Minäkin vietin perheineni eilen pitkän päivän murhemieltä tuottaneella vajaan 10 hehtaarin mäntytaimikollani. Suoritimme nyt kolmannen kerran taimikon paikkokylvöjä vuosittain hirvien tuhoamalle alueelle. Perinteisellä tavalla toteutettuna eli metrin, puolentoista viiru kuokalla pintaan ja siementä perään. Taimikko oli talven jäljiltä todella murheellista katsottavaa. Katkottuja, kaadettuja lähes puhtaaksi syötyjä taimia oli taas syöty varsin järjestelmällisesti ja ensi kertaa näin  sen, että myös katajapensaiden latvat oli syöty alueella lähes järestään. Ulostekasoja oli kaikkialla, joten alueella oli talvehtinut todennäköisesti useampi hirvi. Koska männynsiemenet ovat ostajalle omasta mielestäni kalliita, olen kolmena vuotena karistanut itse harrastusmielessä siemeniä n. 2 kg/kausi ja nyt tein sen viimeisen kerran – homma ei yksinkertaisesti kannata. Merenranta-alueilta 30 – 40 kilometrin etäisyydeltä  hirvet vaeltavat talvilaitumille, jollaiseksi myös minun taimikkoni on joutunut.

Palstan tekijämiehiltä kysyisin, kannattako ja jos kannattaa, missä vaiheessa hakea uudelleen hirvivahinkokorvausta kalutulle mäntytaimikolle? Itse olen saanut ensimmäisen ja ainoan korvauksen hirvivahingoista vuonna 2012. Pelisäännöt hirvivahinkojen hakemiselle näyttävät epäilyttävästi sille, että  mo voi itse joutua maksumieheksi.

Ihan kuriositeetin vuoksi kerrottakoon, että aukkohakkuu tuolle alueelleni on suoritettu vuonna 2000 ja maan pinnan käsittely ja siementen kylvö seuraavana vuonna eli 10 vuotta ennen metsäpalstani hankintaa. Yöuniani en ole ongelman kanssa menettänyt, sillä metsäpalstan hankintavaiheessa en laskenut taimikolle ja sen maapohjalle sentinkään arvoa.

Mikä se sellainen hirvi on joka jatkuvasti oleskelee samalla alueella, kun syksyllä hirvikoiran laittaa metsään, jotkut menevät kymmeniä kilometrejä koiran edellä. Vasovat hirvet hakeutuvat omille alueilleen keväisin, täysin mahdoton ajatuskin, että nykyisin hirvilauma olis vuosia samalla paikalla. Tunnen nämä asiat aika hyvin. Jos hirvikannasta ammutaan lähes puolet, liiketta on aika paljon. Ei pitäjien yli 100 hirven metsästysmääriä mistään laumoista ole ammuttu kuin 80-luvulla, jolloin lupamäärät olivat viisinkertaisia nykyisiin. Pitäisi hiukan päivittää tuota valituslevyä.

Jos on v 2001 kylvetty männyntaimikko, kyllä siellä on jotain muutakin pielessä, jos se nyt jo ei ole kolme metristä, istutettu olisi jo viisimetristä ja hirvien ulottumattomissa.

Tolopainen:

”Mikä se sellainen hirvi on joka jatkuvasti oleskelee samalla alueella”

Hirvillä ei ole rekisterilappuja perseessä, joten kukaan ei voi yksilöidä sinulle että mikä hirvi.

Kokemuksesta tiedän että on alueita joissa on hirvia kaikkina vuodenaikoina. Esim. minun molemmilla palstoilla on se tilanne. Sitä en tiedä miten moneen kertaa ne sitten vuoden mittaan vaihtuvat.

Päätilalla on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana ollut aina hirviä, lukuunottamatta yhtä talvea, jolloin en nähnyt yksiäkään jälkiä. Niinpä sitten ei ollut kesällä myöskään hirvikärpäsiä. Kuten edellä kerroin jossain vaiheessa siellä oli kiinteä paikallaan pysyvä lauma monta vuotta, ihan yksillä sijoilla.

Toinen palstani on selkeällä talvehtimisalueella, mutta kyllä siellä on silti kesälläkin hirviä, olen monesti nähnyt ja tuoreita papanoita näkee joka kesä.

En tiedä missä sitten olisi sellainen alue, jossa ei ole paikallisia hirviä ollenkaan. Ilmeisesti meren rannikolla on sellainen vyöhyke jossa ei ole hirviä talvella ollenkaan.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Selkeä kysymys kiperään ja taas ajankohtaiseen hirviasiaan. Pulssin tasaannuttua arvioni olisi 1 -2 hirveä / 1000 ha. Meidänkin tiloilla on taisteltu hirvivahinkojen kassa jo 30 vuotta.

Hirvikannan ollessa pahimmillaan viljely jouduttiin aloittamaan viidentoista vuoden uudistustöiden jälkeen uudelleen ”muokkauksesta alkaen” , siinä syntyi taimikolle odotusarvoa ja hintaa.