Keskustelut Metsänhoito Moottorisahamiehen päivätuotos

Esillä 8 vastausta, 71 - 78 (kaikkiaan 78)
  • Moottorisahamiehen päivätuotos

    Syksyn hankintaenskan puut on vihdoin tien varressa ja mitattu. Osa oli turvekangasta, joten ajo oli mahdollinen vasta roudan tultua ja tammikuussa lumi peitti kasat jättäen ajon kevättalveen.

    155 mottia pääosin mänty- ja koivukuitua, pinta-alaa noin 2,5 ha eli kertymä noin 60 mottia / ha. Tein suhteellisen tarkat muistiinpanot sahatuista tankillisista ja työajasta. Mukaan mahtui kehojen sääolosuhteiden takia vajaiksi jääneitä päiviä ja vastaavasti unelmakelissä tehtyjä pidempiä päiviä.

    Yhdestä kuuteen ja puoleen tankilliseen päivässä, keskiarvo 3,9. Kertymä 5,7 kuutiota / päivä, 1,5 kuutiota / tankillinen (pyöristysten takia pientä epätarkkuutta arvoissa). Keskimääräinen päivätyöaika viisi ja puoli tuntia. Sahana enimmäkseen Stihl MS 200, loppuvaiheessa oksaisia mäntyjä tehdessä Husqvarna 550.

    Puun keskikokoa en viitsi lähteä hirveästi arvailemaan, kun siitä ei ole mittauksia, mutta sanotaan näin, että tukkikokoisia puita oli kaikenkaikkiaan alle tusina ja toisaalta mitään keppimetsääkään ei nyt ollut.

    Vaikka asiasta on keskustelupalstoilla vuosikaudet jauhettu, niin pyydän kuitenkin kommentteja tuotoksesta. Ammattimetsurit varmasti pääsee kovempiin lukemiin ja seniorit tekee minkä jaksaa ja kehtaa.

  • Nostokoukku

    Aikoinaan tuli hankintamiehiäkin sivusilmällä seurailtua. Oli niitä, jotka yrittivät varmaan kasata koko savotan pölkyt samaan kasaan. Valtavia rovioita. Sitten oli niitäkin, että jos dronilla ottaisi yläpuolelta kuvan, niin mieleen tulisi lyttyyn lyöty olkihimmeli. En ole konemies, mutta onkohan mehtäukko samaa mieltä, että yksi hankintahakkaajan virheistä on ajouran kiemurtelu. Ne ovat vähän kuin serpentiiniä.

    mehtäukko

    Kyllä se pölkkyjen kasailu rovioksi oli aivan tyhjää työtä, siihen se päivätuotos ja voimatkin sammuu. Kourallinen on passeli, eikä niitä hilata uran kahtapuolen, että väliin jää 3metrin mutkainen luikku. Pahimmillaan kaikki kuitupuulajit samoissa kasoissa…Olihan ne aikoja.

    Perko

    Metsänomistaja maksoi viisaiden herraviihdytyksen suomalaisen puunkorjuun historiassa ”metsäviisaat” käskyttivät metsurit järjestämään kaatamansa puut kantamaan keinotekoisiksi ”kourakasoiksi” todistaakseen teollisen konetekniikan ylivertaisuuden ihmiskäteen nähden , palveltiin kyvytöntä konetta.  Tämä ylimääräinen vedätys oli täydellistä mekaanista turhuutta, joka vain hidasti ammattilaisten työtä, mutta sen todellisen laskun maksoi aina puunmyyjä itse alempina kantohintoina.

    mehtäukko

    ”keinotekoisiksi kourakasoiksi”…” palveltiin kyvytöntä konetta..”

    Tälaista potaskaa tällä kertaa tyypiltä, jolla ei ole työnteosta metsissä mitään käsitystä.

    Ihmettelen perusteita, millä ML julkaiseen tuota moskaa?

    Kuusiuskova

    Oletkohan Perko ikinä itse tehnyt hakkuita moottorisahalla metsässä ja tehnyt kasat ajouran viereen? Jutut taas semmoista tasoa että huhu…

    Itse teen edelleen 40-150 mottia hankintana joka talvi että pysyy ukko kunnossa ja varsinkin metsät kunnossa,

    Nostokoukku

    Eivät ne koneet aivan kyvyttömiä olleet. Niillä korvattiin hevoset metsäajossa. Ensin metsvarusteisilla maataloustraktoreilla ja juontokoneilla, sitten kuormaa kantavilla varsinaisilla metsätraktoreilla. Hevosia ehkä työhön olisi vielä ollut, mutta hevosmiesten valmistus loppui. Se kun on lähinnä elämäntapa, ei niinkään työ. Eikä se kourakasa niin keinotekoinen ollut. Ja sille kasaamiselle oli taksakirjassa oma hinta. Eihän pölkkyjä voinut hujan hajan palstalle jättää. Sitäkin työvaiheita kehitettiin monta kertaa kevyempään suuntaan koneiden ja niiden ulottuvuuksien kehittyessä. Kovin pitkään ei ollut käytössä ”kasaus kourakasoihin ajouran varteen”. Lähinnä sitä käytettiin alussa, kun vielä kuitupuu tehtiin kaksimetrisenä. Pian siirryttiin kolmimetriseen, sitten pitkään rankaan. Tuli vyöhykekasaus, suorinta ja kasaus palstalle. Mehtäukko varmaan on läpikäynyt nämä kehitysvaiheet. Eikö vain? Muistiko vanha harva pääni oikein?

    P.S. Olipa puolenpäivän koulutus tai työnopastus, kun ryhdyttiin kuitu tekemään kolmosena. Työnopastaja kertoi, että työ ei ole oikein suoritettuna raskaampaa, kuin kakkosen hakkuu. Eräs vanha jätkä totesi: Niin, ottaahan kolmonen heitettäessä paremmin ilmaa alleen kuin kaksimetrinen.

    mehtäukko

    Näimpä oli.

    Kuusiuskova

    On kehitystä tapahtunut. Itse vielä kuin tekee jonkun verran hankintahakkuita ja ajaa puut itse niin pysyy hyvin tuntuma käytännön metsänhoitoon. Ei tarvi leikkiä ja kuvitella tietävänsä tietokoneen takaa niin kuin jotkut.

Esillä 8 vastausta, 71 - 78 (kaikkiaan 78)