data-olk-copy-source=”MessageBody”>Lisämääre v on merkitty lajeille, jotka ovat esiintymisessään rajoittuneet/vahvasti painottuneet vanhoihin metsiin, eikä sen perusteella voi tehdä päätelmiä vanhojen metsien kokonaislajimäärästä. Lisämääre v sisältää myös yksittäiset vanhat puut ja runsaasti lahopuuta sisältävät nuoremmat metsät (=metsien luontaisen sukkession alkuvaihe, jossa on runsaasti jäljellä puuainesta edeltävästä vanhemmasta sukkessiovaiheesta).”</span>

Eli kyse ei ole vain fyysisesti vanhoista metsistä vaan yleisesti riittävästi lahopuuta ja myös vanhoja puita sisältävästä metsästä.

Metsien eri ikävaiheilla on oma tehtävänsä, turha niitä on mihinkään paremmuusjärjestykseen laittaa, ei ainakaan Punaisen kirjan perusteella.

Vuokko on verrannut vanhan kuusikon ja hakkuuaukean kukkakasvien lajimääriä? Metsissä on n 4800 hyönteislajia ja n 2700 sieni/jäkälälajia. Putkilokasveja on noin 160 (joiden osa kukkakasvit ovat), valitettavasti Vuokon arvioiman noin sadan lajin perusteella voi tehdä suuren suuria johtopäätöksiä.

Vuokko on myös ihan hyvin sanonut: ” Tavoitteena pitäisi olla metsä, jossa on eri-ikäisiä ja erilaisilla maaperillä kasvaneita metsiköitä, koska se tukee sekä monimuotoisuutta että hiilensidontaa.”

Kirjoittaja jonka tekstejä kannattaisi jokaisen luonnonsuojelijaksi itseänsä luulevan lukea…

Mielikuvia metsästä – Hömötiaisen laulu

No täällä on esitetty vuosien varrella mielipiteitä että pitäisi avata Oulujärven maisemia niin että matkailijat näkisivät järven olevan olemassa.Tämä oli myös yksi peruste Oulujärven ylitystie-hankkeelle.Nyt vaan on niin että avohakkuutkin toteutetaan toteutetaan suojavyöhykkeineen ja säästöpuskineen niin ettei siinä aukea mitään näkymiä…

Metsän hoidossa on tapahtunut paljon hyviä asioita, pidetään suunta samana.

AJ varmaan heitti ei niin vakana mietteitä Skotlannin nummista ja Uuden Seelannin lammaslaitumista.

Viime viikolla oli vanha työkaveri kylässä Uudesta Seelannista, hän ei kyllä ihaillut hakkuuaukeaa vaan totesi ilman sen kummempaa tunteiden purkausta, että heillä näkee myös samaa. Joka aamu teimme 5km kävelylenkin normi suomalaisessa vanhahkossa metsässä, siitä hän kyllä piti, oli rauhallista, ei pärinää tai pauketta. Lämmin sää ja tämän kesän vähäinen syöpäläismäärä edesauttoi myös mukavaa kokemusta.

Ei ainakaan Uuten Seelantiin mennä katsomaan lammastiloja vaan muita maisemia ja upeaa luontoa. Lammastilat eivät ole syy matkustaa sinne kuin Flight of the Concords sarjan julisteissa.

Skotlannin nummet ovat kyllä kokemisen arvoisia.