Keskustelut Metsänhoito Moton leimaamat puut

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 63)
  • Moton leimaamat puut

    Merkitty: 

    Aina yksittäisiä vahinkoja sattuu kun tehdään, se on selvä.

    Kävin katsomassa naapurin palstalle tehtyä ensiharvennusta, ehkä 15 aarin alalla oli lähemmäs kymmenkunta pilkkaa mäntyjen kyljissä, eikä alaa oltu jätetty edes tiheäksi. Eikä mitään naarmuja vaan kauas loistavia valkoisia n. 10×5 cm leimoja. En ole ennen nähnyt vastaavia märstejä, enkä toki soisi näkevänikään.

    Kohde oli esimerkillisesti ensiraivattu, eli näkyvyys piti olla hyvä. Koneen tyypistä en tiedä, olis skorppari vai joku muu…

    Montako silmin nähtävää leimausta mielestäsi voi leimikossa olla, esim. yksi kymmentä jätettävää puuta kohti, 1/30 tai 2 kpl/ha, montako?

  • Jätkä

    Jos on kyse männyn kuorivauriosta, joka on noin kymmensenttisessä rungossa, niin se kylestyy jopa niin, että se ei näy sahatavarassa lainkaan. Toki se on virhe, mutta sitäkään ei pitäisi liiotella. Kuusessa jo pienikin nirhama voi aiheuttaa pahan lahovian, joka romauttaa tavaran arvon. Laho kuusi ei ole käytännössä juuri minkään arvoista, joten kuusikkoa on syytä käsitellä silkkihansikkain.

    50 – luvulla oravanmetsästäjät kolistelivat kuusikoissa runkoja saadakseen oravan liikkeelle ja paikotellen olikin kaikki kuusipuskat lahoja, vaikka kolistelu tapahtui etupäässä talvella.

    Planter Planter

    Asiantuntijat ovat tutkineet asiaa ja tulleet tällaiseen tulokseen:

    Varttunut puusto / mänty:
    Pieni kuorivaurio, kun vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut alle 50 %.

    Tämän mukaan voisi kuvitella, että hyvää tukkipuuta tulee kunhan vaipasta ei ole raavittu puhtaaksi yli puolta.

     

    Metsuri motokuski

    Usein on niin että ajokone tekee enemmän pilkkoja kuin moto mutta on myös toisin päin. Minulle tulee joka tuuri muutamia pilkkoja mutta yleensä otan puun pois jossa pilkka on. Vielä en ole potkuja metsästä saanut työn jäljen takia mutta uskon että edessä sekin vielä on. Jos ei sitten osaa itse sitä ennen lähteä.

    Jätkä

    Noin juuri Mm. Kun iso-oksaisen susipuun nyppää ensimmäiseksi pois, niin silloin yleensä on varaa ottaa vikaantuneet pois ja jälki on siisti. Jos tekee toisinpäin, eli viimeiseksi sen susipuun, ei oikein olisi varaa ottaa vioittuneita puita, ellei sitten ole puu katkennut kymmenestä metristä, jolloin sen tollompikin ymmärtää poistaa.

    Jos taas ajokone kolhii puita ajaessaan, on syy käsitykseni mukaan ajokoneen kuljettajan, koska hakkuukone on jo tehnyt kunnon uran. Eri asia on sitten se, että nosturilla ja taakalla ruhjotaan puita. Taitava ammattilainen ei niin tee.

    wanhajätkä

    En ole ammattilainen ja teen motolla kapeahkot ajourat. Mullahan ei ole täällä juurikaan kuusimetsiä ja mäntyleimikoissa ei juuristovaurioilla ole kokemukseni mukaan juurikaan merkitystä. Ajokone on kömpelömpi ja aina se joku pilkka esnkassa tulee. Osa arpeentuu täysin ja mikä ei niin toisessa harvennuksessa se lähtee kuiduksi. Toisessa harvennuksessa on syytä olla tarkempi mutta tilaakin on paremmin ajella. Kunnon keskikokoisessa motossa on voimaa ja ulottuvuutta nostella rungot ajouralle puitavaksi. Rimpulavehkeet on sitten asia erikseen. Vinssailemalla ja juontamalla vaurioituu takuulla enemmän. Traktorit ja mönkijät saa minunpuolesta pysyä tallissa.

    jonssi

    En näe 4% ongelmana enskassa, ne voidaan sitten poistaa 2. Harvennuksessa. Pahempi juttu jos korjuuvaurioita tulee 2.harvennuksessa, ne näkyisivät sitten päätehakkuuseen asti.

    Apli

    Suurin ongelma tulee kun mennään isoilla koneilla liian pieneen metsään ja väärään aikaan, tämä on mun näkemys. Toki myös moto/ajokone kuskin huolimattomuutta olen nähnyt, mutta se on harvinaista.

    Jätkä

    Kyllä pikkukoneilla tehdään nuoressa metsässä kaikkein eniten runkovaurtoita.

    Kun sellainen pikkuhärveli joudutaan ähkeämään joka puunrakoon, ja kaiken lisälsi sitä voidaan jopa ohjailla jarruilla, raaputetaan juuret rikki siellä missä joudutaan ohjaamaan konetta.

    Sen lisäksi pienellä ajokoneella joutuu suhaamaan moninkertaisen määrän kuutiomäärään verrattuna, joten niiden jäljiltä nähdään suoranaisia metsänraiskauksia.

    Kone pitää olla sitä kaliberia, että se pystyy käsittelemään kaikki puut poikkeamatta ajouralta puiden joukkoon.

    Eri asia on sitten Sampo-kokoiset hakkuukoneet, joilla hakkuu kuuluu tehdä myös ”Haamu-uralta”, joka ei jää edes näkyviin hakkuun jälkeen.

    Metsuri motokuski

    Kyllä sillä Sampolaisellakin saa yhtä paljon pillkoja kuin isommallakin koneella. Haamurilla puuhaillessa on puiden tiheys suurempi ja vaara kolhimiselle on suuri. Samoin tuo sampolainen on aika tarkka kuitenkin puunkeskijäreydestä. Jos se pääsee livahtanmaan liian suureksi on haastetta hyvälle työjäljelle.

    Jätkä

    Olet tainnut paljonkin Sampolla puida?

    Millä opilla puiden tiheys on haamu-uralla suurempi? – kysyn vaan!

    Ensiharvennuksessa ei puiden keskijäreyden pitäisi kovin suureksi nousta.

    Jos puu otetaan viiden metrin päästä, siihen menee ainakin teoriassa vähemmän aikaa kuin että se hapuillaan kymmenen metrin päästä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 63)